Page 9 - Alueviesti_13

9

Torstai maaliskuun 27. 2008

Hautauspalvelut

















Kallionpää ja Viitanen.

Lauttakylänkatu 15 Huittinen,

p. 02-566 222, 0440-566390

Kiviedustus

Keikyän Kivi Oy

Peipohjan

kiviveistämö Oy

Tieteellisen Jeesus-tutkimuksen nykypäivää

Mannerheim ja Jeesus

historian tutkijan haasteina

Matti Kankaanniemi

Uskonnon perustajien ja ide-

ologisesti tärkeiden henkilöi-

den historiallinen tutkimus on

aina ollut haastavaa. Luotetta-

van lähdeaineiston saaminen ja

legendaarisenaineksenkarsimi-

nen historiallisesta on jo sinäl-

lään joskus varsin vaikeaa. Ehkä

kaikkein haastavinta on kuiten-

kin ideologiaan tai uskontoon

perustuvien käsitysten ja en-

nakkoasenteiden erottaminen

puhtaasti historian tutkimuk-

sen menetelmin saavutettavas-

ta tiedosta. Koska tutkittavil-

la henkilöillä on vankka asema

ihmisten mielikuvissa ja maa-

ilmankatsomuksissa, voi tutki-

ja tutkimustuloksillaan loukata

joitain yksilöitä, ryhmiä tai jopa

kokonaisia kansakuntia.

Hyvä esimerkki edellisestä

on marsalkka Mannerheimin

seksuaalisestasuuntautuneisuu-

desta parhaillaan käytävä vilkas

keskustelu. Mannerheimista on

olemassa valtavat määrät hyvä-

laatuista lähdeaineistoa mutta

tästä huolimatta monet ideolo-

giset ennakko-oletukset vaikut-

tavat esitettyihin tutkimustulok-

siin. Lapsena ”punikkijuttuja”

tai vastaavasti ”lahtaristooreja”

isovanhemmiltaan kuunnelleet

tutkijat saattavat tahtomattaan-

kin painottaa alitajuisiin mieli-

kuviinsa sopivia tulkintoja.

Pyrkiäkseen minimoimaan

tutkijan omasta kokemusmaa-

ilmasta nousevan tahattoman

tai tahallisen puolueellisuuden

historian tutkijat ovat pyrkineet

kehittämään yhteisesti hyväk-

syttyjä menetelmiä. Näillä me-

todeilla pyritään mahdollisim-

man tarkan historiallisen totuu-

den löytämiseen. Ihanne, jota

useinkaan ei saavuteta, on, että

jokainen avoimesti tutkimusra-

porttia lukeva henkilö päätyisi

olemassa olevien tietojen poh-

jalta samoihin johtopäätöksiin.

Tavoitteena on, että lapsuutensa

suojeluskuntien soittokunnassa

viettänyt tutkija voi Manner-

heimin seksuaalisuutta erottaen

oman mielikuvamarsalkkansa

nk. historian Mannerheimista.

Samalla tavoin köyliöläisen his-

torioitsijan pitäisi pystyä näiden

menetelmien avulla puolueetto-

masti tarkastelemaan talonpoi-

ka Lallin historiallisuutta ja ar-

vioimaan piispa Henrikin sur-

man tapahtumapaikkaa.



Varmaankin kaikkein kärjis-

tyneimmin nämä haasteet nä-

kyvät nk. Jeesus-tutkimuksessa.

Jeesus Nasaretilaista, kristinus-

kon perustajaa, on tutkittu jo yli

200 vuotta vastaavilla historian

tutkimuksenmenetelmillä kuin

muitakin historian henkilöitä.

Vaikka Jeesuksen historialli-

suutta sinänsä ei nykyään juuri

lainkaan epäillä, käsitykset siitä,

kuka hän oikeastaan oli, vaihte-

levat rajusti.

Historiallisesta Jeesukses-

ta esitetyt teoriat ja näkemyk-

set voidaan jakaa karkeasti

kolmeen eri ryhmään. Ensim-

mäiseen ryhmään kuuluvat

amatööritutkijoiden tekemät

sensaatiohakuiset esitykset, jot-

ka ”ra!aavuutensa” vuoksi saa-

vat usein paljon tilaa medias-

sa. Tyypillistä näille teoksille

on luovuus, uusien erikoisten

lähteiden käyttäminen ja varsi-

naisen tieteellisen tutkimuksen

ohittaminen. Ehkä kuuluisin

esimerkki tästä on amerikka-

laisenDan Brownin kirjoittama

kirja Da Vinci koodi, jossa kir-

joittaja esittää historiallisen Jee-

suksen olleen radikaalisti erilai-

nen kuin katolisen kirkon sala-

liiton tuottama Kristus-hahmo.

Samaan kategoriaan voidaan

lukea Jeesus-myytin vertaa-

minen antiikin muihin jumal-

hahmoihin kuten Osirikseen,

Dionysukseen tai Hermekseen.

Tämän aikoinaan varsinkin

marxilaisissa piireissä ja edel-

leen itsepintaisesti yleisönosas-

toilla ja internetkeskusteluissa

vaalitun teorianmukaan ristiin-

naulittuja ja ylösnousseita mes-

siashahmoja olisi siis ollut lu-

kuisia. Tarkempi tutustuminen

lähteisiin on kuitenkin osoit-

tanut kerta toisensa jälkeen tä-

mänkaltaiset teoriat kestämät-

tömäksi. Jeesukselle on ollut

vaikea löytää selkeää vastinetta

muista historian hahmoista.

Toiseen ryhmään kuuluu us-

konnollisiin tunnustuksiin si-

toutunut Jeesuksen tutkiminen.

Vaikka tähän luokkaan sijoit-

tuvat tutkijat tekevät ajoittain

huolellista ja tarkkaa tutkimus-

työtä, tulosten puolueettomuut-

ta varjostaa vahva tunnustuk-

sellisuus. Uskontunnustusten

kanssa kilpailevat Jeesus-kuvat

hylätään niiden ”vääräoppisuu-

den” vuoksi kiinnittämättä ai-

na välttämättä huomiota teori-

oiden varsinaisiin historiallisiin

perusteisiin. Näkemystä vaali-

taan erityisesti Pohjoisamerik-

kalaisessa fundamentalistikris-

tillisyydessä, jonka piirissä pi-

detään ajoittain mahdottomana

Jeesuksen tutkimista ”vain” yh-

tenä historian henkilönä tai Uu-

den testamentin alistamista his-

torialliskriittiselle analyysille.

Kolmanteen ryhmään kuu-

luu tieteellisen historiantutki-

muksen menetelmiä soveltava

Jeesus-tutkimus. Tarkoitukse-

na on tutkia, kuten jo todettiin,

Jeesusta samoilla menetelmillä

kuin muitakin historian hen-

kilöitä. Periaatteessa tutkimus-

tulosten loukkaavuus tai us-

konnollinen sopivuus ovat si-

vuseikkoja. Tärkeintä on, että

tutkimusmenetelmät ovat yleis-

tettäviä ja tulokset alistetaan

tutkijayhteisön kritiikille. Kos-

ka uskonnollisten ennakkokä-

sitysten vaikutus tällä tutkimus-

alalla on tiedostettu, alettiin eri-

tyisesti 1960-luvulla aktiivisesti

työstää metodeja, joiden avulla

voitaisiin vahvistaa historialli-

sesti aito aines evankeliumeis-

ta. Peruslähtökohtana oli, et-

tä evankeliumit sisältävät sekä

historiallisia tietoja että niiden

uskonnollisia tulkintoja. Seu-

raavassa luomme lyhyen katsa-

uksen näihin metodeihin ja pe-

rusoletuksiin.

Tutkimuksen metodit

Pääasiallisina lähteinä histori-

an Jeesuksen tutkimisessa käy-

tetään ns. synoptisia evanke-

liumeita eli Matteuksen, Mar-

kuksen ja Luukkaan evanke-

liumeina tunnettuja teoksia.

Viime vuosina myös Johan-

neksen evankeliumin histori-

alliseen arvoon on alettu suh-

tautua aiempaa myönteisem-

min. Mediassa ja ”sensaatio-

tutkimuksessa” toistuvasti esiin

nostetut Uuden testamentin ul-

kopuoliset evankeliumit kuten

Pietarin evankeliumi, Filippuk-

sen evankeliumi ja Juudaksen

evankeliumi eivät tutkijayhtei-

sön enemmistön mukaan tar-

joa lainkaan riippumatonta ja

luotettavaa tietoa historian Jee-

suksesta. Syynä tähän tuomi-

oon ei suinkaan ole pitäytymi-

nen kirkkokuntien käsityksissä

(monet tutkijat ovat ei-kristit-

tyjä), vaan puhtaasti lähteiden

historialliseen arvoon liittyvät

seikat. Synoptiset evankeliu-

mit on kirjoitettu 30—60 vuot-

ta Jeesuksen kuoleman jälkeen

eli aikana, jolloin Jeesuksen elä-

män silminnäkijöitä oli vielä

elossa. Vaikka enemmistö tut-

kijoista ei pidä evankeliumeja

silminnäkijöiden kirjoittamina,

katsotaan evankelistojen käyttä-

mien lähteiden usein juontavan

juurensa silminnäkijöiltä. Vas-

taavasti ”uudet” evankeliumit

on kirjoitettu yli 120 vuotta Jee-

suksen kuoleman jälkeen, jol-

loin silminnäkijöitä tai näiden

oppilaita ei ollut elossa. Lisäksi

uusien evankeliumien paino-

tukset on usein helppo selittää

vallitsevilla aatevirtauksilla ku-

ten gnostilaisuudella.

Ennen evankeliumien kir-

joittamista Jeesuksen opetuksia

ja kertomuksia hänen toimin-

nastaan kiersi varhaiskristilli-

sissä yhteisöissä lyhyinä suulli-

sina traditioina. Evankeliumit

koostuvat pääasiallisesti tällai-

sista traditioista ja kirjoittajien

keinoista yhdistää näistä kappa-

leista kokonainen teos eli evan-

keliumi. Tieteellisessä Jeesus-

tutkimuksessa evankeliumeja ei

pidetä sen paremmin suorana

historian kuvauksena kuin se-

pitettyinä myyttikokoelmina-

kaan. Kiteyttäen voidaan tode-

ta, että evankeliumeja pidetään

tutkijayhteisössä historiallisten

tapahtumien uskonnollisena

tulkintana. Historioitsija pyr-

kiikin erottamaan uskonnol-

lisen tulkinnan historiallises-

ta materiaalista. Tätä erottelua

varten on kehitetty erityisiä ai-

touskriteerejä, joiden avulla py-

ritään kuvaamaan sitä päättely-

ketjua, jonka puitteissa tutkija

päätyy pitämän jotakin tiettyä

kertomusta tai sen osaa histo-

riallisena. Kysymyksessä ei ole

luonnontieteille tyypilliset eh-

dottomat todisteet vaan pikem-

minkin suuntaa-antavat puit-

teet mielekkään kriittisen tutki-

muksen toteuttamiselle.

Kriteereinä käytetään mm.

moninkertaisen todistuksen,

hämmentävyys- ja palestiina-

laisen ympäristön kriteerejä.

Moninkertaisen todistuksen

kriteeriä sovelletaan tilanteessa,

jossa toisistaan riippumattomat

lähteet kertovat samasta seikas-

ta. Esimerkiksi Jeesuksen hau-

taamiseen viitataan Markuksen

ja Johanneksen evankeliumeis-

sa, jotka mitä ilmeisimmin ovat

toisistaan riippumattomia teok-

sia. Myös Paavali viittaa Jeesuk-

sen hautaamiseen lainatessaan

hyvin vanhaa kristillistä uskon-

tunnustusta (1. Kor 15:3-5). Tä-

tä taustaa vasten voidaan pitää

varsin todennäköisenä, että Jee-

sus todella haudattiin eikä hän-

tä jätetty ristille riippumaan lin-

tujen syötäväksi kuten Rooman

valtakunnassa oli usein tapana

tehdä.

Jatkuu seuraavalla sivulla

Kirjoittaja on vammalalainen teologian maisteri, joka

työskentelee tutkijana Åbo Academissa (Åbo Akademi

Historical Jesus Workshop). Matti Kankaanniemi (33)

työskentelee myös osa-aikaisesti Vammalan helluntai-

seurakunnan pastorina sekä maahanmuuttajien opet-

tajana Huittisten aikuiskoulutuskeskuksessa tuntiopet-

tajana. Hän valmistelee paraikaa väitöskirjaa Jeesuksen

hautaamisesta.

Kuolleita

Kauko Kranni

on poissa

Työn ja toimen mies on pois-

tunut keskuudestamme. Ko-

ti, joka oli hänelle rakas, oli

myöskin paikka, missä ikui-

nen rauha yllättäen saapui.

Nämä sodat läpikäyneet mie-

het ovat täydellisesti omassa

arvossaan olevia, kaiken ko-

keneita veteraaneja.

Kauko oli mies, jolle Luo-

ja oli laupeudessaan antanut

erittäin valoisan, auttavaisen

ja työtäkaihtamattoman elä-

män. Parhaassa iässä olles-

saan sota vei tämän ikäluokan

nuoruuden. Voimme vain ih-

metellä, miten sieltä yksikään

selvisi. Eivät nämä miehet

juurikaan niitä kauhuista pu-

huneet. Sanoivat vain, että oli

se paljon erilaista, kuin mitä

kuvissa näytetään. Sen jälkeen

tuli hiljaisuus. Kauko ei niistä

asioista puhunut.

Reilut 50 vuotta asuimme

lähekkäin, joten olen nähnyt

hänen voimallisemmat vuo-

tensa. Se oli aikaa, missä ei

voinut periksi antaa. Puu oli

materiaali, joka miestä työllis-

ti. Kuinka voi Sarkolan jyrkän-

teillä pystyä työskentelemään

hevosen kanssa, kun nykyko-

neillakin on täysi työ.

On niin ilo kuunnella Ma-

tin puheita, kuinka ”Kake teki

niin tai ”isä ei olisi kyllä näin

sitä tehnyt” Nämä ovat niitä

kultaisia helmiä, joita lapsi-

lauma on isältään saanut.

Kaukon poismenon jälkeen

poikkesin Hilkkaa katsomas-

sa. Huokaillen hän totesi, et-

tä ei tässä näin pitänyt käydä.

Minähän tässä olen kaikki sai-

raudet läpikäynyt. Koitin loh-

dutella ja sanoin, että kumpa

sen järjestyksen voisi joku en-

nakolta edes aavistaa.

Jokainen aamu on arvoitus

- ilta tulee, jos tulee. Uskon ja

toivon, että Luojamme antai-

si voimia ja vahvuutta Sinulle

Hilkka sekä jokaiselle lapsel-

lesi ja siitä edelleen seuraaville

polville. Raja on ylitetty. Ikui-

nen rauha saavutettu.

Esko Koivuniemi

Page 9 - Alueviesti_13_2008