7
Torstai maaliskuun 27. 2008
MoniNainen emäntä
Kirjoituskilpailu
maaseudun naisten
arjesta on alkanut
Suomen maatalousmuseo Sar-
ka, Maaseudun Sivistysliitto ja
Maaseudun Tulevaisuus käyn-
nistivät yhteistyössä kirjoitus-
kilpailun, jonka aiheena on
maaseudun naisten arki. Tar-
koituksena on saada talteen
tosipohjaisia kuvauksia maa-
seudun naisten arjesta ja sen
muutoksista eri ajoilta.
Maaseudun moninaiset
naiset elävät arkeaan osa- tai
kokopäivätoimisina emänti-
nä, maatalousyrittäjinä, palk-
katyöläisinä, eläkeläisinä tai
maaseutuasumisen elämän-
muodoksesi valinneina. Kil-
pailuun voivat osallistua kaik-
ki, jotka haluavat kertoa ko-
kemuksiaan ja muistojaan sii-
tä, millaista on ollut ja on elää
naisena maaseudulla.
Kirjoittajien toivotaan ker-
tovan omasta arjestaan, siitä,
millaisia töitä, toimia ja roole-
ja päivään kuuluu. Jääkö töil-
tä omaa tai vapaata aikaa ja
miten elämä on vuosien var-
rella muuttunut? Kirjoittaa
voi myös siitä, mitä kaikkea
emännyyteen kuuluu, miten
emännäksi on opittu ja mitä
emännyys antaa tai edellyttää.
Kirjoituskilpailussa kerto-
musten arvioinnissa kiinnite-
tään huomiota muistikuvien
rikkauteen ja omakohtaisuu-
teen sekä kerrontatavan oma-
peräisyyteen. Jokainen voi kir-
joittaa vapaamuotoisesti itsel-
leen sopivalla tavalla suomek-
si tai ruotsiksi.
Nimimerkillä varustetut
kirjoitukset lähetetään Suo-
menmaatalousmuseo Sarkaan
31.8.2008 mennessä. Tarkem-
mat kilpailuohjeet löytyvät in-
ternetistä osoitteista
www.sar
-
ka.!. Kilpailuohjeet voi tilata
järjestäjiltä myös kirjeitse.
Kilpailun tulokset julkais-
taan alkuvuonna 2009. En-
simmäinen palkinto on 2000
", toinen palkinto 1000 " ja
kolmas palkinto 500 ". Lisäksi
jaetaan erikoispalkintoja.
Kilpailun tuomaristoon
kuuluvat puheenjohtajana !l.
kand. Raija Kouri sekä jäseni-
nä dosentti Kirsti Manninen,
päätoimittaja Lauri Kontro
Maaseudun Tulevaisuudesta,
kulttuuritoimenjohtaja Liisa
Heikkilä-Palo ja kulttuurituot-
taja Raija Kallioinen Maaseu-
dun Sivistysliitosta sekä näyt-
telypäällikkö Mia Juva ja tut-
kija Iina Wahlström Suomen
maatalousmuseo Sarasta.
Kilpailun jälkeen kirjoituk-
set arkistoidaan Suomen maa-
talousmuseo Saran arkistoon.
Pullojärjestelmän
romuttaminen
käynnistyi nopeasti
Alumiinitölkit sekä vuoden-
vaihteessa markkinoille tul-
leet kertakäyttöiset juoma-
pakkaukset ovat korvanneet
vauhdilla niin muovisia kuin
lasisiakin täyttöpulloja. Huh-
tikuussa 1,5 litran täytettävät
muovipullot poistetaan käy-
töstä.
-Kaikista uudelleen täytet-
tävistä pulloista luopuminen
tarkoittaisi sitä, että vuosittain
juomien pakkaamiseen käy-
tetään yli 800 miljoonaa ker-
takäyttöistä pakkausta, toteaa
Luonto-Liiton ympäristöpo-
liittinen sihteeri Hanna Kaisa
Hellsten.
Tällä hetkellä uudelleen
täytettäviä pulloja on korvattu
noin 350 miljoonalla alumii-
nitölkillä, ja muovisten täyt-
töpullojen korvaaminen tuo
markkinoille 350 kertakäyt-
töistä PET -muovipulloa.
Uudelleen täytettäviä pul-
loja käytetään edelleen joi-
denkin oluiden sekä viinien
ja väkevien alkoholijuomi-
en pakkaamiseen. Uudelleen
täytettävät pakkaukset ovat
elinkaaritutkimusten mukaan
kertakäyttöpakkauksia eko-
logisempi vaihtoehto, vaikka
kertakäyttöpakkaukset kier-
rätetään.
Alko ei ole vielä siirtynyt
uuteen järjestelmään, joten
juhlajuomia on vielä saatavil-
la ekologisesti pakattuna. Tut-
kija Satu Lähteenoja Suomen
luonnonsuojeluliitosta toi-
vookin, että Alko säilyttäisi
nykyisen ympäristön kannalta
paremman vaihtoehdon, jos-
sa pullot pestään ja käytetään
uudestaan.
Luonto-Liitto ja Suomen
luonnonsuojeluliitto
ovat
kampanjoineet uudelleen täy-
tettävien juomapakkausten
puolesta juhannuksesta 2007
alkaen. Pullopoliisi –kampan-
jan sivut löytyvät osoitteesta
www.luontoliitto.fi/pullopo
-
liisi.
Energiansäästö-
ja ledilampuista
vaaratilanteita
Suomen markkinoille on tul-
lut kesämökki-, vene- ja mat-
kailuajoneuvokäyttöön tar-
koitettuja 12 V:n jännittee-
seen liitettäviä normaalikier-
rekantaisia (E14 ja E27) sekä
GU10-kantaisia energiansääs-
tö- ja ledilamppuja. Tukesiin
on tullut ilmoituksia vaarati-
lanteista, kun näitä lamppuja
on liitetty 230 V:n verkkojän-
nitteellä toimiviin valaisimiin.
12 V:lla toimivien lamppu-
jen käyttö on yleistynyt kesä-
mökeillä käytettävien aurin-
kokennojärjestelmien myötä.
Myös veneissä ja matkailu-
ajoneuvoissa käytetään 12 V:n
valaisimia. Yleisimmin tällöin
hankitaan energiansäästö- ja
ledilamppuja.
Tavarataloissa 230 V:n ja 12
V:n lamput voivat olla hyllyis-
sä lähekkäin ja lamput ovat ul-
konäöltään samanlaisia jänni-
temerkintää lukuun ottamat-
ta. Kuluttajat eivät välttämät-
tä erota lamppuja toisistaan.
Kuluttajat eivät myöskään ole
tottuneet tarkistamaan osto-
tilanteessa lampun jännite-
merkintää, vaan kierrekantai-
sen lampun oletetaan sopivan
verkkojännitteeseen. Mahdol-
lisuus väärään lamppuvalin-
taan on ilmeinen. Jos 12 V:n
lamppu liitetään verkkojännit-
teeseen, lamppu voi räjähtää.
Sekaannusten välttämisek-
si Tukes on kehottanut maa-
hantuojia ja myyjiä varusta-
maan selkeillä merkinnöillä
12 V:n lamppujen pakkauk-
set ja myyntipaikat, esimer-
kiksi ”Erikoislamppu 12 V:n
aurinkokenno- tai akkujärjes-
telmään.” Myös lampussa tu-
lee tunnistamista varten olla
jännite- (V) ja tehomerkin-
nät (W) sekä valmistajan/vas-
tuullisen tahon nimi tai tava-
ramerkki.
60-vuotias Alpo Jokinen:
Työ, yhteiskunnallisuus ja
harrastukset tukevat toisiaan
Erkki Petman
Näin kiteyttää ensi sunnun-
taina 60 vuotta täyttävä Vam-
malan kaupungin talouspääl-
likkö Alpo Jokinen sen, miksi
hän on ollut ja on edelleenkin
aktiivinen yhteiskunnallisesti
myös työn ulkopuolella. Hä-
nen mainitsemiinsa element-
teihin liittyy kiinteästi myös
perhe ja varsinkin runsaan
vuoden ikäinen tyttärenpoi-
ka Aatos.
Jokinen sanookin, että yh-
teiskunnallisiin harrastuksiin
tuo lisämotivaatiota Aatos-
poika ja hänen sukupolven-
sa: - Haluaisin jättää heille pe-
rinnöksi sivistysyhteiskunnan
ja korkean kulttuuritason, en
hengetöntä ja kylmää markki-
nayhteiskuntaa.
Alpo Jokinen syntyi Tyr-
väällä 30. maaliskuuta 1948.
Keskikoulun käytyään hän
meni töihin Vammalan Kir-
japainoon ja oli siellä kone-
latojana kymmenisen vuotta,
kunnes aloitti kaksivuotiset
opintonsa Työväen akatemi-
assa vuonna 1975. Sieltä hän
siirtyi opiskelemaan Tampe-
reen yliopistoon, jossa suo-
ritti kunnallistutkinnon 1980.
Vammalan kaupungin raha-
toimistossa hän aloitti toimis-
tosihteerinä 1981, sitten kaksi
vuotta nykyisen kaupungin-
johtaja Paavo Sallin sijaisena
80-luvun lopulla suunnittelu-
päällikkönä. Sen jälkeen hän
on toiminut apulaiskaupun-
ginkamreerina, kamreerina ja
talouspäällikkönä.
Uusi Sastamalan kaupunki
merkisee muutoksia sen osa-
kaskuntien monelle virkamie-
helle. Jokinen kertoo omasta
osuudestaan uudessa organi-
saatiossa näin: - Olen virkani-
mikkeeltäni talouspäällikkö,
mutta työtehtäväni ovat vuo-
sien mittaan laajentuneet ja
muuttuneet. Päätyöni taitaa-
kin tällä hetkellä olla Muun si-
vistystoimen vastuualuejohta-
ja. Toimialaani kuuluvat Sasta-
malan opisto, kirjasto, museo,
Kirja-Vammala ja joukkolii-
kenne ja tämän vuoden alusta
myös liikunta ja kulttuuri. Li-
säksi on sivistystoimen talous-
asioita ja mm. kilpailuttamis-
ja hankintatehtäviä sekä tur-
vallisuussuunnittelua.
- Uudessa Sastamalan pro-
sessiorganisaatiossa varsinkin
meidän hallintotyötä tekevi-
en henkilöiden tehtävät voi-
vat muuttua paljonkin. Esim.
nykyinen Muu sivistystoimi
hajoaa siten, että Sastamalan
opisto siirtyy organisaatios-
sa toiseen osioon ja tässä yh-
teydessä ratkaistaan myös tu-
levan Sastamalan kaupungin
taiteen perusopetuksena an-
nettavan musiikinopetuksen
kohtalo. Kirjastopalvelut eriy-
tyvät taas omaksi osiokseen.
Samoin Kirja-Vammala, mu-
seo sekä muu kulttuuri saavat
oman yksikkönsä ja joukkolii-
kenne siirtyy tukipalveluksi.
Sastamala tuo uusia
mahdollisuuksia
Alpo Jokinen on kuntaliitok-
sen kannattaja: - Uuden kau-
pungin perustaminen merkit-
see voimien kokoamista yh-
teen suureen kaupunkiin ja
pidän sitä myönteisenä asiana.
Se avaa monia uusia mahdol-
lisuuksia meidän seutukun-
nallemme kehittyä ja kasvaa.
Koen itse jo nykyisten työteh-
tävienikin kannalta, että ha-
luaisin kehittää tulevaa Sas-
tamalaa vahvaksi sivistys- ja
kulttuurikaupungiksi. Meillä
on vuosisatainen erittäin vah-
va kirjallinen perinne.
Hän muistuttaa eräästä kes-
keisestä asiasta: - Keskeinen
asia on, että Kirja-Vammalaa,
mikä sen nimi sitten onkin
jatkossa, edelleen kehitettäi-
siin ja pro!loitaisiin. Meidän
ykköstavoitteemme on vireil-
lä oleva Kirjan keskus –han-
ke, johon ollaankin vahvasti
panostamassa. Kulttuuritoin-
ta ollaan kokoamassa tiiviim-
mäksi organisaatioksi, joka
tarvitsee vastuullisen vetäjän.
Kuulun itsekin asiaa valmiste-
levaan työryhmään, jonka työ
valmistuu toivottavasti syk-
syyn mennessä.
Joukkoliikennekin
toimii
Monet ovat miettineet, miten
joukkoliikenne mahtaa toimia
uudessa Sastamalassa, pinta-
alaltaan koviin suuressa kau-
pungissa. Jokisella on vastaus:
- Joukkoliikenne toimii
pääosin samalla tavalla kuin
nytkin eli paikallisliikenne
Vammalan nykyisillä reiteillä
ja kutsuperiaatteella toimivalla
palveluliikenteellä hoidetaan
entisen Vammalan haja-asu-
tusalueen sekä Mouhijärven
ja Äetsän alueet. Seutulippu-
järjestelmä toimii pääosin sa-
manlaisena kuin ennenkin.
- Pirkanmaan Matkapalve-
lukeskuksen sopimus jatkuu
ensi vuoden maaliskuun lop-
puun ja paraikaa neuvotellaan
siitä, miten matkapalvelukes-
kus sen jälkeen hoidetaan. Se-
kä Kela että liikenne- ja vies-
tintäministeriö ovat linjan-
neet matkapalvelukeskusstra-
tegiansa uudelleen ja ollaan
siirtymässä valtakunnallisista
matkapalvelukeskuksista kun-
tien ja seutukuntien vastuul-
la toimiviin matkapalvelukes-
kuksiin eli käytännössä val-
tio sysää jälleen uusia tehtäviä
kuntien vastuulle.
Luottamustehtäviä
puolueessa
Alpo Jokinen tunnetaan va-
kaumuksestaan varmana so-
sialidemokraattina, joka on
toiminut sosialidemokraateis-
sa lähes 40 vuotta. Paikallises-
ti hän on toiminut mm. Vam-
malan Sosialidemokraattisen
yhdistyksen ja Kunnallisjär-
jestön puheenjohtajana. Piiri-
hallitusten työskentelyyn hän
on osallistunut sekä Satakun-
nan että Pirkanmaan piireissä.
Valtakunnan tasolla hän on
toiminut puolueensa valtuus-
ton jäsenenä sekä useita ker-
toja puoluekokousedustajana.
On paikallaan kysyä, miten
sosialidemokratia voi nyt kun
kannunvalanta uudesta pu-
heenjohtajasta on kuumim-
millaan
- Tällä hetkellä ollaan mur-
roksessa, sanoo Alpo Jokinen.
- Meillä on takana hävityt
eduskuntavaalit, mutta niiden
jälkeen on tapahtunut paljon.
Puheenjohtaja Eero Heinä-
luoma on ilmoittanut jättävän-
sä tehtävänsä ja puolueessa on
käynnistetty lukuisia uudistu-
misohjelmia, joita parhaillaan
käsitellään laajassa kenttäkä-
sittelyssä.- Ohjelmat hyväksy-
tään kesäkuun puoluekokouk-
sessa ja niihin liittyen määri-
tellään uudet toimintalinjat ja
valitaan uusi puheenjohtaja.
Jokinen ei vastaa oikosel-
taan kysymykseen, kuka hä-
nestä olisi paras puolueen uu-
deksi puheenjohtajaksi. - En
osaa tässä vaiheessa sanoa,
kuka olisi paras. Siellä on yh-
deksän hyvää ehdokasta, jois-
ta kaikki periaatteessa voisivat
tulla kysymykseen. Mutta eh-
kä kärkeen tulee pari kolme
varteenotettavampaa. Jos tar-
kastellaan mies/nais-akselilla,
niin siellä olisivat Erkki Tuo-
mioja ja Tarja Filatov. Oma
yhdistykseni Vammalan So-
sialidemokraatit on asettanut
ehdokkaakseen Pia Viitasen
Tampereelta. Uusi mielenkiin-
toinen ehdokas on myös Ilkka
Kantola, jolla on erittäin hyviä
ajatuksia.
Alpo Jokinen tuntuu vä-
symättä olevan kiinnostunut
yhteisistä asioista. Hän perus-
telee aktiivisuuttaan näin: -
Haluan edistää yhteiskunnal-
lista oikeudenmukaisuutta ja
auttaa heikommassa asemas-
sa olevia ihmisiä. Minulla on
ollut mahdollisuus toimia pit-
käaikaisen maan suurimman
puolueen puoluevaltuustossa,
piiritasolla ja paikallistasolla.
Vuosikymmenten aktiivisen
osallistumisen aikana olen
pystynyt rakentamaan kat-
tavan vaikuttajaverkoston ja
luomaan sellaiset luottamuk-
selliset suhteet valtakunnan-
tason päättäjiin, että sitä ver-
kostoa olen voinut hyödyntää
myös Vammalan seutukunnan
hyväksi. Esimerkiksi nykyis-
tä edeltävän hallituksen mi-
nistereistä tunsin henkilökoh-
taisesti kahdeksan ja heidän
valtiosihteereitään ja poliitti-
sia erityisavustajiaan kymme-
nen sekä suuren määrän kan-
sanedustajia ja keskeisiä vir-
kamiehiä. Tämän vaikuttaja-
verkoston kautta hankittiin
mm. Vammalan pohjavesi-
hankkeelle valtion rahoitusta
3,7 miljoonaa euroa. Vuosien
mittaan käytiin menestyksel-
lisesti viivytystaistelua niin
Vammalan varikon kuin kih-
lakunnan, käräjäoikeuden, ve-
rotoimiston ja mm. työvoima-
toimiston säilymisen puolesta.
Niin kauan kuin keskeisissä
tehtävissä toimivat pääminis-
teri Paavo Lipponen, minis-
terit Tarja Filatov, Maija Rask,
Johannes Koskinen ja viimek-
si Eero Heinäluoma, pystyt-
tiin menestyksellisesti puo-
lustamaan seudullemme kes-
keisiä viranomaispalveluita.
Hallituksen vaihduttua nykyi-
seen Vammalan vaikutusvoi-
ma valtakunnan päättäjiin on
heikentynyt. Nykyisenkaltai-
sessa poliittisessa kulttuurissa
on tosiasia, että vahvan ver-
koston omaava hallituspuolu-
een vaikuttaja saa enemmän
aikaan kuin istuva oppositio-
puolueen kansanedustaja.
Harrastuksillekin
on aikaa
Tärkeintä Alpo Jokisen elä-
mässä on tällä hetkellä perhe-
piiri, jonka keskeisin henkilö
on tyttärenpoika, reilun vuo-
den ikäinen Aatos, Pirjo-vai-
mo, Jenni-tytär sekä vävy Jan-
ne. Samassa pihapiirissä asuu
myös 80-vuotias Irja-äiti. Ty-
tär opiskelee Tampereen yli-
opistossa hallintotieteitä pää-
aineenaan kunnallisoikeus.
Hän on myös Vammalan kau-
punginvaltuuston sd-ryhmän
1. varajäsen. Vaimon kanssa
harrastetaan aktiivisesti taide-
näyttelyissä ja teatterissa käyn-
tiä sekä kirjallisuutta.
Myös kuntoilu kuuluu Al-
pon harrastuksiin, nykyisin lä-
hes päivittäinen kuntopyöräily
ja kävely. Nuorempana hän oli
aktiivinen yleisurheilija, pika-
juoksija ja hyppääjä. Hän eri-
koistui vauhdittomiin hyppyi-
hin, joissa paras saavutus oli
vuonna 1968 vauhdittomassa
korkeushypyssä tulos 168 cm,
mikä oli silloinen Suomen en-
nätys. Tulos on edelleen Sa-
takunnan piiriennätys ja Voi-
man seuraennätys.
60-vuotispäiväänsä Alpo
viettää perhepiirissä hiihdel-
len Lapin hangilla.
”
Haluaisin jättää heille perinnöksi
sivistysyhteiskunnan ja korkean
kulttuuritason, en hengetöntä ja
kylmää markkinayhteiskuntaa.
”
Haluan edistää yhteiskunnallista
oikeudenmukaisuutta ja auttaa
heikommassa asemassa olevia
ihmisiä.
Runsaan vuoden ikäinen tyttärenpoika Aatos on nyt Alpo Jokisen ja hänen perhepiirinsä ehdoton silmäterä.
1,2,3,4,5,6 8,9,10,11,12,13,14,15,16,17,...28