Page 19 - Alueviesti_13_2008

19 Torstai maaliskuun 27. 2008
Myydään
Liikennekampanjointiin tehoa
Valppain mielin laulattaa
turvallisuuden puolesta
Liikenneturvallisuudenpuoles-
ta aletaan kampanjoida yhtei-
sin tunnuksin. Valppain mie-
lin -iskulause ja Enska-hahmo
viestittävät oikeista liikenne-
asenteista. Netissä pääsee osal-
listumaan suureen liikennelau-
lukuoroon. Liikenneviestintä
näkyy jatkossa Valppain mie-
lin -tunnuksen alla. Liikenne-
hallinnon yhteinen toiminta-
malli julkistettiin tiistaina lii-
kenneturvallisuustapahtumas-
sa Helsingin Kampissa.
Valppain mielin -tunnuk-
sia käytetään sekä alan yhteis-
kampanjoinnissa että kunkin
toimijan omassa liikennetur-
vallisuusviestinnässä.
Kyseessä on pitkäjänteinen
brändityö. Se liittyy liikenne-
kampanjoinnin tehostamiseen.
Tarkoitus on järjestää nyt jul-
kistetuin tunnuksin vuosittain
alan yhteisiä teemakampanjoi-
ta, joihin on luvassa myös ai-
empaa enemmän rahoitusta.
Valppain mielin -iskulau-
se on osa tuttua Lasten liiken-
nelaulua. Laulun on säveltänyt
Georg Malmstén 1950-luvulla.
Liikennelaulu on tuttu myös
nykylapsille, sillä siitä ilmestyy
jatkuvasti uusia levytyksiä.
Tunnuksen piirroshahmo
muistuttaa Ensio Itkosta. Hän
tuli tutuksi 1970-90-luvuilla
television ja radion liikenne-
opettajana sekä lehtien liiken-
nepalstojen pitäjänä. Enska ko-
rostaa muiden huomioon otta-
mista liikenteessä. - Ajetaan
#ksusti, annetaan mieluum-
min periksi kuin pidetään kiin-
ni omista oikeuksista.
Valppainmielin.fi-nettisi-
vusto kokoaa yhteen tietoa
turvallisesta ja sujuvasta liiken-
teestä. Sivuilla on ajankohtais-
tietoa sekä ohjeita ja liikenne-
sääntöjä. Sivuilla voi osallistua
myös Suomen suurimpaan lii-
kennekuoroon, jossa osallistu-
ja laulaa oman versionsa lasten
liikennelaulusta ja voi haastaa
kaverinsa mukaan.
Yhteistyössä on mukana vi-
ranomaisia ja ammattiliiken-
teen järjestöjä liikenne- ja vies-
tintäministeriön ja Liikenne-
turvan johdolla. Tunnusten
takana ovat myös Tiehallinto,
Ajoneuvohallintokeskus, Po-
liisi, Liikennevakuutuskeskus,
Suomen Kuljetus- ja Logistiik-
ka SKAL ja Taksiliitto.
Lisäksi Valppainmielin tun-
nusta käytetään kampanjoin-
nissa tasoristeysturvallisuu-
den puolesta. Tasoristeyskam-
panjoinnissa ovat mukana Ra-
tahallintokeskus, liikenne- ja
viestintäministeriö, Rautatie-
virasto, Liikenneturva, VR ja
Liikennevakuutuskeskus.
Unihäiriöiden hoitoon elimistön omaa hormonia
Unettomuus lisääntyy iän myötä
Unettomuus on yleinen ongel-
ma, jolla voi olla vakaviakin
terveyshaittoja. Unen raken-
teen muuttuminen iän myö-
tä on normaali muutos, kun
taas unihäiriöihin liittyvät
päiväoireet ovat merkki hoi-
toa vaativasta unettomuudes-
ta. Unihäiriöiden syyt on aina
selvitettävä, ja unettomuut-
ta voidaan tarvittaessa hoitaa
lääkkeillä.
Ihmiset viettävät keskimää-
rin kolmanneksen elämästään
nukkuen. Riittävä unen saanti
on välttämätöntä hyvinvoin-
nin ja jokapäiväisen toimin-
takyvyn takaamiseksi, ja se
on myös hyvän elämänlaadun
edellytys. Unettomuus on kui-
tenkin yleinen unihäiriö, jol-
la saattaa olla vakavia seura-
uksia.
Lähes joka toisen yli 55-
vuotiaan arvioidaan kärsi-
vän unettomuudesta. Ikään-
tyessä uni muuttuu pinnalli-
semmaksi ja öisin heräillään
useammin. Muutokset liit-
tyvät normaaliin ikääntymi-
seen eivätkä aiheuta päivä-
oireita.
- Kyse on kuitenkin hoitoa
vaativasta unettomuudesta
silloin, jos pinnallinen, huo-
nolaatuinen tai lyhytkestoi-
nen uni aiheuttaa päiväoireita
eli ihminen on päivällä väsy-
nyt, muistamaton, ärtynyt tai
masentunut, kertoo professo-
ri Sirkka-Liisa Kivelä Turun
yliopistollisesta keskussairaa-
lasta.
Unettomuutta voidaan hoi-
taa erilaisilla nukahtamis- ja
unilääkkeillä. EU myönsi vii-
me kesänä myyntiluvan en-
simmäiselle pitkävaikuttei-
selle melatoniinivalmisteelle.
Melatoniinia on aikaisemmin
ollut myynnissä vain lyhyt-
vaikutteisena. Unettomuuden
hoitoon melatoniini on tur-
vallinen lääke. Se on elimistön
oma hormoni.
Hoitoa ilman
haittavaikutuksia
Melatoniini säätelee normaa-
lia uni-valverytmiä, ja sitä
erittyy elimistössä öisin. Sen
vaikutus unettomuuden hoi-
dossa perustuu pitkälti ryt-
min säätelyyn ja se myös edis-
tää unta.
- Melatoniinilla on myös
muita positiivisia vaikutuksia.
Se alentaa kehon lämpötilaa,
jonka seurauksena meitä al-
kaa väsyttää, Kivelä sanoo.
Aiemmin käytetyillä nu-
kahtamis- ja unilääkkeillä on
runsaasti haittavaikutuksia,
jotka korostuvat erityisesti
iäkkäiden unettomuuden hoi-
dossa. Lääkkeet saattavat hei-
kentää muistia, aiheuttaa päi-
väväsymystä sekä heikentää
psykomotorisia kykyjä, joi-
ta tarvitaan esimerkiksi au-
toa ajaessa. Ne myös johtavat
kaatumistapaturmille altistu-
miseen.
- Euroopassa vähintään
joka viides iäkkään ihmisen
lonkkamurtuma johtuu uni-
lääkkeinä käytettyjen bentso-
diatsepiinien haittavaikutuk-
sista. Pitkävaikutteinen mela-
toniini puolestaan on turval-
linen unilääke, joka ei aiheuta
päiväväsymystä tai riippu-
vuutta, ei heikennä muistia,
eikä johda kaatumistapatur-
miin.
Unettomuuden syy
selvitettävä
Unettomuus voidaan luokitel-
la joko ensisijaiseksi tai toissi-
jaiseksi unettomuudeksi riip-
puen siitä, mistä se johtuu.
Ensisijaisella unettomuudella
ei ole mitään tunnistettavaa
syytä, mutta toissijainen unet-
tomuus on aina oire jostakin
tunnistettavasta fyysisestä tai
henkisestä tilasta tai ympäris-
tösyystä.
Professori Sirkka-Liisa Ki-
velä korostaa, että unettomuu-
den syy on aina selvitettävä.
- Unettomuuden taustal-
la saattaa olla esimerkiksi
levottomat jalat tai tuki- ja
liikuntaelinkipu öisin. Niil-
le on olemassa oma hoiton-
sa. Melatoniini ei ole kaiken
unettomuuden hoitoon tar-
koitettu lääke, vaan sitä käy-
tetään nimenomaan ensisi-
jaisen unettomuuden hoita-
misessa.
Faktaa:
Aivan pienet lapset nukkuvat yli puolet vuorokaudes-
ta, mutta aikuistumisen myötä unen tarve vähenee. Työ-
ikäiset ihmiset tarvitsevat enää keskimäärin 7-9 tuntia
unta vuorokaudessa. Unen tarve on yksilöllistä.
Univaje on terveysriski. Unettomuus voi aiheuttaa esi-
merkiksi painon ja verensokerin nousua sekä stressihor-
monien erityksen lisääntymistä. Sen on todettu liittyvän
myös sydän- ja verisuonitauteihin sekä altistavan ma-
sennuksen kehittymiselle ja uupumiselle.
Unettomuus voidaan luokitella ensisijaiseksi tai toissi-
jaiseksi. Toissijainen unettomuus on aina oire jostakin
tunnistettavasta henkisestä tai fyysisestä vaivasta.
Pitkävaikutteisen melatoniinin käytöllä voidaan paran-
taa unen laatua, lisätä aamuvirkeyttä ja lyhentää nukah-
tamisaikaa.
•
•
•
•
Ihmiset viettävät keskimäärin kolmanneksen elämästään nukkuen.
Yli neljännes suomalaisista
uskoo syövän olevan sattumaa
Yli neljännes, 27 prosenttia,
suomalaisista arvioi syöpään
sairastumisen olevan sattu-
maa. Syöpäjärjestöt teetti Ta-
loustutkimuksella kyselyn,
johon vastasi yli 2 000 suo-
malaista tammi-helmikuussa
2008.
Enemmistö vastasi, että ih-
minen voi itse vaikuttaa syö-
pävaaraansa. Kaikista vastaa-
jista tätä mieltä oli 69 prosent-
tia. Neljä prosenttia ei osannut
ottaa kantaa kysymykseen.
Syövän sattumanvaraisuu-
teen eniten uskoivat nuorim-
mat (15-19-vuotiaat) ja van-
himmat (65-79-vuotiaat) vas-
taajat. Peräti 40 prosenttia
vanhimmista vastaajista oli si-
tä mieltä, että syöpä on sattu-
maa. Keski-ikäisissä oli vähi-
ten niitä, jotka pitävät syöpää
sattumanvaraisena.
Myös alueellisia eroja löy-
tyi: Eniten uskoa syövän sat-
tumanvaraisuuteen oli Oulun
ja Lapin läänissä (30%) ja vä-
hiten Etelä-Suomessa. Mies-
ten ja naisten välillä eroja ei
vastauksissa ollut.
Koulutus vähentää
kohtalonuskoa
Syöpäjärjestöjen pääsihteeri
Harri Vertio:
-Britit tekivät vastaavan-
laisen tutkimuskysymyksen
viime vuonna. Naiset pitivät
siellä miehiä useammin sat-
tumaa syynä syöpään. Ikäja-
kauma muistutti melkoisesti
kotimaisia lukuja, kertoo Syö-
päjärjestöjen pääsihteeri Har-
ri Vertio.
Hänen mukaansa koulu-
tus näyttää olevan yhteydes-
sä siihen, miten usein sat-
tuman arvellaan korjaavan
satoa. Parhaimmin koulu-
tetussa ryhmässä Suomessa
sattumaan uskovia oli vähi-
ten.
Suomessa voitaisiin
ehkäistä vuosittain
9 000 syöpää
Syöpä on tunteita herättävä
sairaus, jonka syntyyn ei löy-
dy yhtä syytä. Suurin tunnet-
tu syövän riskitekijä on tupa-
kointi. Suomalaiset tietävät
tupakan syöpävaaran, mutta
mittasuhteet voivat vääristyä.
On varsin tavallista, että tu-
pakan syöpävaaraa aliarvioi-
daan. Myös ympäristön tupa-
kansavu on syöpävaarallista,
jonka takia työympäristöissä
sen altistus on lainsäädännöl-
lä minimoitu.
Pääsihteeri Harri Vertion
mukaan sattumalla on oma
osuutensa syövän synnyssä,
mutta hänen mukaansa ihmi-
set voivat itse tehdä paljon pie-
nentääkseen syöpävaaraansa.
Noin kolmannes syövistä on
ehkäistävissä nykytietämyk-
sen avulla. Se tarkoittaisi Suo-
messa noin 9 000 syöpädiag-
noosia nykyistä vähemmän
vuosittain.
-Tupakoinnin vähentämi-
sen lisäksi ylipainon vähen-
täminen, kuitupitoinen ra-
vinto ja liikunta ovat koko
kansalle sopivia toimia. Au-
ringon säteilylle altistumi-
sen vähentäminen estää iho-
syövän syntyä, Vertio muis-
tuttaa.
Koulujen terveystieto
avainasemassa
-Terveyttä koskevan tiedon
lisääntyminen antaa ihmi-
sille valmiuksia toimia itse.
Koulun terveystiedon ope-
tuksen myötä meille voi kas-
vaa yhä paremmin tervey-
destään tietoisia nuoria, joil-
la on aiempaa parempi kyky
erottaa tiedon tulvasta olen-
nainen. Vaikka kaupunkile-
gendoja tulee aina olemaan,
ne saavat ehkä nopeammin
arvoisensa lopun, kertoo
Vertio.
Taloustutkimus haastatte-
li Syöpäjärjestöjen toimek-
siannosta 15-79-vuotiaita
suomalaisia tammi-helmi-
kuussa. Kysymys kuului: us-
kotteko, että voitte pienen-
tää syöpävaaraanne vai onko
syöpä sairautena vain sattu-
man seurausta? Kysely teh-
tiin ensimmäistä kertaa Suo-
messa.
Vastauksia saatiin 2039
henkilöltä.
Naisia tutkittavista oli 1063
ja miehiä 976.
Omnibus- tutkimus kattaa
koko Suomen Ahvenanmaan
maakuntaa lukuun ottamatta
ja se toteutettiin kahtena pe-
räkkäisenä kierroksena. Tut-
kimuksen tilastollinen vir-
hemarginaali on korkeintaan
+/- 2,2%.
”
Terveyttä koskevan tiedon
lisääntyminen antaa ihmisille
valmiuksia toimia itse.
Alue-
viestillä
tavoitat
alueen
kaikki
taloudet
joka
viikko!