Page 14 - Alueviesti_11

14

Keskiviikko maaliskuun 12. 2008

Ikimuistoinen rippileiri

Jeesuksen jalanjäljillä

Iida Latva

(Kirjoittaja on Äetsän

koulun 8 luokan oppilas)

Hiihtolomaviikon alkaes-

sa heti sunnuntain vastaisena

yönä 18.2. herätyskelloni soitti

02.30. Nousin ylös ja pakkasin

vielä viimeiset tavarani. Sit-

ten matkalaukku oli valmiina

lähtöön, kuten minäkin. Äi-

ti lähti viemään minua Vam-

malan seurakuntatalolle, jos-

ta bussi ottaisi Vammalasta

lähtevät mukaansa noin kello

03.45. Vammala oli viimeinen

pysäkki, josta reissulaisia tu-

li mukaan. Bussi oli lähtenyt

Turusta jo kahden aikaan ja

ajanut sieltä Huittisten kautta

Vammalaan, josta sitten suun-

tasimme kohti Helsinki-Van-

taan lentoasemaa.

Bussimatka meni hyvin,

vaikka välillä mietitytti, et-

tä ”mitähän tästä tulee ilman

entuudesta tuttuja kaverei-

ta.” Meitä rippikoululaisia oli

matkalla 15. Äetsästä oli mi-

nun lisäkseni yksi rippikoulu-

lainen. Muut tulivat Vamma-

lasta, Huittisista, Alastarolta

ja Inkoostakin oli yksi ripari-

lainen.

Helsinki-Vantaan kentällä

osa vaihtoi rahaa Israelia var-

ten ja Budapestiinkin oli hyvä

varata vähän rahaa. Kentällä

tsekkasimme itsemme sisään

ja siellä oli myös mahdolli-

suus syödä vähän aamupa-

laa ja käydä tax-freessä. Lento

kohti Budapestiä lähti 9.30.

Shoppailua

Budapestissä

Budapestissä meidän poruk-

kaa oli vastassa bussi, jolla läh-

dimme kiertoajelulle. Kävim-

me kirkossa ja meille kerrottiin

kaupungista. Huippukohta Bu-

dapestissä oli se, kun pääsimme

Westend-kauppakeskukseen.

Siellä saimme shoppailla neljä

ja puoli tuntia.

Aika meni hienosti uusiin

kavereihin tutustuessa. Shop-

pailusta uupuneina lähdim-

me puoli seitsemän aikaan

vielä katselemaan kaupunkia

iltavalaistuksessa. Lentomme

kohti Israelin Tel Avivia läh-

ti noin 23.40. Päivä oli kovin

rankka, mutta hauska.

Hässäkkä

Tel Avivin kentällä

Perillä Israelissa minulle syn-

tyi heti ongelmia. Maan tur-

vatarkastukset ovat hyvin tar-

kat ja niinpä passintarkastuk-

sessa minua ei tunnistettu pas-

sikuvastani, jossa olen viiden

vanha. Niinpä passintarkastaja

päätti viedä minut takahuonee-



seen ja siellä kuvaani ja minua

kävi ihmettelemässä rivi turva-

tarkastajia. Kovasti he kyselivät,

että löytyykö uudempaa henki-

löllisyystodistusta. Tosin siinä

vaiheessa olisin jo keksinyt it-

sekin sellaisen näyttää, jos vain

olisi ollut. No siinä he sitten vä-

hän aikaa ihmettelivät, kunnes

päättivät päästää minut kuiten-

kinmaahan. Perään he sanoivat

vielä, että ”Amerikkaan et tällä

passilla pääsisi.”

Tel Avivista lähdimme aje-

lemaan kohti majapaikkaam-

me Jad Hashmonaa, joka si-

jaitsee noin 15 kilometriä Je-

rusalemista.

Uusia ystäviä

Reissaamisesta uupuneina

pääsimme majapaikkaamme

aamulla puoli kuuden aikaan.

Siellä meille jaettiin huoneet.

Pääsin samaan huoneeseen

uusien ystävieni, huittislaisten

Katariina Järän, Linda Korpe-

lan ja Sanni Immosen kanssa.

Huoneessa purimme vähän

tavaroita ja asetuimme talok-

si. Yllätys yllätys, huoneem-

me oli hetken päästä sen nä-

köinen, kuin siellä olisi asuttu

jo viikko. Aamupala oli seitse-

mältä ja sen jälkeen pääsim-

me nukkumaan. Iltapäivällä

meillä oli infotilaisuus, jon-

ka jälkeen saimme taas men-

nä lepäämään tai katselemaan

paikkoja. Ensimmäiset päivät

olivat sateisia, eikä lähiympä-

ristöön tullut tutustuttua pal-

joakaan. Illalla meillä oli en-

simmäinen oppitunti ja tutus-

tumisleikkejä isosten johdolla.

Iltahartaus kuului jokaisen il-

lan ohjelmaan.

Kosher-ruokaa

Tiistai ja keskiviikko meni-

vät opiskellessa rippikouluun

liittyviä asioita. Aamuisin he-

räsimme aamupalalle kello

seitsemän ja sen jälkeen oli aa-

muhartaus. Molempina päivi-

nä meillä oli seitsemän oppi-

tuntia, jotka sujuivat hienosti.

Opettajat kehuivat, että olem-

me hämmästyttävän kiltis-

ti oppitunneilla. Illallinen oli

joka päivä kello 18.00. Kaikki

ruoka, jota matkalla söimme,

McDonaldsissakin, oli kosher-

säännösten mukaista. Nuo

säännöt ohjaavat, miten ruoka

valmistetaan juutalaisten ruo-

kasääntöjen mukaan oikea-

oppisesti. Esimerkiksi liha- ja

maitotuotteita ei saa sekoittaa

ja valmistaa keskenään. (Jos-

sakin vaiheessa pistinkin äi-

dille tekstarin, että haluan ko-

tiin päästyäni kanaa aurajuus-

to-kermakastikkeessa.)

Ensimmäinen

ehtoolliseni

Torstai oli ensimmäinen ret-

kipäivämme ja myös ensim-

mäinen päivä, kun ei satanut.

Puoli yhdeksän aikaan bus-

si tuli hakemaan meitä Jadis-

ta ja lähdimme Jerusalemiin.

Ensin tutustuimme Puutarha-

hautaan ja sen alueisiin. Puu-

tarhahaudalla meille tarjot-

tiin myös ehtoollinen. Se oli

ensimmäinen ehtoolliseni ja

tuntui hienolta saada se sellai-

sella paikalla.

Sen jälkeen suuntasimme

kohti Scopus-vuorta, jonka

jälkeen menimme Öljymäelle.

Syömään poikkesimme Ramat

Rachelin-kibbutsiin ja syömi-

sen jälkeen menimme van-

hankaupungin ja Itkumuu-

rin kautta takaisin Jad Hash-

monaan. Retkipäivä sujui hy-

vin. Illalla piti pakata tavarat,

koska aamulla lähdimme reis-

suun.

Raamatun maisemissa

Perjantaiaamuna alkoi retki

Galileaan. Bussimatka oli mel-

ko pitkä ja olin hyvin väsynyt,

joten päätin ottaa pikku unet,

näin matka meni nopeam-

min. Ensimmäinen pysäkki

oli Genesaretinjärven rannal-

la. Siellä meille kerrottiin jär-

vestä ja saimme tutustua ran-

taan. Sieltä matkamme jatkui

kohti Kapernaumia, jossa Jee-

sus on asunut ja opettanut sy-

nagogassa. Kapernaumissa on

enää vain raunioita, mutta ne

olivat mielenkiintoisia. Kun

olimme tutustuneet paikkaan

lähdimme bussilla kohti Ha-

mat Gaderin – kylpylää, jos-

sa pääsimme nauttimaan läm-

pimästä vedestä. Kävimme

myös alligaattoritarhassa ja

papukaijaesityksessä. Sen jäl-

keen lähdimme kohti Tiberi-

asta, jossa hotellimme sijaitsi.

Hotellin lähellä oli paljon eri-

laisia kauppoja, mutta sapatin

vuoksi ne eivät olleet auki. Il-

lallisen söimme hotellilla. Il-

lalla meillä oli vielä raamat-

tutunti ja sen jälkeen saim-

me mennä nukkumaan. Tosin

valvottua sielläkin tuli.

Kuolleella merellä

Lauantaiaamuna aamiaisen

jälkeen matkasimme Kuol-

leelle merelle. Siellä oli todel-

la kivaa. Aurinkoa ja lämpöä

piisasi ja vesi oli lämmintä.

Kuolleen meren jälkeen pala-

simme takaisin Jad Hashmo-

naan. Siellä jouduimme odot-

telemaan huoneitamme lähel-

le puolta yötä, koska paikal-

liset eivät olleet luovuttaneet

huoneitaan sapattinsa vuok-

si. (Siinä vaiheessa reissupäi-

västä väsyneenä ja ehkä lie-

västä koti-ikävästäkin johtuen

otin puhelun isälle Suomeen

ja purnasin moista kohtelua.

Kotiväki kehotti käyttäyty-

mään maassa maan tavalla.)

Illallisen ja iltahartauden jäl-

keen pääsimme nukkumaan

todella väsyneinä.

Sunnuntai meni opiskelles-

sa ja pakatessa. Illalla oli ilta-

hartaus. Siellä me kaikki ri-

parilaiset, opettajat ja isoset

teimme piirin ja kerroimme

leirin mukavia ja epämuka-

via asioita. Iltahartauden jäl-

keen saimmekin mennä nuk-

kumaan ja pakata viimeiset

tavarat, koska yöllä oli lähtö

edessä. Ajattelimme tyttöjen

kanssa valvoa kello 01.30:een

asti, koska silloin olisi aamu-

pala ja lähtö olisi 02.00, mut-

ta joka ikinen vaipui jossakin

vaiheessa uneen.

Kotimatkalle

Aamupalan jälkeen alkoi hai-

kea kotimatka. Bussilla läh-

dimme kello 02.00 Jad Hash-

monan pihasta kohti Tel Avi-

via ja sieltä edelleen Budapes-

tin kautta Suomeen.

Budapestissa olimme tul-

lessakin 10 tuntia. Kävimme

saksaksi opastetulla kiertueella

parlamenttitalossa. Sen jälkeen

kävelimme rantakatua pit-

kin Tonavan rantaan. Aurinko

paistaa porotti taivaalta ja läm-

mitti ihanasti. Kävimme syö-

mässä ravintolassa ja sieltä sai

lähteä joko eläintarhaan, kyl-

pylään tai kauppahalliin. Minä

ystävineni menimme kauppa-

halliin ja sieltä lähdettyämme

pääsimme vielä testaamaan

Budapestin metron. Lento Bu-

dapestistä Helsinkiin lähti kel-

lo 18.45 ja Helsingissä olimme

noin kello 22.10. Siitä alkoi ko-

timatka jälleen bussilla.

Rippileiri oli ihana! Olavi

Sorva oli loistava pappi. Kiitos

Olavi ja Petri Sorvalle mahta-

vista oppitunneista. Kiitokset

myös isosille Anskulle, Evelle,

Sannalle ja Saaralle.

Israelin leiriläisten kon"r-

maatiotilaisuus on ensi sun-

nuntaina Keikyän kirkossa.

Koko ryhmä Scopus-vuorella.

Genesaretinjärven aaltoja.

Jeesuksen ajan raunioita talosta, jossa Jeesuksen ja Pietarin uskotaan asuneen.

Kuolleen meren rannalta

Öistä kaupunkikuvaa Budapestistä.

Alligaattoritarhan pullea yksilö oli talvilevolla.

Artikkelin kirjoittaja Jeesuksen haudalla.

”

Minua ei

tunnistettu

passikuvastani,

jossa olen

viiden vanha.

Page 14 - Alueviesti_11_2008