27
Keskiviikko 7. toukokuuta 2008
Lääkejäte ei kuulu
roskapussiin tai viemäriin
Maamme luontoon päätyy se-
kajätteen mukana tai viemärin
kautta vuodessa kymmeniä
tonneja käyttämättä jäänei-
tä tai vanhentuneita lääkkei-
tä, jotka ovat ongelmajätettä
luontoon joutuessaan.
Lääkejätteitä ovat tarpeet-
tomat tai vanhentuneet lääk-
keet. Kodin lääkekaappi on
hyvä siivota säännöllisesti.
Ylimääräiset lääkkeet koto-
na aiheuttavat sekaannuksen
vaaran ja riskin sekä lapsille
että kotieläimille. Eläviin or-
ganismeihin vaikuttavina ai-
neina lääkkeet ovat luonnossa
ongelmajätettä. Ihmiset, eläi-
met ja kasvit altistuvat niille
elinympäristön kautta.
Arvioiden mukaan joka
kolmas suomalainen on aikai-
semmin hävittänyt lääkejät-
teen väärin.
Vuonna 2007 palautus ap-
teekkeihin lisääntyi merkittä-
västi kampanjoinnin ansiosta.
Apteekit toimittavat lääkejät-
teen asianmukaisesti hävitettä-
väksi. Lääkejätteen määrää voi
vähentää ostamalla lääkkeet
sopivissa erissä ja aloittamal-
la uusi lääkehoito aina pienel-
lä kokeilupakkauksella. Käyttä-
mättä jääneet lääkkeet voi pa-
lauttaa apteekkiin lajiteltuna.
Lääkejätteen lajittelu:
läpipainoliuskat pussiin il-
man pahvipakkausta, ja
muut tabletit ja kapselit pus-
siin ilman purkkia
voiteet ja nestemäiset lääk-
keet palautetaan omissa pak-
kauksissaan
jodia sisältävät lääkkeet
omaan pussiinsa
•
•
•
Verenluovuttajia tarvitaan
tasaisesti joka arkipäivä
Nyt tarvitaan erityisesti
A ja O veriryhmän luovuttajia
Verenluovuttajia tarvitaan jo-
ka arkipäivä yli 1 000. Tällä
hetkellä tarvitaan normaalia
enemmän erityisesti A ja O
veriryhmän luovuttajia. Veri-
palvelu kannustaakin kaikkia
kaksi viikkoa terveenä ollei-
ta ja auttamisenhaluisia suo-
malaisia hengenpelastustal-
koisiin. Joka päivä on yhtä
hyvä ja tärkeä luovutuspäivä,
sillä tuoreita verivalmisteita
tarvitaan päivittäin. Osa ve-
rivalmisteista säilyy vain vii-
si vuorokautta luovutuksesta.
Verenluovutukseen voi tulla
myös ilman kutsua.
Veripalvelu tarvitsee jatku-
vasti myös uusia verenluovut-
tajia, jotka luovuttavat verta
säännöllisesti pari-kolme ker-
taa vuodessa. Säännölliset ve-
renluovuttajat mahdollistavat
sen, että verivalmisteita riittää
joka päivä potilaiden hoitoon.
17 veripalvelutoimiston lisäk-
si verta voi luovuttaa liikku-
van veripalvelun tilaisuuksis-
sa ympäri Suomen.
Verenluovuttajaksi sopii
terve, yli 50 kiloa painava ja
18–65-vuotias henkilö. Uu-
den luovuttajan tulee olla alle
60-vuotias. Flunssaisena luo-
vuttamaan ei voi tulla, vaan
!unssan parantumisen jäl-
keen on odotettava kaksi viik-
koa. Sopivuutta verenluovut-
tajaksi voi tiedustella ilmais-
numerosta 0800 0 5801.
Verenluovuttajakortti ei
käy henkilöllisyyden todenta-
miseen, vaan mukana luovu-
tuksessa tulee olla aina Suo-
men viranomaisen myöntämä
kuvallinen henkilötodistus.
Hyväksyttyjä henkilötodis-
tuksia ovat passi, ajokortti,
kuvallinen Kela-kortti tai po-
liisin myöntämä kuvallinen
henkilökortti, jossa on henki-
lötunnus.
Tyrvään kartano saa asukkaansa
Hannu Virtanen
Vammalaan juuri valmistu-
nut dementiahoivakoti Tyr-
vään kartano saa ensimmäiset
asukkaansa vielä tällä viikolla.
-Muuttokuormat kulkevat
seuraavat pari viikkoa, vas-
taava hoitaja Irmeli Vähämä-
ki sanoo.
-Kalusteet tulevat ensin ja
asukkaat sitten.
Veljekset Pentti ja Ari-
el Mäki-Soini rakensivat de-
mentiahoivakodin kotitilal-
leen Tyrväänkylään. Eipä siis
ihme, että paikkaa lähdettiin
kehittämään kodinomaisena
hoitopaikkana.
Lukuisat vieraat saattoi-
vatkin avoimien ovien päi-
vänä maanantaina huomata
remontin päässeen tavoittee-
seensa.
Tilat kymmenelle
Tyrvään kartano tarjoaa tilat
kymmenelle asukkaalle. Pai-
koista kuusi tai seitsemän on
täyttymässä heti toiminnan al-
kuvaiheessa.
-Kiinnostusta on. Soittoja
tulee jatkuvasti. Uskon että ta-
lo täyttyy nopeasti. Meillehän
voi muuttaa mistä tahansa,
vaikka Utsjoelta, Irmeli Vähä-
mäki sanoo.
Tyrvään kartano ammen-
taa rakennusmiljöönsä ja
ympäristönsä mahdollisuuk-
sia. Tilaa on myös kotieläi-
mille.
Vähämäen mukaan lam-
paat on jo tilattu, ja ne voi-
daan sijoittaa kartanon mail-
le kesän kuluessa, kunhan ai-
taus saadaan kuntoon. Karta-
non kissat saadaan heinäkuun
lopulla.
-Eläimet auttavat nosta-
maan esiin emotionaalisia
tunteita.
Vähämäki mainitsee esi-
merkkinä tapauksia, joissa
vuosikaudet laitoksissa asu-
neet dementikot alkavat pu-
hua eläimille.
-Lähelle tulevia eläimiä on
helppo koskettaa. Se auttaa
purkamaan ahdistusta ja tekee
hyvän olon.
Dementiahoivakodista lu-
kuisia hoidon ja asukkaiden
kannalta mietittyjä yksityis-
kohtia ja ratkaisuja.
Keinutuoli ei ole vain miel-
lyttävä paikka istua, vaan se
toimii myös dementoituneen
ihmisen kuntoutusvälineenä,
joka ylläpitää ja kehittää tasa-
painoa.
Myös värimaailma on mie-
titty, ja kasvit sekä akvaario
tulevat kuulumaan hoivako-
din sisustukseen.
-Nyt odotamme, että ome-
napuut alkavat kukkia, Irmeli
Vähämäki sanoo.
Vastaava hoitaja Irme-
li Vähämäki ottaa vastaan
Tyrvään kartanon asuk-
kaita jo tällä viikolla.
Päihteet ja väsymys -
vaarallinen yhdistelmä
tieliikenteessä
Rattijuopumus on siitä erikoi-
nen asia, että kaikki moottori-
käyttöisten ajoneuvojen kul-
jettajat kyllä tietävät, ettei hu-
malassa saa ajaa.
Myös se on hyvin tiedossa,
että humalassa ajaminen vaa-
rantaa oman ja toisten turval-
lisuuden.
Tiedosta huolimatta viina
tai muut päihteet olivat myö-
tävaikuttavina tekijöinä noin
joka neljännessä kuolonkola-
rissa viime vuonna. Alkoholia
nauttinut kuljettaja on vaaral-
linen koko liikennejärjestel-
mälle.
Rattijuopumustilastot ovat
surullista luettavaa, koska ne
osoittavat etteivät tapaukset
monista toimista huolimatta
ole vähentyneet.
Rattijuopot eivät ole vuo-
sien varrella juuri mitään op-
pineet.
Ennakkotietojen mukaan
vuonna 2007 kuoli rattijuo-
pumusonnettomuuksissa 85
ja loukkaantui yli tuhat tien-
käyttäjää.
Rattijuopumus
on vakava rikos
Rattijuopumus on rikoslain
alainen asia ja on näin ollen
rikokseksi määriteltävä teko -
tehdään se sitten tiellä, maas-
tossa tai missä muualla tahan-
sa.
Ei ole olemassa paikkaa,
missä voisi moottorikäyttöi-
sellä ajoneuvolla laillisesti ajaa
päihteiden vaikutuksen alai-
sena.
Pitkä valvominen
vaikuttaa humalan
tavoin
Syyt liian vähään uneen saat-
tavat olla monenlaisia, mutta
vaikutukset ihmisiin ovat yh-
täläiset.
Lääketieteellisesti on todet-
tu, että pitkän yhtämittaisen
valvomisen vaikutus on ver-
rattavissa humalatilaan.
Yhtämittainen 16 tunnin
valvominen vaikuttaa samalla
tavalla kuin 0,5 - 0,6 promillen
humalatila.
Koko vuorokauden eli 24
tunnin valvominen vaikuttaa
samalla tavalla kuin 1 promil-
len humalatila.
36 tunnin valvominen vai-
kuttaa kuin 1,5 promillen hu-
malatila.
Suurimmat riskit
aamuyöllä ja iltapäivällä
Ihmisen vireystila vaihtelee
eri vuorokaudenaikoina.
Erityisesti valveillaolo-
ajan pituus vaikuttaa vireys-
tasoon.
Liikennetiheys on suurin
aamulla ja iltapäivällä, ja sa-
moina aikoina ihmisen vire-
ystila on matalimmillaan.
Suurin riski nukahtaa rat-
tiin onkin juuri aamulla kello
3 ja 6 välillä ja iltapäivällä sa-
maan aikaan.