10
Torstai maaliskuun 27. 2008
Teatteri Taikayön kesänäytelmä
kertoo uusioperheen arjesta
Maija Latva
Huittislainen Teatteri Taikayö
on saanut vuoden alussa se-
kä uuden puheenjohtajan että
sihteerin. Puheenjohtajana on
aloittanut Jussi Poutala ja sih-
teerinä Marika Törmälä. -Yksi
kunnianhimoinen tavoitteem-
me on saada teatterillemme
entistä enemmän näkyvyyt-
tä ja tunnettavuutta, sihteeri
ja puheenjohtaja summaavat.
-Meillä on täällä mukava po-
rukka ja teatterista innostu-
neita kehottaisin lähtemään
rohkeasti mukaan toimintaan,
uusia kasvoja kaivataan aina,
Marika Törmälä lisää.
Kaksosten
kasvutarina
Teatteri Taikayön tulevan kesän
näytelmä on Reko Lundanin
”Teillä ei ollut nimiä”. -Näytel-
mä on tragikomedia ja luvas-
sa on nopeita käänteitä, Jussi
Poutala valottaa. Näytelmässä
seurataan kaksosten, Liisa ja
Aki Rinteen elämää parin vuo-
sikymmenen ajan. -Näytelmäs-
sä liikutaan ajasta toiseen ja se
tuo tietysti valtavasti haasteita.
Käytämme paljon musiikkia
ja tunnettuja kappaleita avuk-
semme tässä aikamatkailussa,
Poutala lisää.
-Mukana on kymmenen
näyttelijää, joukossa kolme
uuttakin kasvoa, Marika Tör-
mälä kertoo. Näytelmän ohjaa
teatteritaiteen maisteri Ant-
ti Sevanto Riihimäeltä. -Hän
on ohjannut myös Kokemä-
ellä Karelia-Teatterin esityk-
siä, esimerkiksi viime kesänä
esitetty Niskavuoren emäntä
oli hänen ohjaamansa, Pou-
tala kertoo. Hänen mukaan-
sa uusi ohjaaja on ollut tyy-
tyväinen Teatteri Taikayöhön
ja sen näyttelijöihin. -Antti
on kehunut, että täällä on hy-
vin hoidettu teatteri ja yhteis-
työhaluinen porukka, Pouta-
la iloitsee. -Marko Saario teki
täällä ohjaajana todella hyvää
jälkeä, mutta välillä täytyy oh-
jaajaakin vaihtaa, Marika Tör-
mälä lisää
Ei perheen pienemmille
Kaksosina näytelmässä näh-
dään Laura Hongisto ja Mika
Latvanen. Perheen isää näyt-
telee Jouni Lehtinen ja hänen
uutta vaimoaan Erja Vainio. -
Näytelmässä on välillä luvassa
aika rankkojakin asioita uu-
sioperheen arjesta. Sen vuok-
si en suosittele näytelmää per-
heen pienemmille, Erja Vainio
pohtii.
Näytelmää esitetään Sutti-
lan Suviteatterissa kesäkuus-
sa, ensi-ilta on 1.6. Elokuussa
on luvassa vielä kaksi yönäy-
töstä sekä yksi esitys Risto Ry-
ti -salissa.
Haaveissa
musikaali
Jussi Poutala ja Marika Tör-
mälä kertovat, että syksyllekin
on jo suunnitelmia. -Olemme
haaveilleet jopa musikaalista,
mutta kaikki on vielä suunnit-
teluasteella, Poutala paljastaa.
Taikayöläiset haluaisivat vie-
dä syksyn näytelmänsä Sutti-
lan Kalliolaan, koska siellä on
enemmän tilaa kuin Studiote-
atterissa vanhalla meijerillä. -
Esimerkiksi ”Mielipuolen päi-
väkirjassa” Studioteatteri toi-
mi hyvin, mutta taas ”Naisten
sauna” olisi toiminut parem-
min Kalliolassa, Marika Tör-
mälä miettii.
Uusia kasvoja
Huittislaiset Linda Vatanen ja
Kristiina Rintanen ovat Teat-
teri Taikayön uusia kasvoja.
Kesän näytelmässä he jaka-
vat Suvi Kokon roolin. Mo-
lemmat tytöt ovat jo pitkään
olleet kiinnostuneita teatteri-
maailmasta ja saivat viimein
aikaiseksi lähteä mukaan toi-
mintaan. -Meidät on otettu
todella hyvin vastaan, Linda
kiittelee. Kristiinan mukaan
vuorosanojen opettelu on ol-
lut välillä vähän työlästä, mut-
ta nyt sanatkin alkavat pysyä
jo mielessä.
Marika Törmälä ja Jussi Poutala tutkimassa Teatteri Taikayön puvustoa.
Jatkoa edelliseltä sivulta
Hämmentävyyskriteerin
mukaan tiettyä seikkaa voi-
daan pitää historiallisena, jos
sen mainitsemisen voidaan
katsoa olevan kiusallista tai
hyödytöntä kertojan näkökul-
masta katsottuna. Monet tut-
kijat esimerkiksi uskovat, että
Maria Magdaleenalla todella
oli ennen muita opetuslapsia
ja seuraajia kokemus, jonka
hän tulkitsi ylösnousseen Jee-
suksen ilmestymiseksi. Kri-
teeriä soveltaen on esitetty, et-
tei kukaan olisi ensimmäisen
vuosisadan patriarkaalisessa
ja miessovinistisessa kulttuu-
rissa keksinyt tarinaa, jossa
nainen on päätodistajana.
Palestiinalaisen ympäris-
tön kriteeri puolestaan viit-
taa sellaisiin kertomuksessa
esiintyviin seikkoihin, jotka
ovat mielekkäitä ainoastaan
Palestiinassa eivätkä niis-
sä urbaaneissa hellenistisis-
sä (kreikkalaisvaikutteisissa)
keskuksissa, joissa evankeliu-
mit mitä ilmeisimmin on kir-
joitettu. Myös sanonnat, jot-
ka ovat järkevämpiä aramean
kielellä (Jeesuksen äidinkieli)
kuin kreikaksi (evankeliumi-
en kieli), ovat todennäköi-
sesti peräisin Palestiinasta ja
varsin varhaiselta ajalta. Täl-
lä tarkoitetaan yleensä kahta
ensimmäistä vuosikymmentä
Jeesuksen kuoleman jälkeen.
Tällöin Jeesuksen elämän sil-
minnäkijöiden ja hänen kuu-
lijoidensa määrä oli huomat-
tava kristillisissä yhteisöissä ja
näistä yhteisöistä peräisin ole-
vien kertomuksien katsotaan
näin todennäköisesti sisältä-
vän historiallisesti luotettavaa
ainesta.
Esimerkiksi Jeesuksen sa-
nat ”suolasta, joka käy maut-
tomaksi” (Matt 5:13) viittaavat
arameakieliseen sanaleikkiin.
Kreikaksi (kieli, jolla Matteuk-
sen evankeliumi on kirjoitettu)
sana morfano tarkoittaa ”tulla
tyhmäksi” (vrt. englannin sa-
na moron = tyhmä, hullu) ei-
kä ”käydä mauttomaksi”. Ensi-
silmäykseltä sanonta ”suola tu-
lee tyhmäksi” ei tunnu kovin
mielekkäältä. Arameankieli-
nen sana tapel sisältää kuiten-
kin molemmat merkitykset eli
tyhmäksi tulemisen ja maun
menettämisen. Lisäksi juuta-
laisessa kielikuvassa suolalla
viitattiin mm. viisauteen. Sa-
nonta on siis selvästi peräisin
arameankielisestä ympäristös-
tä eli Palestiinasta. Todennä-
köisesti siis Jeesus kertoi tä-
män sanan kaksoismerkityk-
seen perustuvan sananlaskun
arameaksi ja sen kreikaksi
kääntänyt varhaiskristitty ha-
lusi säilyttää Jeesuksen alkupe-
räisen idean joutuen näin tur-
vautumaan melko kömpelöön
käännökseen.
Kuka Jeesus oli?
Kuka Jeesus Nasaretilainen
sitten historian tutkijoiden
mukaan oli? Kuten tietees-
sä yleensä, yhtä ehdotonta ja
tarkkaa vastausta on mahdo-
ton antaa. Näkemykset vaihte-
levat tutkijoiden ja koulukun-
tien välillä. Suurista päälin-
joista ollaan kuitenkin melko
yksimielisiä. Suomessa suu-
ri yleisö sai mahdollisuuden
päästä modernin kansainvä-
lisen Jeesus-tutkimuksen yti-
meen, kun Tom Holménin
kirja ”Jeesus” (WSOY) julkais-
tiin viime syksynä. Åbo Aka-
demissa dosenttina ja Histori-
an Jeesus tutkijaryhmän joh-
tajana toimiva Holmén on
kansainvälisellä kentällä tun-
netuin suomalainen Jeesus-
tutkija, joka parhaillaan toi-
mittaa tutkimuksen tilaa ku-
vaavaa massiivista teossarjaa
Jeesus-tutkimuksesta. Toisin
kuin monet aiemmat populaa-
ritason julkaisut tieteellisestä
Jeesus-tutkimuksesta Holmé-
nin kirja välttää ääripäitä ja
marginaalisten koulukuntien
painotuksia.
Monessa mielessä Holmé-
nin esittelemä historiallinen
Jeesus on ”tylsä”. Valtamedias-
sa tilaa saavat ra!aavat teori-
at Jeesuksesta eivät saa tutki-
joiden tukea. Jeesus ei viettä-
nyt nuoruuttaan jooga-oppi-
laana Intiassa, ei perustanut
kiertävää homoyhteisöä Juu-
dean tai kerännyt armeijaa
Rooman valtaa kukistamaan.
Toisaalta kirkollisen maala-
ustaiteen esoteerista Kristus-
hahmoakin on vaikea sovittaa
yhteen galilealaisen käsityöläi-
sen kanssa. Keskeistä nykytut-
kimukselle on nimenomaan
Jeesuksen juutalaisen taustan
korostaminen. Jeesuksen
opetukset ja hänen käsitys
omasta roolistaan nou-
sivat juutalaisuudesta.
Tutkijat ovat lähes
yksimielisiä siitä, että
Jeesus harjoitti ns. ihme-
paranta-
mista eli
sekä hä-
nen seu-
r a a j a n -
sa että vas-
t u s t a j a n -
sa uskoivat
sairaiden paran-
tuvan Jeesuk-
sen toiminnan
seurauksena.
Yleensä tut-
kijat eivät
kuitenkaan
halua spe-
kuloida näi-
den parantu-
misten tarkempaa
luonnetta. Lääketie-
teellisesti kestävän epikriisin
tekeminen 1900 vuotta van-
han uskonnollisen kertomuk-
sen perusteella kun on perin
hankalaa. Uusi tutkimus on
kuitenkin osoittanut, että ih-
meiden tekijänä Jeesus oli ai-
nutlaatuinen. Vastaavaa juu-
talaista ihmeiden tekijää täy-
tyy etsiä niinkin kaukaa kuin
Elia- ja Elisa-kertomuksista
Vanhasta testamentista. Pit-
kään tutkimuksessa esitettiin,
että evankeliumien Jeesus oli-
si muokattu antiikin jumalih-
mistä vastaavaksi. Erityisesti
pythagoralainen "loso" Apol-
lonius nähtiin tärkeänä ver-
tailukohteena. Tämäkin tut-
kimuslinja kuitenkin näivettyi
lukuisien tarkempien selvitys-
ten osoittaessa, että rinnak-
kaisilmiöiden ajoitus, niistä
kertovien lähteiden luotetta-
vuus ja tarkempi sisältö oli-
vat ongelmallisia. Apollonius-
rinnastuksen ”kaatamiseen”
osallistui tärkeällä panoksel-
la myös karkkulainen tutkija
Erkki Koskenniemi.
Leimaa-antavaa Jeesuksen
toiminnalle oli hänen opetuk-
sensa Jumalan valtakunnas-
ta ja sen ulottaminen halvek-
sittuihin marginaaliryhmiin.
Lähi-idän kulttuurissa erittäin
merkittävä ateriayhteys sym-
boloi tasa-arvoisuutta. Jeesuk-
sen vapaaehtoinen ateriayhte-
ys korruptoituneiden verovir-
kailijoiden, prostituoitujen ja
muiden juutalaisen uskonnol-
lisen apartheid-politiikan pol-
kemien ihmisten kanssa sho-
keerasi uskonnollisia johtajia.
Mm. tämän vuoksi Jeesuksen
toiminta nakersi vallitsevaa
uskonnollista status quoa ja
keräsi Jeesukselle vaikutusval-
taisia vihollisia.
Varsinainen laukaiseva syy
Jeesuksen ristinnaulitsemi-
seen liittyy tutkijoiden mu-
kaan hänen Jerusalemin temp-
pelissä aiheuttamaansa väli-
kohtaukseen. Koska tapauk-
sesta ei suoraan alkanut tuon
ajan Palestiinassa aina helpos-
ti syttyvää veristä välikohtaus-
ta, on ilmeistä, että välikoh-
taus oli pitkälti symbolinen.
Pelkästään parin pöydän kaa-
tamisesta ei kuitenkaan voinut
olla kysymys, koska huomio-
kynnyksen ylittäminen temp-
pelissä edellytti jonkintasois-
ta mellakkaa. Pääsiäisaikana
Jerusalemiin kerääntyneiden
kansanjoukkojen reaktiota
pelänneet ylipapit pidätytti-
vät Jeesuksen Juudas Iskario-
tin avulla yöllä ja siirsivät hä-
net nopeasti roomalaisten vas-
tuulle. Jeesus ristiinnaulittiin
ja Joosef Arimatialainen hau-
tasi hänet hautaan, josta nais-
seuraajat puoltatoista vuoro-
kautta myöhemmin eivät enää
löytäneet ruumista. Samoihin
aikoihin lukuisilla Jeesuksen
opetuslapsilla oli kokemuksia,
jotka he tulkitsivat ylösnous-
seen Jeesuksen ilmestymiksi.
Näistä kokemuksista kristin-
uskona tunnettu liike sykähti
liikkeelle.
Varsin paljon tutkijoita as-
karruttanut kysymys koskee
Jeesuksen käsitystä itsestään.
Kuka hän kuvitteli ja väitti ole-
vansa? Mielenkiintoisella
tavalla tutkijoiden vasta-
ukset tähän kysymykseen
ovat heijastaneet kul-
loinkin puhaltavia aa-
tehistoriallisia virtauk-
sia. Huomattava jouk-
ko nyky-
tutkijoita
k a t s o o
Jeesuksen
pitäneen it-
seään messiaa-
na. Osa katsoo
Jeesuksen hiljai-
sesti hyväksyneen
seuraajiensa mes-
siaaniset johto-
päätökset. Mo-
net esittävät Jee-
suksen kuitenkin
suoraan väittäneen
olevansa Messias sekä toi-
minnallaan että myös ope-
tuksellaan. Vahvasti tätä
jälkimmäistä näkemystä
edustaa Holménin ohel-
la maailmallakin noteerat-
tu suomalainen Jeesus-tutkija
Sven-Olav Back, joka katsoo
Jeesuksen määrittäneen itsen-
sä Johannes Kastajan mainit-
semaksi ”häneksi, joka tulee”.
Vaikka ei-messiaanisia tulkin-
tojakin Jeesuksesta esitetään
vakavasti otettavien tutkijoi-
den taholta, ovat nämä näke-
mykset hyvin hajanaisia ja ta-
vallisesti toistensa kanssa ris-
tiriitaisia. Erityiseksi vaikeu-
deksi näissä ei-messiaanisissa
tulkinnoissa muodostuu se,
että metodeita joudutaan ve-
nyttämään ja kiertämään ha-
lutun lopputuloksen aikaan-
saamiseksi.
Lopuksi
Mielikuvat Mannerheimista
elävät omaa elämäänsä ihmis-
ten alitajunnoissa. Sama his-
toriallinen tapahtumakulku
tulkittiin Tampereen vapaut-
tamiseksi ja verilöylyn aloit-
tamiseksi. Ihmisessä syvässä
asuva tarve turvautua aukto-
riteetteihin on kaapannut yh-
deksi ikoniksi myös Manner-
heimin. Maanpuolustuskor-
keakoulun toimistopäällikkö
ammentaa maanantaiaamui-
sin isänmaallisuusannoksen-
sa seinälle vatupassin kanssa
asetetusta Mannerheimin ku-
vasta. Setan tiedotuspäällik-
kö puolestaan voi kokea Ura-
lin perhosen erinomaiseksi
tavaksi markkinoida suvait-
sevaisuutta. Vaikka tärkeintä
ovat mielikuvat, molemmille
historian Mannerheimillakin
on merkitystä. Mielikuvat py-
ritään ja halutaan liittää jolla-
kin tavalla todelliseen histori-
aan.
Samalla tavalla yhteys his-
torian Jeesuksen ja uskojen
Kristusten välillä on moni-
mutkainen ja lukuisien sub-
jektiivisten tekijöiden värit-
tämä. Suurin osa haluaa sil-
ti nivoa uskon Kristuksensa
jollakin tapaa historiaan. Täs-
sä mielessä historian tutkija
voi auttaa myös uskonnollis-
ta ajattelua ja tulkintaa. His-
torian Jeesuksen tutkija pyrkii
kuitenkin luomaan tunnettu-
jen tosiasioiden ja perusteltu-
jen johtopäätösten avulla re-
konstruktion Jeesus Nasareti-
laisesta. Uskonnollisiin tulkin-
toihin hän ei voi enää tutkijana
ryhtyä, yksityishenkilönä kyl-
läkin. Tutkijan Jeesus on kuin
värityskirjan mustavalkoinen
kehikko, jonka kukin voi vä-
rittää omilla uskonnollisilla
tulkinnoillaan. Tietysti viivan
ylittämisestä sakotetaan.
Mannerheim ja Jeesus...
1,2,3,4,5,6,7,8,9 11,12,13,14,15,16,17,18,19,20,...28