6
Keskiviikko kesäkuun 11. 2008
Nro 24. 26. vuosikerta. Keskiviikkona 11.6.2008
www.alueviesti
.!
JSN
www. alueviesti.! • Kaupunkilehtien Liitto ry:n jäsen, ISSN 1236-0619
KaupunkilehtienLiittoonmukana
hyvän lehtimiestavan vaalinnassa
ja sananvapauden puolustamises-
sa. Liitto on yksi Julkisen Sanan
neuvoston taustayhteisöistä.
Toimitus, konttori, myynti
03-514 1416
TELEFAX 03-511 3097
E-MAIL:
Toimituksen aineisto:
toimitus@alueviesti.!
Ilmoitusaineisto:
ilmoitukset@alueviesti.!
Seurakuntatiedot:
seurakunnat@alueviesti.!
Järjestöpalstailmoitukset:
jarjestot@alueviesti.!
ILMOITUKSET
MAANANTAIHIN
KLO 14 MENNESSÄ.
Aluetori-ilmoitukset,
järjestöpalstat ja srk-tiedot
maanantaihin klo 12 mennessä.
ILMOITUSHINNAT
alv0%
Etusivu
! 1,40/pmm
väri-ilmoitus ! 1,75/pmm
Takasivu
! 1,30/pmm
väri-ilmoitus ! 1,60/pmm
Tekstisivut
! 1,10/pmm
väri-ilmoitus ! 1,30/pmm
Hintoihin lisätään alv. 22 %.
Puhelimitse vastaanotettuun il-
moitukseen mahdollisesti tulevis-
ta virheistä ei lehti vastaa.
Muiden virheiden osalta lehden
vastuu rajoittuu kokonaan ilmoi-
tushintaan.
Toimitus ei vastaa sitoumuksetta
lähetetystä
toimitusaineistosta;
käsikirjoituksista, valokuvista tai
ääninauhoista eikä säilytä niitä tai
palauta niitä lähettäjälle.
TOIMITUS
03-514 1416
Päätoimittaja
Erkki Petman
0500-235 725
Toimituspäällikkö
Maija Latva
050-555 6290
Toimittajat:
Hannu Virtanen
050-5633424
Pauliina Parto
040-7636021
JormaWesterholm
03-5141 416
ILMOITUSMYYNTI
Jerry Stenberg
050-593 0620
Eeva Rasinperä
050-593 0621
Heli Suominen
050-436 5068
Mainospäällikkö
Matti Tolonen
0500-769 261
TOIMISTO
Hopunkatu 1, 38200 VAMMALA
MA-PE klo 8.00-16.00
JULKAISIJA
Kustannusliike Aluelehdet Oy
Toimitusjohtaja
Seppo Lehtinen
0500-634 032
SIVUNVALMISTUS
Keskuskuva Ky, Vammala
PAINOPAIKKA
Allatum Oy, Pori
Mikäli lehden jakelussa on
häiriöitä, ottakaa yhteys
postiin
p. 0200 71000
Lehden voi tilata jakelualuiden
ulkopuolelle Suomessa
! 39,00/vuosikerta
! 12,00/ 3 kk.
!
!
!
Jätevesijärjestelmät vaativat suunnittelua ja hoitoa
Jätevesijärjestelmien toimivuutta
selvitettiin Pirkanmaalla
Kokemäenjoen vesistön ve-
siensuojeluyhdistys ry teki
selvityksen 20 kiinteistökoh-
taisen jätevesijärjestelmän toi-
mivuudesta Pirkanmaalla. Sel-
vitys tehtiin huhti-toukokuus-
sa 2008. Selvityksessä haasta-
teltiin kiinteistönhaltijoita ja
otettiin näyte puhdistamolta
poistuvasta jätevedestä.
Kiinteistönhaltijoiden
haastatteluissa suurimpa-
na ongelmana nousi esiin
puutteet jätevesijärjestel-
mien suunnittelussa ja osin
myös järjestelmien hoidossa.
Kiinteistönhaltijat olivat it-
se suunnitelleet suurimman
osan jätevesijärjestelmistä.
Käyttämällä asiantuntevaa
suunnittelijaa olisi jokaiselle
kiinteistölle löydettävissä toi-
miva järjestelmä ja järjestel-
mälle tarkoituksenmukainen
sijoituspaikka.
Tutkituista puhdistamois-
ta alle puolet täyttää talous-
jätevesiasetuksen (542/2003)
normaalit vaatimukset fos-
forinpoiston osalta. Koko-
naistypen ja orgaanisen ai-
neen poiston osalta puhdista-
mot toimivat pääosin normit
täyttävästi, mutta vaihtelu on
suurta. Maasuodattamoiden
ongelmana on puutteellinen
fosforinpoistoteho, laitepuh-
distamoissa lietteen ominai-
suuksien hallinta ja kemikaa-
linsyötön oikea määrä on vai-
keaa yhden kiinteistön jäte-
vesillä.
Edustavien jätevesinäyt-
teiden ottaminen osoittautui
haasteelliseksi. Lisäksi puh-
distamolta poistuva vesi ei
kerro koko totuutta puhdista-
mon jätevesipäästöstä, koska
puolessa tutkituista puhdista-
moista vesi imeytettiin maa-
perään puhdistamon jälkeen.
Tämä tulee ottaa huomioon
kiinteistön vesistökuormitus-
ta arvioitaessa.
Kiinteistökohtaisten jä-
tevesijärjestelmien epävar-
ma toiminta puhuu keski-
tettyjen ratkaisujen puoles-
ta. Viemäriverkostoa tulisi-
kin laajentaa alueille, joihin
sen rakentaminen on tek-
nis-taloudellisesti mahdol-
lista. Alueilla, joissa viemä-
röintiin ei ole mahdollisuut-
ta, tulisi suosia naapureiden
yhteisiä järjestelmiä ja eril-
lisviemäröintiä. Nykyaikai-
nen kuivakäymälä on hyvä
vaihtoehto monelle kiinteis-
tölle.
Vesipeuhua ja -temmellystä
Äetsässä ensi syksynä
Marianna Langenoja
Keikyän uimahallissa al-
kaa ensi syksynä lasten ui-
makouluja. Polskuttelemaan
pääsevät kaikki vauvaikäisis-
tä kymmenvuotiaiksi asti.
Yksi ryhmistä painottuu
siis alle puolen vuoden ikäis-
ten vauvojen vesitemmellyk-
seen, seuraava ryhmä on na-
perouinti, joka soveltuu 1-3-
vuotiaille lapsille, jotka eivät
ole käyneet vauvauinnissa.
Vesipeuhula taas on suun-
nattu 3-5-vuotiaille lapsille
ja vesiralliin pääsevät 7-10-
vuotiaat.
Uimakoulut pidetään kes-
kiviikkoisin ja niiden järjes-
tämisestä vastaa tamperelai-
nen urheiluseura KooVee.
Aluksi kyseessä on kokei-
lu, jonka avulla kartoitetaan
mille ryhmille on eniten ky-
syntää. Jos johonkin ryh-
mään ei tule oppilaita, se lo-
petetaan ja jos tulijoita olisi
enemmän kuin on mahdol-
lista ottaa, ryhmiä lisätään.
-Olen kuullut, että Äetsäs-
sä olisi kysyntää erityises-
ti vauvauinnille. Sen vuoksi
aloitamme saman tien kah-
della ryhmällä, uimaopetta-
ja Paula Lahdenniemi ker-
too. Huittisissakin on vau-
vauintia, mutta sinne kaikki
halukkaat eivät ole mahtu-
neet mukaan. Äetsässä yh-
teen ryhmään mahtuu vain
10 henkeä, joten kannattaa
pitää kiirettä, jos haluaa var-
mistaa oman paikkansa.
Leikkiä ja laulua
uimisen ohella
Vesipeuhulassa eli 3-5-vuo-
tiaiden uimakoulussa lähin-
nä leikitään ja lauletaan. Yh-
dessä kokeillaan myös kel-
lumista ja yleensä vedessä
liikkumista. Se ei niinkään
valmenna vielä lasta uima-
taitoiseksi. Sen sijaan jotta
pääsee vesiralliin, eli 7-10-
vuotiaiden ryhmään, pitää
olla jo 25 metrin uimataito.
Koulussa pelataan vesipallo-
pelejä ja harjoitellaan uinti-
tekniikoita.
Vauvauintiakin Lahden-
niemi pitää erittäin hyödyl-
lisenä vanhemman ja lapsen
yhteisenä harrastuksena. Hä-
nen mukaansa usein lapsesta
ei tule niin arka veden suh-
teen isompana, jos vauvan
vie alle puolivuotiaana sään-
nöllisesti uimaan. -Muistan
sellaisenkin tapauksen, kun
yksi 3-vuotias lapsi hyppä-
si neljä metriä syvään ve-
teen kolmesta metristä. Kun
kysyin hänen isältään miten
se on mahdollista, isä sanoi
harrastaneensa lapsen kans-
sa uimista ihan lapsen vau-
va-ajoilta asti, Paula muis-
telee.
Hänen mukaansa vauva-
uinnille voidaan järjestää
jatkoryhmiä mikäli kysyn-
tää riittää. Myös Äetsän kun-
ta on ollut toiminnassa ahke-
rasti mukana.
Uimakouluihin voi ilmoit-
tautua osoitteessa
www.koo
-
vee.fi.
Työperäisen maahanmuuton ohjelma valmisteilla
Ulkomaalaisten määrä
lisääntyy Pirkanmaalla
Pirkanmaalla asui viime
vuonna 9 500 ulkomaalaista.
Heidän määränsä on lisäänty-
nyt varsin tasaisesti noin 500
hengen voimalla vuosittain ai-
na vuodesta 1990 alkaen. Vie-
lä 1980-luvulla ulkomaalais-
ten lisääntyminen oli hyvin
hidasta.
Ulkomaalaisten osuus väes-
töstä oli vuonna 2007 Pirkan-
maalla kaksi prosenttia. Tämä
on puoli prosenttiyksikköä
vähemmän kuin koko maas-
sa. Kaikista Suomessa asuvista
ulkomaalaisista Pirkanmaal-
la oli noin 7,5 prosenttia. Pir-
kanmaan väestöosuus koko
maan väestöstä oli vastaavana
aikana 9 prosenttia.
Maakunnan sisällä ulko-
maalaisten osuus oli suurin
Tampereella, jonka väestöstä
3,2 prosenttia oli ulkomaa-
laisia. Yli yhden prosentin
osuus ulkomaiden kansa-
laisia oli Tampereen lisäksi
Pirkkalassa, Urjalassa, Ylö-
järvellä, Nokialla, Punkalai-
tumella, Kurussa, Virroilla,
Kangasalla, Mäntässä, Val-
keakoskella, Kylmäkoskella
ja Parkanossa.
Työperäistä
maahanmuuttoa
halutaan
Pirkanmaan liiton alueke-
hitysjohtaja Jukka Alasentie
näkee myönteisenä ulkomaa-
laisten määrän kasvun, vaik-
ka heidän lukumääränsä on-
kin maakunnassa vielä pieni.
Useassa kunnassa on kuiten-
kin alettu suunnitella ja to-
teuttaa monenlaisia toimen-
piteitä, joilla vastataan yritys-
ten työvoiman saatavuudessa
esiintyneisiin ongelmiin.
Alasentien mukaan Pir-
kanmaalla valmistellaan par-
haillaan työperäisen maa-
hanmuuton ohjelmaa. Siinä
on tarkoitus analysoida ny-
kytilanne ja pohtia päähaas-
teita, joita kohdataan ulko-
maisten työntekijöiden saa-
misessa.
-Tällaisia haasteita ovat
mm. kyky houkutella yritys-
ten tarvitsemaa työvoimaa ja
saada aikaiseksi tilanne, jos-
sa yliopistoissa ja ammatti-
korkeakouluissa opiskelevat
ulkomaalaiset voidaan kiin-
nittää pysyvämmin maakun-
taamme, sanoo Alasentie.
Hänen mukaansa yhtä lail-
la haasteellinen asia on hyö-
dyntää paremmin maassam-
me jo oleva ulkomaalainen
työvoima. Maahanmuuttajien
työttömyysprosentti on tällä
hetkellä varsin korkea.
Venäjää puhuvia eniten
Runsaassa 15 vuodessa vieras-
ta kieltä äidinkielenään puhu-
vien määrä on Pirkanmaalla
kasvanut seitsemänkertaisek-
si. Heitä oli viime vuonna vä-
estörekisterin mukaan yli 12
000.
Venäjää äidinkielenään pu-
hui runsaat 2 600 henkilöä.
Heitä oli enemmän kuin ko-
timaiseksi kieleksi laskettavan
ruotsin puhujia. Toiseksi suu-
rin ryhmä olivat eestinkieliset
ja sitten järjestyksessä arabi-
aa, englantia ja persiaa puhu-
vat ihmiset. Kaiken kaikkiaan
vähintään 100 henkilöä puhui
äidinkielenään 22 eri kieltä.
Opastauluja
Pirkanmaan lintuvesille
Pirkanmaan arvokkaiden lin-
tuvesien kunnostus ja hoito –
hankkeessa on tehty opastau-
luja kolmelle lintuvetenä tun-
netulle Natura 2000 –alueelle.
Vammalassa sijaitseva Ekojär-
vi ja Pälkäneen Kukkolanjärvi
(Vähäjärvi) saivat ensimmäi-
set opastaulunsa toukokuun
lopulla. Hämeenkyrön Sark-
kilanjärvelle lisättiin muuta-
ma uusi taulu.
Ekojärven Natura 2000 –
alueelle vierailijat toivottaa
tervetulleeksi Karhunkalli-
on pysäköinti-alueelle pysty-
tetty opastaulu, josta löytyy
alueen kartta sekä käytännön
vinkkejä vierailijoille. Taulus-
sa kerrotaan alueen linnus-
tosta ja lehdoista sekä tiukas-
ti suojeltavista lajeista. Alueel-
la on vierailijoiden käytössä
nuotiopaikka polttopuineen.
Nuotiopaikan käyttöön opas-
taa halkovajan seinälle kiin-
nitetty opastaulu. Ekojärven
lintutornin tauluissa esitellään
piirroskuvin muutamia järvel-
lä tavattuja lintulajeja.
Kukkolanjärven Natura
2000 –alueen opastaulu löy-
tyy Pälkäne-Pohja -maantien
varren P-alueelta. Opastaulu
tutustuttaa alueen karttaan ja
rauhoitusmääräyksiin. Taulus-
sa esitellään myös Vähäjärven
lintulajistoa sekä tiukasti suo-
jeltavia lajeja viitasammakkoa
ja lummelampikorentoa.
Sarkkilanjärven
Natu-
ra 2000 –alueen uudet opas-
taulut löytyvät lintutorneilta.
Tauluissa kerrotaan lintujär-
ven suojelusta ja viitasamma-
kosta.
Life-hankkeen lintuvesil-
le laaditaan vielä syksyllä 2008
opasvihkoset paikallisten asuk-
kaiden, koulujen ja yhdistysten
käyttöön. Opastaulujen ja -vih-
kojen teko on osa Pirkanmaan
arvokkaiden lintuvesien kun-
nostus ja hoito –hanketta, jon-
ka rahoituksesta vastaavat Eu-
roopan Unionin Life Luonto
–rahasto, Pirkanmaan ympä-
ristökeskus, Metsähallitus se-
kä Satakunnan ja Pohjois-Hä-
meen riistanhoitopiirit.
s. 11
s. 15
S-Market
Sastamala
aukeaa
huomenna
Puhakka voitti
Italia Openin
s. 31
Moottoripyörä
on ison pojan
unelma
Vammalan tauti
saisi jo hellittää
Huomenna avataan Vammalassa S-market Sas-
tamala, monen vuoden kuluttua siitä kun Pir-
kanmaan Osuuskauppa ilmaisi tahtonsa sen ra-
kentamiseen. Sen jälkeisistä tapahtumista syn-
tyi farssi vailla vertaa. Se vaikutti ajoin pelkältä
kiusanteolta, ja sellainen maku prosessista mo-
nille tuntuu jääneenkin.
Kun keskustelua käytiin kuumimmillaan, mo-
net vaativat kaupan palveluita Vammaskosken
pohjoispuolelle. Keskustaan niitä ei olisi saa-
nut tulla. Nyt nähdään, että joen pohjoispuo-
lelle ei tällaisia investointeja olla tehty, ei myös-
kään keskustaan, jossa Kymppikortteli yhä sei-
soo tyhjänä.
Näitten vuosien aikana naapurikunnista Huit-
tinen on toiminut toisin. Siellä on uudehkoja
tulokkaita, kuten valtakunnallinen Hongkong,
ja Tokmannia odotellaan. Hämeenkyrön Ky-
röskoskella Tokmanni avasi ovensa jo jonkin
aikaa sitten.
Vammala seisoo siinä välissä mukavasti. Aikaa
parempaa odotellessaan kansa kantaa rahansa
muihin kaupunkeihin.
Mahdollisuuksia kuitenkin on. Roismalan pal-
velualueen asemakaava- ja asemakaavan muu-
tosluonnos pannaan tällä viikolla nähtäville pa-
riksi viikoksi ja se esitellään myös 16.6. vanhal-
la kaupungintalolla pidettävässä yleisötilaisuu-
dessa. Jos viisaita ollaan, alueesta otetaan irti
kaikki se mahdollinen, mitä menneitten vuosi-
en töppöilyssä on menetetty.
Kaupallinen mustasukkaisuus on vanha ilmiö,
mutta sen hiljaisesta näivettymisestä on kui-
tenkin merkkejä. Menkääpä suurten kaupun-
kien huonekaluliikkeisiin, niin huomatte, että
niistä on syntynyt monen eri yrityksen ryppäi-
tä, joihin mennään jopa samasta ovesta. Askot,
Iskut ja Sotkat ynnä muut mahtuvat samaan
suureen rakennukseen tai vierekäin samalle
alueelle ja muodostavat näin suuren näyteik-
kunan ja valtavan valikoimat, joista asiakkaan
on helppo tehdä ostoksensa vertailun jälkeen.
Kun kalusteala on tämän huomannut, eikö joil-
lakin muillakin aloilla voisi hieman hieraista
silmiä? - Jopa Vammalassa?
Erkki Petman
1,2,3,4,5 7,8,9,10,11,12,13,14,15,16,...32