Page 11 - Alueviesti_13_2008

Basic HTML Version

Torstai maaliskuun 27. 2008

Kaksi unohtumatonta:

Raimond Valgre & Reino Helismaa

Liis Ruha

Jarkko Puro Orkestereineen

on tulossa esittämään Rai-

mond Valgren ja Reino He-

lismaan musiikkia Huittis-

ten Seudun Suomi-Viro-Seu-

ran järjestämään konserttiin

Lauttakylän koululle lauantai-

na 5.4 kello 14.00. Valgren sä-

vellykset ovat Purolle tuttuja.

-Vuosien mittaan olem-

me esittäneet Valgren säve-

liä usein. Valgre onkin Viro-

seuralle oikein sopiva kohde-

henkilö Eesti 90 juhlavuonna.

Valgre on virolaisille osa isän-

maan historiaa ja elää heidän

mielissään rankan elämän nu-

jertamana nerona. Sävelmät

palauttavat vanhan sukupol-

ven mieliin nuoruuden va-

paassa Virossa, keskipolville

ne kertovat maasta, jonka va-

paudesta kauan uneksittiin.

Nuoremmille hän on raskaan

elämän nujertama nero, Puro

kertoo.

Saarenmaan valssi ei ole

Virolainen kansanlaulu

-Yleisesti luullaan, että suo-

malaisten rakastama Saa-

renmaan valssi on virolainen

kansanlaulu, näin ei ole, vaan

se on Valgren sävellys Debo-

ra Vaarandin runoon. Georg

Ots teki Saarenmaan vals-

sista huippuiskelmän vuon-

na 1957. Venäläisessä mat-

rikkelissa Valgre kertoo ”so-

vittavansa musiikkia valtion

radiokomitean toimeksian-

nosta”. Tällaisessa tilantees-

sa syntyi Saarenmaan valssi

vähän ennen säveltäjän kuo-

lemaa 1949. Ystävien kerto-

man mukaan sävellys oli so-

taa edeltänyttä tyyliä, mutta

Moskovasta oli käynyt käsky,

että Virossa piti tuottaa kan-

sanomaista tanssimusiikkia.

Sellaiseksi Saarenmaan vals-

sikin muuttui. Kaikkein suo-

situin Valgren sävellys Viros-

sa on Muinaslugu muusikas,

jonka nimen on saanut myös

musikaali ja elokuva. Laulu

syntyi kesällä 1939 ja englan-

ninkieliset sanat kirjoitti pär-

nulainen ystävätär Alice Feil-

let, Puro tietää.

”Alkoholista

tuli ainoa lohtu”

-Raimond Tiisel syntyi 1913.

Vuonna 1937 saksalaisperäi-

nen (Diesel) nimi vaihdet-

tiin virolaiseen. Äiti oli kaunis

nainen, jolta poika peri naisia

miellyttäneen ulkomuotonsa.

Elämänsä viimeisinä vuosina

hän solmi lyhytaikaisen avio-

liiton Evi Hannuksen kans-

sa, tosin tarinan mukaan sik-

si, että lupasi oluttuopista nai-

da ensimmäisen naisen, joka

astuu kapakan ovesta sisään.

Raimond opiskeli pianonsoit-

toa lapsesta saakka, mutta hä-

nestä ei tullut pianistia. Vuon-



na 1941 Valgre joutui puna-

armeijan työpataljoonaan. Sii-

tä suuri osa tuhoutui kurjien

olojen takia, mutta Valgre sel-

visi ja sai siirron agitaatiopri-

kaatin orkesteriin soittamaan

Moskovan ja Leningradin ra-

dioissa. Tätä jatkui vuoteen

1945. Sen jälkeen aloitettu pia-

nonsoiton opiskelu ei onnis-

tunut. Valgre ei elänyt sävel-

lyksillään. Heti sodan jälkeen

hän soitti armeijan jazzyhty-

eessä nuorten tanssipaikassa.

Kun työt vähenivät, hän kulki

ympäri maata säestäen laulajia

tai soittaen eri yhtyeissä. Al-

koholista tuli ainoa lohtu. Val-

gre kuoli 31. joulukuuta 1949.

Kohtalon traagisuutta lisää

huhu, että KGB ”auttoi” hän-

tä putoamaan portailta. On

vaikeata kuvitella syytä pelin

menettäneen muusikon tap-

pamiseen, mutta 1940-luku

oli Virossa niin täynnä viran-

omaisten väkivaltaa, että kaik-

ki on mahdollista. Valgren tu-

hosivat sota ja Neuvostoliitto,

mutta ei pidä jättää huomiot-

ta, että sodan alkaessa oli ta-

kana kymmenkunta kapakka-

vuotta, kertoilee Jarkko Puro.

-Yleisö toivoo usein, et-

tä konserteissa kuultaisiin

myös jotain tuttua. Samana

vuonna kuin Raimond Val-

gre, syntyi suomalainen sä-

veltäjämestari, sanoittaja, kä-

sikirjoittaja ja kuplettilaula-

ja Reino Helismaa. Heillä on

muutenkin samanlainen elä-

mänkaari, sukunimen muut-

tamisesta alkaen ja päättyen

liian varhaiseen kuolemaan,

toteaa Puro.

Maine kasvoi

jermujen parissa

-Vuoteen 1934 Helismaan

sukunimi oli Helenius. Rei-

no Helismaa ja lahtelaisnei-

ti Lempi Turunen vihittiin

Lahdessa 13.9.1936 ja nuori-

pari matkusti Viipuriin, jos-

sa odotti asunto ja vakituinen

työpaikka Karjalan kirjapai-

nossa. Lokakuussa 1939 Rei-

no Helismaa joutui lähtemään

ylimääräisiin sotaharjoituk-

siin, kun maailman tilanne

synkistyi. Marraskuun lopus-

sa alkoi talvisota , Reino ei

joutunut etulinjaan vaan toi-

mi ilmatorjunnassa. Viipuri

menetettiin ja siis myös koti ja

työpaikka. Helismaat muutti-

vat Lahteen ja Reino ehti saa-

da työpaikan ravintolan vah-

timestarina kunnes kutsu tuli

Helsinkiin konelatojaksi kir-

japainoon. Kesällä 1941 tar-

vittiin jälleen miehiä sotaan.

Tällä kertaa Reino joutui etu-

linjaan, kunnes hänen mai-

neensa laulajana ja riimitte-

lijänä kasvoi jermujen paris-

sa ja hänet kiinnitettiin viih-

dytysjoukkoihin. Sota päättyi

1944, Reino palasi vahingoit-

tumattomana konelatojak-

si. Reino haaveili normaalista

perhe-elämästä. Epävakaiset

sotavuodet olivat uuvuttaneet.

Vähä vähältä esiintymiset li-

sääntyivät ja vaikka hän piti

työstään niin aika ei enää riit-

tänyt konelatomiselle. Työn-

antajakin alkoi vihjailla sa-

maan suuntaan joten vuonna

1947 lopulla hän siirtyi päätoi-

misesti viihteen pariin. Alkoi

kiitetty ja kiistelty aikakau-

si suomalaisen viihde-elämän

eräänä tuotteliaimpana taitaja-

na. Hän oli 1950-luvun alus-

ta lähtien hedelmällisessä yh-

teistyössä säveltäjä Toivo Kär-

jen kanssa. Hän käytti myös

salanimiä Orvokki Itä (samaa

nimeä käytti myös Toivo Kär-

ki), Aarne Lohimies, Rainer

Kisko ja Rauni Kouta. Tapio

Rautavaara levytti monet He-

lismaan sanoittamista kappa-

leista. Helismaa teki elämänsä

aikana 8 näytelmää, 10 revyy-

tä, 10 radiohupailua, 32 elo-

kuvakäsikirjoitusta ja peräti

noin 5 000 laulutekstiä, jois-

ta 1500 levytettiin. Alkoholin

käyttö oli kirjaltajien piireissä

väliin hyvinkin runsasta, mut-

ta konelatoja Reino Helismaa-

ta ei sellainen kiinnostanut.

Työkavereille hän oli Reiska,

Repe nimi tuli myöhemmin

viihteen parissa. Hän meneh-

tyi keuhkosyöpään torstaina

21.tammikuuta 1965, kertoo

Puro.

Aitoja tunteita

Huittisiin

- Valgre &Helismaa konsertis-

sa orkesterissani soittaa bassoa

Petri Mäkiharju, Tampere Fil-

harmonian bassoryhmän ää-

nenjohtaja. Hän on esiintynyt

lukemattomissa orkestereis-

sa niin klassisen kuin kevyen

musiikin puolella. Pianoa soit-

taa veljeni Marko, Kansallis-

teatterin kapellimestari. Hän

on opiskellut Sibelius Akate-

miassa ja opettanut vapaa-

ta säestystä ja improvisaatio-

ta Helsingin ammattikorkea-

koulussa. Säveltänyt musiikin

mm. lastennäytelmiin Nalle

Puh ja Onnimanni. Marko on

esiintynyt useissa teattereissa

eri produktioissa. Itselläni on

instrumenttina huiluni sekä

oma ääneni. Raimond Valgren

ja Reino Helismaan sävellys-

ten aitoja tunteita, elettyä elä-

mää ja sanoitusten pieniä tari-

noita tulemme reippain mie-

lin esittämään Huittisiin, iloit-

see Jarkko Puro.

Raimond Valgren ja Reino Helismaan sävellysten aitoja tunteita ja elettyä elämää tu-

lemme esittämään Huittisiin reippain mielin, Jarkko Puro lupaa.

”

Raimond lupasi oluttuopista naida ensimmäisen

naisen, joka astuu kapakan ovesta sisään.

Kaduilla pölyää hiekka-asfaltticocktail

Talvi on ollut tavallista läm-

pimämpi ja vähälumisempi,

ja niinpä jo talviaikana on ka-

duilla pölynnyt ainakin Ete-

lä-Suomessa. Katupölyä leijuu

ilmassa varsinkin kuivalla ja

tuulisella säällä. Pahin tilan-

ne on yleensä maalis-huhti-

kuussa, kun sulaneilla kaduil-

la on talven hiekoitussora pö-

lyämässä.

Katupöly lisää erityisesti

allergiaa ja astmaa sairastavi-

en oireita, sillä samaan aikaan

pölisee myös siitepöly. Lepän

siitepölyä on ollut tänä talve-

na Etelä-Suomessa ilmassa

helmikuusta asti.

-Allergia- ja astmalääkitys

auttaa myös katupölyn aihe-

uttamiin oireisiin, muistuttaa

allergianeuvoja Anne Vuoren-

maa Allergia- ja Astmaliitosta.

Katupöly koostuu pääasias-

sa suurista hiukkasista, jotka

tuntuvat silmissä ja nenässä,

joskus jopa narskuvat ikäväs-

ti hampaissakin. Vaarallisinta

on kuitenkin silmille näkymä-

tön pöly, pienet ja ultrapienet

hiukkaset, jotka kulkeutuvat

keuhkorakkuloihin asti.

Katupöly on sekoitus talvi-

hiekoituksesta ja asfaltista ir-

toavaa kiviainesta. Lisäksi siinä

on pieniä määriä muita aineita,

muun muassa autojen nastois-

ta, renkaista, pakokaasuista se-

kä teollisuudesta peräisin ole-

via hiukkasia sekä mikrobeja

ja keväisin siitepölyä.

- Katujen nopea ja tehokas

puhdistus keväällä vähentää

merkittävästi ilmassa leijuvan

katupölyn määrää, korostaa

sisäilma-asiantuntija Tuula

Syrjänen Allergia- ja Astma-

liitosta.

Nenää kannattaa öljytä

-Nenän limakalvoilta pölyt

voi huuhdella nenän huuh-

telukannulla, jossa käytetään

mitoa suolavettä. Limakalvoja

voi kostuttaa apteekista ilman

reseptiä saatavilla kostutus-

ja öljysuihkeilla, kertoo Anne

Vuorenmaa.

-Nenän limakalvot kannat-

taa pitää mahdollisimman hy-

vässä kunnossa, näin lääkitys-

kin tehoaa paremmin.

Lievät oireet voidaan es-

tää ja hoitaa sopivilla antihis-

tamiinivalmisteilla ja silmä-

tipoilla. Tukkoiseen nenään

tarvitaan kortisonia sisältävä

nenäsuihke.

Mikäli lääkityksestä huoli-

matta saa katupölystä vaikeita

oireita, kannattaa mahdolli-

suuksien mukaan välttää liik-

kumista ongelma-alueilla pa-

himpaan pölyaikaan.

Eniten pölyä on ilmas-

sa vilkasliikenteisillä kulku-

väylillä kuivalla ja tuulisella

säällä.

Mikäli ulkona liikkuminen

on pölyn vuoksi hankalaa, voi

oireita yrittää välttää käyttä-

mällä uloshengitysventtiilillä

varustettua P2-luokan hengi-

tyssuojainta.

Sisälle tuleva ilma

kannattaa suodattaa

Katupöly kulkeutuu helpos-

ti sisällekin. Sisään tuleva il-

ma kannattaa ottaa mahdolli-

suuksien mukaan pihan puo-

lelta ja suodattaa.

Tuuletusikkunoissa, ulkoil-

maventtiileissä sekä mahdol-

lisessa ilmanvaihtokonees-

sa käytettävien suodattimi-

en puhtautta pitää seurata ja

vaihtaa ne puhtaisiin aina tar-

vittaessa – vähintään kerran

vuodessa.

Kysy neuvoa

Sisäilmaneuvonta vastaa nu-

merossa 0600 14429 joka päi-

vä maanantaista torstaihin klo

9–12 .

Allergianeuvonta vastaa

numerossa 0600 14419 maa-

nantaisin, tiistaisin, keskiviik-

koisin ja perjantaisin klo 9–13

ja torstaisin klo 13–17.

Puhelujen hinnat ovat mo-

lemmissa numeroissa 0,85 e/

min + paikallisverkkomaksu.

Liiat opintotuet

palautettava maaliskuun

loppuun mennessä

Jos opintotuen saaja ansait-

si viime vuonna liikaa, hän

voi palauttaa maaliskuun lop-

puun saakka vapaaehtoises-

ti saamansa liiat opintotuet.

Näin opiskelija välttää tuen

takaisinperinnän 15 prosentil-

la korotettuna. Tuen palautta-

minen käy helposti Kelan säh-

köisessä asiointipalvelussa.

Vuosituloraja määräytyy

maksettavien tukikuukausien

mukaan. Jos opiskelijalle mak-

settiin vuonna 2007 opintotu-

kea yhdeksältä kuukaudelta,

opintotuen lisäksi saatujen

muiden tulojen vuosituloraja

on 9 090 euroa. Vuoden 2008

alussa toteutunut tulorajojen

korotus koskee vasta vuodesta

2008 lukien saatuja tuloja.

Tuloina otetaan huomioon

kaikki veronalaiset brutto-

määräiset ansio- ja pääoma-

tulot ilman vähennyksiä se-

kä toimeentuloon tarkoitetut

apurahat ja ulkomaan tulot.

Ulkomaiseen opiskelijavaih-

toon tarkoitettuja apurahoja

ei oteta tulona huomioon.

Opiskelija voi varmistaa

oman tulorajansa Kelan asi-

ointipalvelusta (

http://www.

kela."/asiointi) tai laskenta-

ohjelmien avulla (

http://www.

kela."/laskennat).

Jos opiskelija palauttaa yli-

määräiset tuet maaliskuun

loppuun mennessä, hän vält-

tää liikaa maksettujen tukien

takaisinperinnän 15 prosentil-

la korotet-tuna. Vapaaehtoisen

palautuksen etuna ovat myös

se, että opiskelija voi itse valita

palautettavat kuukaudet ja kor-

keakouluopiskelija saa tukiajan

uudelleen käyttöönsä.

Tuen palauttaminen ja pe-

ruminen on helppoa, sillä sen

voi tehdä sähköisesti Kelan

asiointipalvelussa.

Asiointipalveluun kirjau-

dutaan verkkopankkitunnuk-

silla tai sähköisellä henkilö-

kortilla.

Asiointipalvelu kertoo,

mitkä kuukaudet opiskelija

voi palauttaa ja miten palau-

tus korottaa vuositulorajaa.

Valinnat tehtyään opiskelija

voi heti maksaa palautuksen

verkkopankissa. Mikäli mak-

sun haluaa tehdä myöhem-

min, palvelusta voi tulostaa

itselleen maksamisessa tarvit-

tavat tiedot tai tilata maksulo-

makkeen, jonka Kela postittaa

kotiin.

Palautusilmoituksen voi

myös tehdä opintotuen olo-

suhdemuutoslomakkeella.

Vuosi sitten opintotuen va-

paaehtoisia palautuksia kertyi

26,9 miljoonaa euroa 29 400

opiskelijalta. Noin kaksi kol-

masosaa palautuksista tehtiin

sähköisellä muutosilmoituk-

sella.

Palautukset tiedoksi

verohallinnolle

Verohallinto lähettää esitäyte-

tyn veroilmoituksen maalis-

huhtikuussa. Veroilmoituksen

esitäytössä on otettu huomi-

oon helmikuun loppuun men-

nessä saapuneet opintorahan

palautukset.

Kela ilmoittaa verohallin-

nolle maaliskuussa maksetut

palautukset, jotka verohallin-

to huomioi vahvista-essaan

opiskelijan lopullisen verotuk-

sen. Opiskelijan ei siis tarvitse

korjata veroilmoituksen tieto-

ja palauttamansa opintorahan

vuoksi.

Nuoret humaltuvat

kavereiden ja sisarusten

hankkimilla juomilla

Alaikäiset saavat alkoholijuo-

mia yleisimmin kavereiden tai

vanhempien sisarusten kaut-

ta, käy ilmi Stakesin koulu-

laisten päihteiden käyttöä sel-

vittäneestä kyselytutkimuk-

sesta. Kevättalvella 2007 tehty

9.-luokkalaisten haastattelu-

tutkimus vahvisti muista tut-

kimuksista saatuja tuloksia:

nuorten päihteiden käyttö on

vähentynyt 2000-luvulla.

Humalaan juominen on vä-

hentynyt 15 - 16 -vuotiaiden

keskuudessa, eikä alkoholive-

ron alennus vuonna 2004 li-

sännyt väkevien juomien käyt-

töä tässä ikäryhmässä. Väke-

vien juomien juojien osuudet

alenivat tytöillä neljän vuoden

takaisesta 37 prosentista 32

prosenttiin ja pojilla 37 pro-

sentista 29 prosenttiin. Nuo-

rilta kysyttiin viimeksi kulu-

neiden 30 päivän aikana juo-

tuja juomalajeja.

Poikkeuksena alenevaan

trendiin olivat long drink -

juomat, joita juoneiden nuor-

ten osuus oli lisääntynyt hie-

man. Long drink -juomien ko-

konaismyynti lisääntyi selvästi

eniten, 43 prosenttia, vuosina

2003 - 2007, kun muiden al-

koholijuomien myynnin kas-

vu oli selvästi vähäisempiä.

Kaverit tai vanhemmat si-

sarukset ovat erityisen tär-

keitä, kun nuoret hankkivat

juomia humaltumista varten.

Tyypillisesti vanhemmat tar-

joavat määrältään vähäisem-

mät juomat.

Kyselyä edeltäneellä juo-

makerrallaan 38 prosenttia

pojista ja 29 prosenttia tytöis-

tä oli juonut kuusi annosta tai

enemmän. Tyypillistä nuor-

ten juomiselle on, että samal-

la kerralla juodaan useita eri

lajeja.

Stakes pitää tärkeänä, et-

tä ehkäisevässä työssä saatai-

siin 18 - 25 -vuotiaat nuoret

aikuiset vakuuttuneiksi siitä,

että alkoholin hankkiminen

alaikäisille lisää nuorten ris-

kiä humaltua ja sitä kautta se-

kä sosiaalisia että terveydelli-

siä haittoja.

Enemmän makua ilman suolaa

Runsas suolankäyttö on yk-

si suomalaisten perisynneis-

tä. Suomen Sydänliitto antaa

kymmenen vinkkiä vähäsuo-

laisempaan ruoanlaittoon.

Valitse Sydänmerkki-tuot-

teita. Ne ovat omassa tuote-

ryhmässään suolan kannalta

parempia valintoja.

Mausta ruoka yrteillä, sit-

rusmehuilla, chilillä tai suo-

lattomilla mauste-etikoilla.

Käytä ruoan raaka-aineina

maistuvia juureksia, sipulei-

ta ja tomaattia.

Happamat ja kirpeät maut

vähentävät suolan tarvetta.

Vähennä kastikkeen tai kei-

ton suolamäärää puolitta-

malla ohjeen liemikuutio-

määrä ja lisää makua esimer-

kiksi tuoreilla yrteillä.

•

Paprika, kesäkurpitsa, val-

kosipuli, fenkoli, palsternak-

ka ja kurpitsa ovat oivia va-

lintoja tuomaan makua ruo-

kaan.

Kalan mausteeksi sopivat til-

li, curry, sitruuna tai purjo.

Kanaruokiin tuovat vaihte-

lua hedelmät, hunaja, kaneli

tai inkivääri.

Valmistaessasi marinoiduis-

ta tuotteista ruokaa, lisää

joukkoon runsaasti kasvik-

sia ja vettä, jolloin suolapi-

toisuus pienenee.

Jos makuaistisi ehdottomas-

ti vaatii ruoan maustamis-

ta suolalla, ripottele se vasta

valmiin ruoan pinnalle.

Maukkaus ja terveellisyys

eivät sulje toisiaan pois, vaan

kuuluvat samaan ateriaan.

•

Page 12

Page 10

1...,2,3,4,5,6,7,8,9,10 12,13,14,15,16,17,18,19,20,21,...28