Page 10 - Alueviesti_22_2008

10 Keskiviikko 28. toukokuuta 2008
Maija Latva
Seurakuntapastori Mirja Ten-
kasella on lämmin kädenpu-
ristus ja lempeä ääni. Nuo kä-
det ovat monta kertaa yhty-
neet rukoukseen sairaalavuo-
teen äärellä tai koskettaneet
lohduttavasti läheisensä me-
nettäneen omaisen olkapäätä.
Vuodesta 1982 vuoteen 1994
Mirja toimi sairaalateologina
Vammalassa ja sairaalatyö on
edelleenkin lähellä hänen sy-
däntään. Varsinaisia sairaala-
päiviä ei kuitenkaan enää ole
etukäteen määrättynä, vaan
hän menee paikalle joko po-
tilaan tai hänen läheistensä
kutsusta.
Ajallisen matkansa päässä
olevan henkilön kohtaami-
nen on aina erilainen koke-
mus. -Luotan johdatukseen
ja siihen, että minulle anne-
taan sopivat sanat ja ajatuk-
set jokaiseen erityiseen het-
keen, Mirja sanoo. Hänen
mukaansa kuolevat haluavat
usein puhua elämästä ja siitä,
mitä se on ollut. Toisia saat-
taa vielä lopun edessä painaa
elämän varrella sattunut asia
tai teko. -Silloin on lohdutta-
vaa kertoa, että kaikki on jo
annettu anteeksi ja ettei tämä
pääty tähän, vaan Jeesus on
valmistanut meille toisen ko-
din taivaaseen, Mirja juttelee
rauhallisesti.
 Siirtolaisperheen tytär
Mirja syntyi Huittisissa, jos-
sa asuikin ensimmäiset 10
vuotta. Vanhempien lisäk-
si samassa taloudessa asuivat
isovanhemmat. Vanhemmat
ja isovanhemmat olivat tul-
leet paikkakunnalle siirtolai-
sina Karjalasta. Mirjan lap-
suudenkoti oli hyvin uskon-
nollinen, hänen isänsä toimi
SLEY:n piirisihteerinä ja oli
paljon matkoilla. -Vuonna -
55 isä alkoi opiskella kantto-
riksi. Se oli ollut hänen haa-
veensa jo aiemminkin, mut-
ta sota oli kaatanut sen, ku-
ten siihen aikaan niin monia
muitakin haaveita, Mirja ker-
too. Perheen isän valmistut-
tua kanttoriksi perhe muutti
isän työpaikan perässä ensin
Alastarolle ja sieltä Keikyään
kuudeksi vuodeksi ja viimein
Hämeenkyröön, jonne van-
hemmat sitten jäivätkin py-
syvästi. Mirja kirjoitti Ikaa-
listen yhteiskoulusta ylioppi-
laaksi vuonna -67, jonka jäl-
keen hän lähti opiskelemaan
teologiaa Helsinkiin.
Sairaanhoitajan
ammatti kiinnosti
Nuorena tyttönä Mirja oli
haaveillut sairaanhoitajan
ammatista eivätkä haaveet
kariutuneet vielä siinäkään
vaiheessa, kun hän aloitti teo-
logian opinnot. Mirja haki, ja
pääsi, kesätöihin kahtena ke-
sänä Hämeenkyrön vanhain-
kodille. Ei kuitenkaan var-
sinaiseen hoitotyöhön, vaan
johtajan sijaiseksi. -Tai oli-
han se toisaalta hoitotyötä,
sielujen hoitamista, sillä sain
keskustella paljon vanhusten
kanssa, hän muistelee. Siinä
vaiheessa Mirjalle alkoi myös
kirkastua ajatus sairaalateolo-
gin ehkä raskaasta, mutta tär-
keästä työstä. Naispappeu-
desta Mirja ei siinä vaiheessa
vielä edes unelmoinut, vaikka
Suomessa kirkolliskokous ää-
nestikin naispappeudesta en-
simmäisen kerran jo vuonna
1963.
Ensimmäinen työpaikka
Mirjalla oli Karkun Päivänie-
mi, jossa hän toimi johtajana
vuodesta -77 vuoteen -82, jol-
loin aloitti sairaalateologina
silloisessa Tyrvään seurakun-
nassa. Pappisvihkimyksen
hän sai vuonna -94 ja silloin
virkanimikkeeksi tuli seura-
kuntapastori.
Näkemyseroja
naispappeudesta
-Tiesin alusta asti, että seura-
kunnassa kaikki eivät hyväk-
sy naista papin virkaan, Mirja
kertoo. Hän myös lisää sopeu-
tuneensa hyvin työvuorojär-
jestelyihin, joita seurakunnas-
sa tehtiin. -Asiat riitelivät, me
ihmiset emme koskaan, Mir-
ja muistuttaa. -Näkemyserot
eivät vaikuttaneet mitenkään
meidän pappien henkilökoh-
taisiin suhteisiin, Mirja pai-
nottaa. Vammalassa työsken-
nelleet nuoret naisteologit ei-
vät kuitenkaan voineet käsit-
tää seurakunnassa vallitsevaa
tilannetta, jolloin Mirjakin
kertoo ymmärtäneensä, että
työvuorojärjestelyiden aika
on ohitse. -Henkilökohtaises-
ti en kuitenkaan kokenut asi-
aa mitenkään raskaana. Olen
saanut osakseni paljon seura-
kuntalaisten tukea ja myötä-
elämistä ja kuten jo kerroin,
meillä on aina ollut hyvä työ-
yhteisö. Täällä on ollut hyvä
olla, Mirja toteaa.
Monipuolinen työ
Mirja pitää kovasti työstään
seurakuntapastorina. -Moni-
puolisuus on rikkautta, hän
pohtii. Paitsi jumalanpalve-
luksia, Mirja toimittaa niin
kasteita, vihkimisiä kuin siu-
naamisia ihmisen viimeiselle
matkalle. Myös seurakunnan
naistyö on paljon juuri Mir-
jan aluetta. -Meillä on naisten
iltoja ja päiviä ja ihan uutena
toimintamuotona on alkanut
aikuisten naisten tyttökerho,
josta tuli idea eräältä seura-
kuntalaiselta, Mirja innos-
tuu kertomaan. Toiminta on
suunnattu työikäisille naisil-
le ja tarkoitus on kokoontua
kerran kuussa erilaisten tee-
mojen merkeissä. Tapaami-
sissa on hyvä mahdollisuus
myös elämänkokemusten
vaihtamiseen.
-Ensimmäinen teemamme
oli ”Kukkatarhasta sydämen
puutarhaan” ja seuraavan ker-
ran tapaamme kesätauon jäl-
keen elokuun 18. päivä Hou-
hajärven leirimajalla, jossa
vietämme naisten saunailtaa.
Silloin on luvassa esimerkiksi
virkistystä jaloille, Mirja pal-
jastaa.
”En taida olla
käsityöihminen”
Vammalan Lousajassa asuva
seurakuntapastori pitää vapaa-
ajallaan huolta kunnostaan
lenkkeilemällä ja vesijumpalla,
kuntosalillakin hänet saattaa
nähdä. -Ryijyn teko on minul-
la sellainen pitkän linjan pro-
jekti, Mirja kertoo ja paljastaa
samaan hengenvetoon huo-
manneensa, ettei ole oikein
käsityöihminen. Lukeminen
häntä sen sijaan kiinnostaa. -
Sain juuri loppuun 1800-lu-
vulta olevan John Henry New-
tonin kirjan ”Pieni rukouskir-
jani”, joka oli valtavan hyvä,
hän kertoo. 60-vuotispäivän-
sä kynnyksellä Mirja Tenka-
nen miettii, että Taivaan Isä on
johdattanut hänet juuri oikeal-
le tielle ja omalle paikalleen. -
Kun katson taaksepäin, näen
selvästi, että jokainen aikakau-
si elää omissa arvoissaan, mut-
ta yksi asia ei muutu: meillä on
yksi oikea turva elämässämme,
hän muistuttaa.
Seurakuntapastori Mirja Tenkanen:
”Taivaan Isä on
johdattanut oikealle tielle
ja omalle paikalle”
Tyrvään kaksitorninen tiilikirkko on Mirja Tenkaselle rakas paikka. Sen kuvaa on
usein käytetty iltapäivälehdissäkin, kun uutisena on ollut naispappeus ja sen vastus-
tajat. -Median uutisoinnista moni on saattanut saada vääränlaisen kuvan työyhtei-
söstämme. Oma kokemukseni on, että asiat ovat kyllä riidelleet, mutta ihmiset eivät,
Mirja sanoo.
Mirja Tenkanen täyttää
60 vuotta 2.6. Syntymä-
päiviä juhlitaan Vam-
malan seurakuntatalolla
sunnuntaina 8.6. kello 12
alkaen.
!"#$%&'$#($)$*+$%&'",++,-!-%&'.,(..%&'./!!-*,--$%&,0$$*,-!-%&010!/.0,%&*$,+,*$%&*!/2..*.%&&*1,/$$%&/3-./.0,%
-10,$%&2$,/,1%&2,#00$*$%&21#,%&#$,4,1%&#$"/$%&4$*1%&41/!#1%&+$/2!#!5&!"#$%&%'(&)#*'$+,-'./0'1#2)+*,+0'(3%$&$#%$-%0'4&#"+5,&0
4&**+&*6++0'7+66#"+*8-&%,3$+,-'9.:990'7-""&*,32&0'+"#0"5&;2+5#*$+,-'.<0'=+2&%%-30'+1,($*$%&"*),*$%&)$*0!$0140,%&)$//$*$%&3*6(.#),
+789:;<=>?
&@:AB7==7
0!C4"
2$*)!*!//!&$#0D&ECFG%&*$&ECHI
'J@KL&?;;M>L&N7MO7<7;OO7P QQQD@7O77@7MAL?7DRA
21,00!$)$+&$"0,1*1$($+5&&&+$/2!#!&1#2)+*,+0'(3%$&$#%$-%'>+2$?'@:<A0'"+'@:./B%&&2,#00$*$&>+2$?'@:<A0'"+'@:./B0'#$,4,1&>+2$?'.A:<.0'"+'@:./B
!"#$$#%#&'(#)*+%)*()),,)
,#-.)%$**&*%/.#0..1%-"&#$(#'""1
!")+(%)"2$,''")%34),3+)#,5()%6667-"8""-"&#1)"79#
:*11*1)"#+#1%8"&-,&,-")%'33'.&.);%/"20"-"&)"<%/,2-"1)"<%!($,'.$#<%=,'8..&.<%>#2$$"&"<%>(2#<%?"#+#(<%?"*'"<%:"&(<%!(+$#$,+$*+<
@&-#&"<%A"&$,"$(+$#%0"%A"''"&"7%B33'.&.)%"*$,"-")%$&(%CD7
*326?
C0@@
+$SS!*
/!T$4,24,+
FGGCUVG&W
D0E/:@0@D'$F
!"#
),40114,C
2"4!#1
$##
+3++6(!-
4"00$'1"4"+
GAHIJ'..A:.EA'K6
J326?'.0@@'$8"
!*),+$*
4'$/211
GAA'6"0'&%3'8-""3
J326?'90G@
%"#
:..+).%DEF
E0<D'"
:..+).%DGF
L-$"++'.D'6"0'$-2$$-'.A'6"',+&
%+)&'<A'6"0'J326?'.0D@'$8"
:..+).%DCF %"#
/1-+$T-!&-$$/,1
<W
F02*
&'"
J326?'@0@@M,-3,#
!""!#$%&''#
()*+(,-+.*(/
C0DA'" "##
*"/!-!
40,-&X1"+"#!
$"#,-012""+!#,
J326?'.A0@@
),40114,C
'1"4"+
),40114,C
'$/!
()*+*,,-
!## J326?'G0@@
:..+).%HHF
!#.&-$,4+!-
#,-+$*,,)!(.
(12$&CVGY %"#
J326?'G0@@ F02*
21,0,!-
4"0$+
J326?'G0@@'$8"
:..+).%IJF
$##
U&O8
0,+!0$+&Z<W
4+66+%')&5+**#%0
435&')&5+**#%
.0E9'$F ."# !''
!#'"
J326?'.90@D
'!*(.&*,"001C
4"-[4+#6/
3*,122,*$4/"0,
G%UM&2"2"
:..+).%DCF
/",4+$&0!)..-&3*,122,*$4+$
S$\!#&S$/,
/,-,],+!4
.A0AA'$F
F&<OM
/$#$]11
($22&IGW
!##
/099'$F
!##
4"-4,*0&'1,+1$,-!
<AA'6"0'1#2$$N'5&-%835O+
J326?'<0<@
:..+).%IGF
0$#00,0$["-
,#+10$#0,+
P2,3$+2$&,'%#-2++)&%,+'6QQ6N"R&%,NS
(3%$&$#%$-%0'(#%$-%,32&0'1#2)+*,+0
4&**+&*6++0=+66+"+
:..+).%KJF
/,!4+!-&4"00,$
/JJBKM^A==KBB>&'"#($
2"+4$"40$/2$-($P&-J?
N;89A7&7M>LL;=>8AK&?><=?AAMAK
?7=787N7NALL:ALP&_!A&<:=<>
<:`AL?><=?AAM>9KaD
'!*221&0!4.$4"%
14+$&0$,00,&14$+P
/J^=&A=:?&<::?&M:B7MM>%
9;NMAAL%&?:8AMM>
14$**,4+"&$#)1-+$$-&)$2$$
)$*,--$-&/33/.*6,44.//!P&)1,+
)1,++$$&"2!$-&'$X0/$-
01)$-$$/$&2$,4+10$4$#,-&FZ&bB%
$#)1&ZF%EG&!D&$#)1-+$
4"1#,+!+$$-&(10$,4!44$&)$2$$
)$*,-+$&/33/.*.44.&IDIDFGGc
"##
?;:?>
!###
'$/!,+$
S$#00"($
"*01,*"C
'1"4"+
J326?'.D0@D:<C0@A
J326?'.D0AA:<G0@A
J326?'.90@A:.E0@A ?;:?>
:..+).%IKLHEF
PAM muisti kisaajia
Stina Haapamäki (oikealla) ja Kimmo Venetpohja (Vasemmalla) Palvelualojen Vam-
malan osastolta vierailivat Vammalan ammattikoululla iloisissa tunnelmissa. Myös
opettajat Tuula Selin (toinen oikealta) ja Timo Vettenranta (toinen vasemmalta) sai-
vat kiitoksista osansa. Kuvasta puuttuu opiskelija Liisa Lehtinen.
Palvelualojen Vammalan osas-
ton puheenjohtaja Stina Haa-
pamäki ja sihteeri Kimmo Ve-
netpohja kävivät muistamassa
lahjoituksella Vammalan am-
mattikoulun
Taitaja 2008 -kisassa me-
nestyneitä nuoria, Olli Sal-
mea, Liisa Lehtistä ja Miikka
Mäkistä sekä heidän opettaji-
aan.
Stina Haapamäen mielestä
on hienoa että tällaisia kilpai-
luja järjestetään ja niihin on
mahdollisuus osallistua valta-
kunnallisesti. -Nämä kilpailut
antavat hyvän kuvan halusta ja
taidoista moniosaamisen alal-
la, esimerkiksi palveluala on
nykyään hyvinkin vaativaa
ja tarvitsee juuri osaamista ja
kiinnostusta oman alansa työ-
hön, hän muistutti. Haapamä-
en mukaan kädentaidot ovat
tulleet uudelleen ajankohtai-
seksi ja metallialalla varmasti
tulevaisuudessa tälläisiä nuo-
ria tarvitaan.
-Vaikka koneet tekevät
nykyään melkein kaiken, on
kuitenkin ihminen siinä osa-
na luomassa kaunista jälkeä,
Haapamäki totesi.