Page 4 - Alueviesti_22_2008

4 Keskiviikko 28. toukokuuta 2008
Nro 22. 26. vuosikerta. Keskiviikkona 28.5.2008www.alueviesti.!
JSN
www. alueviesti.! • Kaupunkilehtien Liitto ry:n jäsen, ISSN 1236-0619
KaupunkilehtienLiittoonmukana
hyvän lehtimiestavan vaalinnassa
ja sananvapauden puolustamises-
sa. Liitto on yksi Julkisen Sanan
neuvoston taustayhteisöistä.
Toimitus, konttori, myynti
03-514 1416
TELEFAX 03-511 3097
E-MAIL:
Toimituksen aineisto:
toimitus@alueviesti.!
Ilmoitusaineisto:
ilmoitukset@alueviesti.!
Seurakuntatiedot:
seurakunnat@alueviesti.!
Järjestöpalstailmoitukset:
jarjestot@alueviesti.!
ILMOITUKSET
MAANANTAIHIN
KLO 14 MENNESSÄ.
Aluetori-ilmoitukset,
järjestöpalstat ja srk-tiedot
maanantaihin klo 12 mennessä.
ILMOITUSHINNATalv0%
Etusivu ! 1,40/pmm
väri-ilmoitus ! 1,75/pmm
Takasivu ! 1,30/pmm
väri-ilmoitus ! 1,60/pmm
Tekstisivut ! 1,10/pmm
väri-ilmoitus ! 1,30/pmm
Hintoihin lisätään alv. 22 %.
Puhelimitse vastaanotettuun il-
moitukseen mahdollisesti tulevis-
ta virheistä ei lehti vastaa.
Muiden virheiden osalta lehden
vastuu rajoittuu kokonaan ilmoi-
tushintaan.
Toimitus ei vastaa sitoumuksetta
lähetetystä toimitusaineistosta;
käsikirjoituksista, valokuvista tai
ääninauhoista eikä säilytä niitä tai
palauta niitä lähettäjälle.
TOIMITUS 03-514 1416
Päätoimittaja
Erkki Petman 0500-235 725
Toimituspäällikkö
Maija Latva 050-555 6290
Toimittajat:
Hannu Virtanen 050-5633424
Pauliina Parto 040-7636021
JormaWesterholm 03-5141 416
ILMOITUSMYYNTI
Jerry Stenberg 050-593 0620
Eeva Rasinperä 050-593 0621
Heli Suominen 050-436 5068
Mainospäällikkö
Matti Tolonen 0500-769 261
TOIMISTO
Hopunkatu 1, 38200 VAMMALA
MA-PE klo 8.00-16.00
JULKAISIJA
Kustannusliike Aluelehdet Oy
Toimitusjohtaja
Seppo Lehtinen 0500-634 032
SIVUNVALMISTUS
Keskuskuva Ky, Vammala
PAINOPAIKKA
Allatum Oy, Pori
Mikäli lehden jakelussa on
häiriöitä, ottakaa yhteys
postiin
p. 0200 71000
Lehden voi tilata jakelualuiden
ulkopuolelle Suomessa
! 39,00/vuosikerta
! 12,00/ 3 kk.
” ” ”
Kokemäkeläinen Paavo Salonen:
”Niin kauan kuin elän,
teen töitä saadakseni
rakkaan Antonin kotiin”
Maanantaina vietettiin
kadonneiden lasten päivää
Maija Latva
Kansainvälisen kadonneiden
lasten päivän tapahtumaa vie-
tettiin maanantaina Helsingis-
sä, Kulttuuriasiainkeskus Cai-
sassa. Ohjelmassa oli euro-
parlamentaarikko Piia-Noo-
ra Kaupin katsaus Euroopan
unionin työhön lapsikaappa-
usten torjumiseksi, ulkoasi-
ainministeriön konsuliasioi-
den yksikön lakimiehen Mik-
ko Kolin katsaus vuoden 2007
lapsikaappaustilanteeseen ja
ulkoasiainministeriön työhön,
lapsiasiavaltuutetun toimiston
ylitarkastaja Auli Paavolan pu-
he ”Huolto- ja tapaamisongel-
mat näkyvät lapsiasiavaltuu-
tetun työssä” sekä kaapattu-
jen lasten vanhempien viesti.
Sen luki kokemäkeläinen Paa-
vo Salonen, jonka neljävuotias
Anton-poika on ollut kateissa
maaliskuun alusta lähtien. Po-
jan vironvenäläinen äiti lähti
tuolloin maasta vähin äänin,
vaikka vanhemmilla oli yh-
teishuoltajuus.
”Älä unohda minua”
-Lapsikaappaus on sydän-
täraastava tragedia. Teidän
on varmaan helppo kuvitella
kaapatun lapsen vanhemman
lohduttomuutta, hän ei eh-
kä enää koskaan näe lastaan.
Entäpä lapsen hätä, kun hänet
on irrotettu tutusta elinympä-
ristöstään ja toisesta vanhem-
mastaan, todettiin Salosen lu-
kemassa viestissä. Viestissä
kerrottiin myös kaapattujen
lasten vanhempien kokevan
syvää hätää, surua ja voimatto-
muutta vaikean tilanteen joh-
 dosta. -Olemme kokeneet, et-
tä hienot lait ja kansainväliset
sopimukset osoittautuvat liian
usein tyhjiksi sanoiksi: kaa-
pattu ja kadonnut, ulkomailla
oleva lapsi jää vaille apua eikä
palauttaminen toimi.
Paavo Salosen lukemassa
viestissä todettiin lisäksi, et-
tä valtaosa niistä lapsista, jot-
ka on kaapattu kansainvälisen
lapsikaappaussopimuksen hy-
väksyneeseen maahan, saa-
daan palautettua Suomeen. -
Vaikein on tilanne niiden las-
ten kohdalla, jotka on kaapat-
tu sopimuksen ulkopuoliseen
maahan, kuten Venäjälle. Siel-
lä on myös oma poikani An-
ton. Hänen ja muiden kaapat-
tujen lasten palauttamiseksi
vaadimmekin suomalaisviran-
omaisia ottamaan lapsikaap-
pauskysymykset säännöllises-
ti esiin keskusteluissa näiden
maiden edustajien kanssa, Sa-
lonen vaati.
Kansainvälisen kadonnei-
den lasten päivän symbolik-
si valittu kukka on lemmikki,
englanniksi ”forget-me-not”
eli älä unohda minua. Tapah-
tuman päätteeksi taivaalle lä-
hetettiin 200 lemmikinsinistä
ilmapalloa. - Niiden myötä me
vanhemmat haluamme kertoa
lapsillemme, että emme ole
unohtaneet heitä, Paavo Salo-
nen sanoi.
Isä ei lannistu
Vaikka Salosen elämä on-
kin maaliskuusta lähtien ol-
lut henkisesti hyvin raskas-
ta, ei mies ole lannistunut. -
Olen ottanut yhteyttä jopa
presidenttiin, puhumattakaan
muista tahoista. Viranomais-
toiminta vain on niin hidasta
ja byrokraattista, hän tuskai-
lee. -Mutta niin kauan kuin
elän, teen töitä saadakseni
rakkaan Antonin kotiin, hän
vakuuttaa.
Salonen on tehnyt myös
kirjallisen eduskuntakyselyn,
jossa kysytään mitä ministe-
riö aikoo tehdä, jotta lapsi-
kaappaukset Venäjälle saa-
daan loppumaan ja auki olevat
kaappaustapaukset selvitettyä.
Asiaa käsiteltäneen vielä tällä
viikolla.
Salonen ihmettelee, että esi-
merkiksi Valko-Venäjä, Uzbe-
kistan ja Ukraina ovat allekir-
joittaneet kansainvälisen lap-
sikaappaussopimuksen, mutta
itseään demokraattisena maa-
na pitävä Venäjä ei.
Kadonneiden lasten päivä
on kansainvälisesti nimet-
ty New Yorkissa 25.5.1979
koulumatkalla kidnapa-
tun kuusivuotiaan Etan
Patzin mukaan. Etania ei
koskaan löydetty ja hänen
katoamisensa on vielä tä-
näkin päivänä yksi Yhdys-
valtojen pisimmistä ratkai-
semattomista katoamista-
pauksista.
Suomessa päivää on
vietetty vuodesta 2003 läh-
tien kansainvälisten lapsi-
kaappausten seurauksena
kadonneiden lasten muis-
tamiseksi. Lapsikaappaus-
ten määrä kääntyi viime
vuonna jyrkkään nousuun.
Kaapatut lapset -yhdistyk-
sen mukaan kaappausta-
pauksia oli viime vuonna
25, kun vuotta aiemmin
niitä oli 12.
Kaikkiaan kaappa-
us koski viime vuonna
yli viittäkymmentä lasta.
Lapsikaappausten mää-
rän lisääntymiseen on vai-
kuttanut erityisesti moni-
kulttuuristen avioliittojen
määrän kasvu.
Paavo Salosen asia on ollut laajasti esillä eri tiedotusvä-
lineissä.
Naisille olisi
valtaa kunnissa
Naiset ovat miehiä aktiivisem-
pia äänestäjiä, mutta Suomen
Kuntaliiton tuoreen selvityk-
sen mukaan kunnanvaltuustoissa is-
tuvista valtuutetusta vain kolmannes
on naisia. Naisten osuus kuntavaali-
ehdokkaista oli neljä vuotta sitten 40
prosenttia. Naisten äänestysprosentti
oli 60,7 ja miesten 56,4.
Naisia valittiin valtuustoihin vähem-
män kuin heidän osuutensa ehdok-
kaista ja äänimäärästä olisi edellyt-
tänyt. Äänet keskittyivät paremmin
miehille sillä seurauksella, että vali-
tuista valtuutetuista vain 36,4 pro-
senttia oli naisia.
Naisvaltuutettujen osuus vaihtelee
kunnittain 7 ja 60 prosentin välillä.
Vähiten naisia on Utsjoen valtuus-
tossa ja eniten Liedon valtuustossa.
Naisenemmistö valittiin neljä vuotta
sitten 23 kunnan valtuustoon.
Sastamalaa perustamassa olevissa
kunnissakin naisilla on syytä lähteä li-
säämään vaikutusvaltaansa. Äetsässä
naisten osuus valtuutetuista on 40,7,
Mouhijärvellä 38,1 ja Vammalassa
37,3 prosenttia. Hyvä pohja naisten
vaikutusvallan lisäämiseksi uudessa
kaupungissa on siis olemassa.
Lähiseudun yhdistyvistä kunnista
Huittisilla ja Vampulalla on Sastama-
laa enemmän kirittävää. Valtuutetuis-
ta naisia on Huittisissa 28,6 ja Vam-
pulassa 23,5 prosenttia.
Kunnanhallituksen puheenjohtajaksi
valittiin nainen 22 prosentissa kun-
nista. Hallituksen jäsenistä naisia on
keskimäärin 46 prosenttia. Tasa-ar-
volain mukaan hallituksessa tulee ol-
la naisia ja miehiä kumpiakin vähin-
tään 40 prosenttia.
Kuntavaaleihin on aikaa viisi kuukaut-
ta. Yhdistyvissä kunnissa - eikä vähi-
ten Sastamalassa - syksyn vaalit ovat
ennätyksellisen kiinnostavat. Puolu-
eiden ja alueiden väliset voimasuhteet
vievät väistämättä suuren osan huo-
miosta. Toivottavasti tämä ei tapah-
du vaalivalmisteluissa tasa-arvokysy-
myksen kustannuksella.
Hannu Virtanen
Seurakunta-
pastori
Mirja Tenkanen
täyttää 60 vuotta
Suomen nuorin
suutari
Ikäihmisten
alkoholinkäyttö
huolettaa
s. 10 s. 24 s. 25