Page 21 - Alueviesti_13_2008

ALUEVIESTIN PALVELUHAKEMISTO
Silmälääkäripalvelut
Siivous- ja kotipalvelut
Tieisännöinti
Työtarjouksia Työtarjouksia
Rakennuspalvelut
Näillä sivuilla
alueen parhaat
palvelut!
Työtarjouksia
Valokuvaamot
Ruosteenestoa
Yleisöltä
Kirje kiireisille isovanhemmille
Kun jäätte eläkkeelle, muista-
kaa lapsianne ja lapsenlapsi-
anne. Nykyelämä on kiireis-
tä ja pienten lasten vanhem-
mat tarvitsevat apuanne. Se
apu on sitä, että kutsutaan tai
haetaaan lapset mummolaan,
näin saavat isä ja äiti aikaa ol-
la kahden kesken edes päivän.
Tuntuu olevan mummuille
tuo 50-100 km matka, jota ei
jakseta ajaa muuta kuin omiin
toimiin.
Nykyajan mummut ja pa-
pat nauttivat siitä, että saa-
vat olla piilopirteissään yksin.
Riittää, kun on tv digiboksilla
sekä nettiyhteys.
Kun sitten koittaa joku juh-
lapyhä, niin kyllä sitten odote-
taan lapsia ja lapsenlapsia ky-
lään, onhan sitä jo tullut soi-
tettua kännykällä ystäville, et-
tä lapset saapuvat.
Siis neuvoksi isovanhem-
mille: jos haluatte että tei-
tä muistetaan, niin menkää
myös itse käymään lastenne
tykönä. Saa lasten äiti edes
pienen hengähdystauon.
Nykyajan iso-isätkin tun-
tuvat saaneen lapsistaan tar-
peeksi, lasten äänetkin ovat
liikaa. Ainakin silloin, kun te-
levisiosta tulee kauniit ja roh-
keat tai ranskan avointen ten-
niksen alkupeli.
Mikä on kauniimpaa, kuin
leikkivien lasten äänet mum-
molan niityllä. Ei saa sanoa,
että olkaa lapset hiljaa naapu-
rien takia tai älkää juosko ja
älkää leikkikö.
Joskus tulee aika, kun saat-
te olla todellakin hiljaa. Ei ole
villit lapset laittamassa hauta-
kumpua kuntoon.
”Sitä saa mitä tilaa”
Kulttuuritarjontaa?
Viime viikolla olin kuuntele-
massa Viron konsulin esitel-
mää täällä museolla Vamma-
lassa. Aiheena oli Viron itse-
näistyminen ja sen jälkeinen
kehitys.
Konsulin esitys oli hyvin
mieleenpainuva ja toi kansa-
laisen näkökulman jännittä-
västi esille.
Mutta sitten vapaan sanan
aikana nousi puhumaan eräs
herra, jonka hieman sekava
puheenvuoro oli hyvin alatyy-
linen ”ryssittelyineen” ja laiva-
matkoineen - poikkesi illan ai-
heesta pahasti.
Eivät paikalla olleet sotave-
teraanitkaan sortuneet tällai-
seen tyyliin.
Jälkeenpäin kuulin, että
ko. herra on museonhoitaja
ja !loso!an tohtori, siis ve-
ronmaksajien palkkaama vir-
kamies! Taidanpa keskeyttää
!loso!an opintoni, jos tulok-
sena on tällaista. Jäljet pelot-
tavat.
Vestigia Terrent
Miten kaikki alkoikaan!
Olen surullinen, tavattoman
surullinen Vammalan srk:ssa
vallitsevasta tilanteesta ku-
ten moni muukin. Kristilli-
nen lähimmäisenrakkaus on
kaukana tältä paikkakunnal-
ta. Sivuilta huidotaan, miten
sattuu: ajattelematta vastuulli-
sesti ja tuntematta asioiden to-
dellista laitaa.
Olisi äärimmäisen tärkeä-
tä pysähtyä muistelemaan,
miten kaikki alkoikaan. Julki
astui erittäin näkyvästi pasto-
ri Jari Rankinen, joka ilmoit-
ti, ettei halua noudattaa kir-
kolliskokouksen, kirkkolain
eikä kirkkojärjestyksen mää-
räyksiä. Siis niitä, joihin hän
on pappisvalassaan sitoutu-
nut. Sen sijaan hän on var-
sin määräävästi ilmoittanut,
millaisin ehdoin ja edelly-
tyksin hän tekee töitä ja kei-
den kanssa. Hän arvostelee
voimakkaasti mediassa toi-
sia, mutta hänen mielipiteen-
sä esimiehistään ja erimieltä
olevista ovat kaikkea muuta
kuin rakentavia.
Seuraukset tiedetään: vir-
kaan muualle, sairaslomia,
virkavapaita ja paljon pahaa
mieltä työntekijöissä ja seura-
kuntalaisissa sekä vaikeuksia
työjärjestelyissä em. ongelmi-
en takia.
Seurakuntalaisia huolet-
taa, miten meillä Vamma-
lassa valtakunnallisesti pieni
ryhmä toisinajattelijoita Jari
Rankisen johdolla voi vaatia
seurakunnassa toisia sään-
töjä ja normeja kuin lähes
kaikissa muissa kirkkomme
seurakunnissa noudatetaan.
Miksi meillä on näin? Mik-
si ei naapureissa? Siellä, mis-
sä tajutaan lain ja järjestyk-
sen kaikkia velvoittavat vaa-
timukset, on myös olemassa
edellytykset rakentavalle toi-
minnalle.
Minultakin on kysytty, mi-
ten mahdetaan meillä rippi-
kouluissa huolehtia opetuk-
sesta ja hyvistä käytöstavois-
ta, jos koulun vastuuhenkilö
sanoutuu irti kirkon päätös-
ten noudattamisesta. Ikäviä
esimerkkejä on kuulunut.
- Olen vastannut, etten ym-
märrä.
Joku ihmetteli lehdessä,
miksi piispa tukee vs. kirkko-
herraa. Käsittämätöntä! Totta
kai piispa tukee seurakunnan
johdossa olevaa, joka pyrkii
saattamaan toiminnan kirk-
kolain ja kirkkojärjestyksen
mukaiseksi. Tahallinen ha-
jaannuksen lietsominen on jo
saanut aikaan pahaa liiankin
kanssa. Me haluamme tänne
työrauhaa, ei eriseuraisuutta,
yhteen seurakuntaan sopeu-
tumista, ei potkimista tutkain-
ta vastaan. Rajansa on perus-
teettomalla oikeassa olemisen
tarpeella.
Kirkkomme hyväksyy nai-
sen pappina. Raamattu EI si-
tä kiellä. Pastori Rankisen
ainoa osuva vastaus siihen
on ollut: ”Järjestäkää minul-
le työvuoro minun mieleni
mukaan.”
Yhteistyön ja työrauhan
saavuttamiseksi tarvitaan
kirkkolain ja kirkkojärjestyk-
sen noudattamista, ei vastuut-
tomia separatistipappeja eikä -
maallikoita. Mielipiteitä meil-
lä saa olla, mutta seurakunnan
toimintaan ei enää tarvita ka-
pulanheittäjiä!
- Hiljaisella viikolla
Paavo Riihivaara,
riviseurakuntalainen
Ilmaise
mieli-
piteesi
Alue-
viestin
yleisön-
osastolla!
Lähetä kirjoituksesi
osoitteella
toimitus@
alueviesti.fi
tai
PL 101, 38201
Vammala.
Muista liittää oma
nimesi mukaan,
vaikka kirjoittaisit
nimimerkillä!