Page 7 - Alueviesti_11

7

Keskiviikko maaliskuun 12. 2008

Ohikulkijat pelastivat

pilkkijän Pyhäjärvestä

Rannalla olijoiden ripeä toi-

minta koitui 70-vuotiaan

pilkkijän onneksi viime keski-

viikkona Säkylän Pyhäjärvel-

lä. Jäihin vajonneen miehen

avunhuudot kuulleet ohikul-

kijat pelastivat pilkkijän oi-

keaoppisesti naskalien, airon

ja köyden avulla. Parikym-

mentä minuuttia vedessä ollut

kylmettynyt ja alilämpöinen

mies toimitettiin hoidettavak-

si Satakunnan keskussairaa-

laan Poriin.

Partiolaisten talvileirille ikävä käänne

Varas vei kasan tavaraa

Suodenniemen korsulta

Suodenniemen Suonkiertä-

jät, Lavian Eränkävijät, Kar-

kun Samoojat ja Mouhijärven

Metsot viettivät viikonloppu-

na mukavaa talvileiriä Suo-

denniemellä. Leiritunnelma

koki ikävän kolauksen perjan-

tain ja lauantain välisenä yö-

nä, kun varkaat veivät leiriläi-

siltä kasan tavaraa.

Partiolaiset olivat vieneet

tavaroita odottamaan Suon-

kiertäjien korsualueelle, jon-

ne perjantaina leirinsä aloit-

taneet vartiolaiset vaelsivat

Kaiturijärveltä lauantaiaamu-

na. Vaeltajia odotti ikävä yl-

lätys, kun röyhkeä varas oli-

kin käynyt hakemassa tavaraa

tarpeeseensa. Suodenniemen

Suonkiertäjien Enni Väisäsen

mukaan suurimmat menetyk-

set olivat Suonkiertäjien kak-

si puolijoukkuetelttaa putki-

neen.

-Toinen teltta oli Suomen

armeijan, toinen Ruotsin. Ka-

miinoita varkaat eivät vieneet.

Lisäksi varkaille kelpasivat

suuret, 25- ja 50-litran vetoi-

set kattilat.

-Tavarat on tietenkin ni-

metty SuSe -tunnuksella. Jos

joku kauppaa niitä lähialueel-

la, ne tunnustaa merkistä var-

masti, Väisänen muistuttaa.

Muuta tavaraa vietiin se-

kalaisesti: rautakanki, saksia,

kirves, Nordean heijastimia,

hakaneuloja, foliota, jalkapal-

lo...

Varkauden kohteeksi joutu-

neelle korsulle ei yleensä edes

aurata tietä. Näin ollen var-

kaan tai varkaiden on täytynyt

olla tietoisia, että siellä leireil-

lään viikonloppuna.

Lippukunnat ovat tehneet

poliisille rikosilmoituksen

asiasta.

Vammalan poliisi ottaa vas-

taan kaikki varkauteen mah-

dollisesti liittyvät havainnot

numerossa 07 187 47 350.

Rattijuoppo jäi kiinni

valtatie kakkosella

Kokemäen poliisin partio py-

säytti sunnuntaina kello 17.50

huittislaisen, henkilöautolla

liikkeellä olleen miehen valta-

tie 2:lla Huittisten ja Kokemä-

en rajalla. Päihtynyt kuljettaja

puhalsi alkometriin 2,05 pro-

millen lukemat. Kuljettajaa

epäillään törkeästä rattijuopu-

muksesta.

Hurjastelija suistui

ojaan Huittisissa

Vuonna 1986 syntyneen mie-

hen kuljettama henkilöauto

suistui ojaan Huittisissa Reki-

koskentiellä perjantaina kello

17.43. Poliisin mukaan mies

ajoi mutkaan liian kovalla no-

peudella menettäen ajokkin-

sa hallinnan. Auto suistui tien

oikealle puolelle ojaan. Mat-

kustajan puoleinen etukulma

sai vaurioita rytäkässä, mutta

henkilövahingoilta vältyttiin.

Aggregaatti

voroille

Kokemäeltä

Pitkäkyntinen anasti viime

perjantain ja lauantain väli-

senä yönä Kokemäen Kuuro-

lassa sijaitsevasta vapaa-ajan-

asunnosta Honda-merkkisen

aggregaatin. Varkaiden mat-

kaan lähtenyt aggregaatti on

väriltään punainen ja tehoja

siinä on 2 kw.

Auto suistui tieltä ja

törmäsi kiveen Kokemäellä

Lauantaina iltapäivällä klo

16.50 suistui Kokemäellä val-

tatie 2:lla Rajaojan levikkeen

kohdalla porilaisen naisen

kuljettama henkilöauto ojaan.

Auto ajautui suoralla tie-

osuudella oikealle puolel-

le tienluiskaan törmäten ki-

veen. Auto pyörähti iskun

voimasta ympäri ja vaurioi-

tui pahoin.

Kuljettaja kiidätettiin am-

bulanssilla sairaalaan jatko-

tutkimuksiin.

Turkulaisenkin

auto suistui ojaan

Sunnuntaita vasten yöllä kel-

lo 00.10 suistui turkulaisen

naishenkilön kuljettama hen-

kilöauto ojaan. Tapaus sattui

niin ikään valtatiellä 2 Koke-

mäellä. Naisella oli kyydissään

kaksi pientä lasta. Henkilöva-

hingoista poliisilla ei ole tie-

toa, mutta ajoneuvo vaurioitui

tuntuvasti.

Kauvatsalainen autoili

tukevassa humalassa

Kokemäen poliisin partio ta-

voitti sunnuntaina aamupäi-

vällä 10.22 Kokemäeltä Sa-

takunnantieltä rattijuopon.

Henkilöauton ratissa istui kau-

vatsalainen mies, joka hönkäi-

si alkometriin 3,22 promillen

lukemat.

Pienet

promillet

Huittisissa

Sunnuntaina poliisin haaviin

jäi rattijuoppo Huittisissa. Ko-

kemäkeläinen mies tavoitet-

tiin Toivarintieltä kello 13.00.

Hän puhalsi alkometriin 0,93

promillea.

Vammalan poliisi

selvittää puukotusta

Vammalan poliisi sai sunnun-

taina aamuyöstä ilmoituksen,

jonka mukaan kaksi miestä

sai vammoja puukoniskuista

Vammalan keskustassa.

Poliisin tavattua uhrit, oli

molemmilla sairaalahoitoa

vaativia vammoja.

Poliisi selvittää tapahtunut-

ta.

Mies

ryöstettiin

Äetsässä

Mieshenkilö joutui sunnun-

tain vastaisena yönä ryöstön

uhriksi Äetsässä. Hän ker-

too nousseensa kahden nai-

sen kanssa autoon Huittisis-

sa, josta matka jatkui Äetsään.

Perillä mies pakotettiin puu-

kolla uhaten nostamaan rahaa

pankkiautomaatista.

Autot törmäilivät

Punkalaitumella

Punkalaitumella sattui lauan-

taina iltapäivällä kahden au-

ton välinen kolari. Henkilö-

auto ajoi Iso-Jaakkolantieltä

etuajo-oikeutetulle Lauttaky-

läntielle, ja törmäsi jarrutuk-

sesta huolimatta Lauttakylän-

tietä ajaneen henkilöauton oi-

keaan kylkeen. Tällin saanut

ajoneuvo ajautui törmäyk-

sen voimasta vastaantulevien

kaistalle, jolloin vastaantullut

ajoneuvo törmäsi vielä sen va-

sempaan etukulmaan.

Ajoneuvot vaurioituivat

törmäyskohdistaan.

Henkilövahinkoja ei sattu-

nut.

Liukkaus luisti auton

toista päin Vammalassa

Liukkaus oli syynä Vammalas-

sa lauantaina iltapäivällä sat-

tuneeseen kahden auton väli-

seen kolariin. Marttilankatua

keskustaa kohti ajanut henki-

löauto törmäsi jarrutuksesta

huolimatta liukkaalla kadulla

Varilankadulle etuajo-oikeu-

tettua reittiä kääntyneen hen-

kilöauton kylkeen.

Ajoneuvot kärsivät vauri-

oista, mutta tässäkin tapauk-

sessa vältyttiin henkilövahin-

goilta.

Varkaus ja

pahoinpitelyepäily

Vammalassa

Mieshenkilöltä anastettiin

matkapuhelin perjantaina ra-

vintolaillan yhteydessä.

Tapaus sattui Vammalan

keskustassa.

Miehen epäillään syyllis-

tyneen pahoinpitelyyn lauan-

tain vastaisen yönä kaupungin

keskustassa. Miehen epäillään

lyöneen toista mieshenkilöä

nyrkillä kasvoihin.

V

ammalan kaupunginhallitus on päättänyt esit-

tää valtuustolle määrärahaa jäähallin ostami-

seen. Päätös on ehdottoman oikea. Jääurhei-

lu on Vammalassa turvattava ja sen takaa vain kunnan

omistama oma halli. Jäähallin kohtalo on ollut Vam-

malassa pitkään oraitten päällä,nyt tämä kujanjuoksu

päättyy.

Muutema vuosi sitten kaupunki hankki omistukseen-

sa Roismalan palloiluhallin. Jäähallin osto on tähän

verrattava ratkaisu. Kummallekin on paljon erityises-

ti nuoria käyttäjiä,mutta ei niin paljon,että ne tulisivat

yksityisinä toimeen. Yksinkertaisesti väestöpohjamme

ei riitä yrittäjävetoiseen ratkaisuun. Sitä vastoin seura-

väkeä voidaan hyvinkin käyttää hallin päivittäisten ru-

tiinien pyörittämiseen. Talkooväkeä on,mutta olisi koh-

tuutonta edellyttää seura-aktiiveilta tai lasten vanhem-

milta omaa taloudellista riskinottoa.

Jäähallin hankintaa perustelee osaltaan myös talvien

muuttuminen varsin epävakaisiksi. Jatkossakin tulem-

me näkemään talvia, jolloin ulkojäillä luisteleminen jää

hyvin pieneksi. Monille lapsille siis jäähalli on ainoa

mahdollisuus luistella. Innokkaimmille ja lahjakkaim-

mille se antaa mahdollisuuksia pyrkiä urheiljauralle,

vaikka se edellyttääkin siirtymistä jo varsin nuorena lii-

gajoukkueiden organisaatioihin.

Jäähallin oston jälkeen ja uimhallinkin ollessa vireillä,

suurin tarve vammalalaisten nuorten liikuntapaikois-

sa on palloiluhallin laajennus. Täysimittaista kenttää

kaipaavat salibandyn ja futsalin pelaajat. Tarpeen olisi

myös liiga-lentopallolle ja lentopallonuorten turnauk-

siin. Sylväällä on pelattu jo yli 30 vuotta ja se ei enää täy-

tä nykyaikaisen paikkakunnan ykkössalin vaatimuksia.

Uudelle Sastamalalle on tärkeä tulla tunnetuksi lasten

ja nuorten kaupunkina. Se edellyttää hyviä harrastus-

mahdollisuuksia liikunnan ja kulttuurin parissa. Myös

musiikkiopetukseen on saatava omalla paikkakunnal-

la toimiva malli joko osana Sastamalan opistoa Äetsän

musiikkikoulun pohjalta tai Huittisten musiikkiopistoa

hyödyntäen. Lahjakkaimmille on ovet oltava auki myös

Tampereen oppilaitoksiin.

Sastamalan on siis profiloiduttava paikkakuntana, jossa

on nuorille monipuoliset ja laadukkaat harrastusmah-

dollisuudet. Niiden harvojen nuorten,joiden harrastus

saattaa johtaa ammattiin,on haettava opetus-ja valmen-

nusapua kauempaa. Silloin kyse ei enää olekaan harras-

tuksesta, vaan investoinnista tulevaisuuteen. Kunnan

tehtävänä on tarjota puitteet tavallisille harrastajille ja

sitä tehtävää jäähallin hankinta täyttää erinomaisesti.

Arto Satonen

Nuorten

harrastus-

mahdollisuudet

turvattava

Komea Keno-voitto

keikahti Säkylään

Säkyläläistä Keno-pelaajaa on-

nisti lauantaina, kun viikon-

lopun suurin voitto napsah-

ti kohdalle. Välipalassa rivin-

sä pelanneen onnellisen tilille

tipahti mukava 100 000 euron

summa. Keno on Veikkauksen

toiseksi suosituin peli heti Lo-

ton jälkeen. Kenossa jaetaan

voittoja joka päivä.

Kokemäen tytöt

nappasivat SM-kultaa

partiokisoista

Partiolaisten talvi-SM-kilpai-

lut ratkottiin viime viikonlop-

puna Ruokolahdella. Sinisen,

eli 14-18-vuotiaiden sarjan

voittajaksi selviytyi tyttönelik-

ko Kokemäeltä. Teljän Partion

Tornadot-vartiossa kisasivat

Kristiina Kupi, Katariina Kupi,

Anna-Emilia Lahtinen ja Tuu-

lia Lahtinen. Nelikko on niit-

tänyt menestystä myös ennen

SM-kisoja, sillä tämänvuoti-

nen Satakunnan mestaruus

napsahti samalle joukolle.

Kaksipäiväisessä kilpailus-

sa hiihdettiin. Vauhtia hidas-

ti paksu lumihanki ja painavat

rinkat kisaajien selässä.

HUITTINEN

Pääsiäiskattaus

päiväkeskuksessa

Tulevana sunnuntaina on

mahdollisuus jälleen tukea

päiväkeskuksen toimintaa ja

nauttia pääsiäisateriaa ystävi-

en ja tuttujen kesken.

Hyväntekeväisyysaterian

tuotto käytetään Huittisten

päiväkeskuksen toiminnan

tukemiseen ja talon aukipitä-

miseen.

Liput aterialle tulee varata

etukäteen päiväkeskuksesta.

Pöytä on katettuna kello

12.

Palokuolemien kasvu

ei näytä taittuvan

Palokuolemat ovat edelleen

kasvussa. Tulipaloissa kuo-

li tammi- ja helmikuussa 24

ihmistä, mikä on kaksi enem-

män kuin viime vuonna vas-

taavaan aikaan.

Alkuvuonna palokuolemia

oli yksi enemmän kuin tämän

vuosikymmenen synkimpä-

nä vuonna 2006, jolloin vuo-

den aikana kuoli peräti 118 ih-

mistä.

Suomen pelastusalan kes-

kusjärjestön mukaan kuolleis-

ta suurin osa oli ikäihmisiä.

Järjestö kannustaakin suo-

malaisia huolehtimaan kotien

paloturvallisuudesta sellaisten

ihmisten puolesta, joiden toi-

mintakyky on rajoittunut.

Yli kolme neljäsosaa palois-

sa kuolleista oli miehiä. Kuo-

lemista 13 sattui omakotita-

loissa. Maantieteellisesti pa-

lokuolemia on alkuvuoden

aikana osunut erityisen pal-

jon Savoon, sillä Etelä-Savos-

sa kuoli kolme miestä ja Poh-

jois-Savossa kolme miestä ja

kaksi naista.

Valtioneuvoston sisäisen

turvallisuuden ohjelman yh-

tenä tavoitteena on vuoteen

2012 mennessä painaa palo-

kuolemien määrä 30:een vuo-

dessa.

20 suomalaista hukkui

tammi-helmikuussa

Heikoille jäille kuollut poikkeuksellisen moni

Tammi-helmikuussa hukkui

20 suomalaista. Hukkuneita

on yli kaksi kertaa enemmän

kuin viime vuonna vastaavaan

aikaan.

Suomen uimaopetus- ja

hengenpelastusliitto kertoo,

että heikkoihin jäihin hukkui

alkuvuodesta 18 ihmistä. Hel-

mikuussa kuoli lisäksi yksi ih-

minen veneilyturmassa ja yksi

sukellusonnettomuudessa.

Viime vuoden tammi-hel-

mikuussa heikkoihin jäihin

hukkui vain viisi ihmistä. Yh-

teensä hukkuneita oli kahdek-

san.

Alkuvuoden hukkumisti-

lastot ovat synkimpiä Pirkan-

maalla ja Etelä-Savossa: mo-

lemmissa hukkui alkuvuo-

desta neljä ihmistä. Uudella-

maalla ja Varsinais-Suomessa

hukkuneita oli kummassakin

kolme.

Koko tämän talven aikana

heikkoihin jäihin on hukku-

nut jo 26 ihmistä. Se on mer-

kittävästi enemmän kuin ai-

kaisempina talvina.

Kahtena viime talvena jäi-

hin hukkui loka-helmikuus-

sa kumpanakin 15 ihmistä

ja kahtena edellisenä talvena

muutama vähemmän

Heijastinta käytettävä

myös valaistuilla teillä

Vuonna 2006 noin kolmannes

jalankulkijoiden liikennekuo-

lemista tapahtui pimeän ai-

kaan valaistuilla teillä.

Valaistuillakin teillä on

useita näkyvyyttä haittaavia

asioita ja siksi tienkäyttäjien

on huolehdittava näkymises-

tään. Katu- ja mainosvalot se-

kä puiden ja pensaiden varjot

heikentävät autoilijan mah-

dollisuuksia havaita riittävän

ajoissa katua ylittäviä heijas-

timettomia jalankulkijoita tai

valottomia pyöräilijöitä.

Heijastimen

oikea paikka

Perinteisten heijastinnauha

tai riipuke tulee sijaita siten,

että se näkyy kaikista suun-

nista lähestyville ajoneuvojen

kuljettajille.

Mahdollisimman alhaal-

la sijaitseva ja joka suuntaan

näkyvä heijastin, osuu en-

simmäisenä lähivaloja käyt-

tävän kuljettajan näkökent-

tään.

Heijastimia

on erilaisia

Vapaasti riippuva heijastin

kiinnitetään siten, että sepää-

see heilumaan ja pyörimään.

Irrotettavia heijastimia ovat

ranteeseen tai nilkkaan pujo-

tettavat heijastimet.

Kiinteitä heijastimia ovat

puolestaan vaatteeseen tai

jalkineeseen kiinnitetyt

heijastinmateriaalit.

Jalkoihin ja käsiin sekä riip-

pumaan kiinnitetyt heijas-

timet näkyvät hyvin, koska

ne pääsevät liikkumaan jo-

ko oman narunsa ansiosta

tai raajaan kiinnitettyinä.

•

Suurimpien teattereiden

katsojamäärät laskivat

Suomen teatterien yhdistyk-

sen julkaiseman tilaston mu-

kaan maan suurimpien teatte-

reiden katsojamäärät laskivat

viime vuonna reilulla 80 000

katsojalla. Suurin pudotus oli

Suomen Kansallisoopperassa,

jonka kävijämäärä romahti yli

68 000.

Tampereen teattereissa jää-

tiin plussan puolelle, vaikka

suurimmat yleisömeret kerää-

vä Työväen teatteri menettikin

noin 6 500 katsojaa. Tampe-

reen Teatterin kävijämäärä las-

ki 3 303 henkeä. Porin Teatteri

puolestaan kuului plussamerk-

kiseen joukkoon. Vuonna 2006

Porissa vieraili 47 133 teatteri-

katsojaa, kun viime vuonna lu-

ku oli 50 338. Kasvua kävijä-

määrään ehti kertyä siis reip-

paat 3 000 henkeä.

Teatteriharrastuksen laa-

juutta maassa kuvaa se, että

katsojia oli viime vuonna 42

jäsenteattereissa yli 2,4 mil-

joonaa.

Page 7 - Alueviesti_11_2008