Page 12 - Alueviesti_24_2008

12 Keskiviikko kesäkuun 11. 2008
Tämän kesäisien Räisälä-
juhlien pääteemaksi nousee
Elisenvaaran pommituksen
ja sen uhrilukujen tarkentu-
neet tiedot. Harjavalta-salis-
sa Harjavallan koulukeskuk-
sessa 28.–29.6. vietettävien
juhlien pääpuhujiksi saapu-
vat toimittaja Erkki Rahko-
la ja ilmasotahistorian asian-
tuntija, tekniikan tohtori hc.
Carl-Fredrik Geust.
Elisenvaaran murhenäy-
telmän päivä 20.6.1944 oli
synkkä päivä Suomen histo-
riassa. Tuona päivänä suo-
malaiset menettivät Viipurin
ja arviolta 150 ihmistä sai
surmansa Suomen historian
tuhoisimmassa siviilipom-
mituksessa. Neljännestunnin
aikana Elisenvaaran risteys-
asemaa pommitti kahdek-
sankymmentä neuvostoko-
netta. Ratapihalla seisonei-
siin juniin oli ahtautunut
pääasiassa naisia ja lapsia.
Elisenvaaran pommituk-
sesta ei kirjoitettu tapahtu-
man jälkeen sanaakaan, sillä
Päämaja oli ankarasti kieltä-
nyt kertomasta ilmapommi-
tusten uhreista muille kuin
lähiomaisille. Eri syistä joh-
tuen uutisointia Elisenvaa-
rasta ei tullut myöhemmin-
kään, ja näin ”Tapaus Elisen-
vaara” jäikin liki unohduk-
siin.
Rahkola teki Elisenvaaran
pommituksista YLE:n doku-
mentin Vaiettu murhenäy-
telmä, joka oli vuoden 2006
katsotuin tv-dokumentti.
Dokumentin teon jälkeen
kuluneiden kahden vuoden
aikana hän on haastatellut
valtavan määrän pommituk-
sen kokeneita räisäläisiä, ja
koonnut heidän muistojaan
talteen.
Rahkolan apuna on ollut
tunnettu Neuvostoliiton il-
mavoimien historian tuntija
Carl-Fredrik Geust, joka on
perehtynyt perusteellisesti
Neuvostoliiton puolustusmi-
nisteriön arkistojen tietoihin
Elisenvaaran pommituksista.
Geust on aikaisemmin ollut
kirjoittamassa mm. teoksia
Suomen museolentokoneet
(1981) ja Mannerheim-linja
– Talvisodan legenda (Ajatus
Kirjat 2006).
Sunnuntaina klo 13.30 al-
kavassa Räisälä-juhlien pää-
juhlassa kuullaan Rahkolan
ja Geustin kertomina tä-
män hetken tiedot mm. uh-
rimääristä. He ovat saaneet
valmiiksi uuden kirjan Vai-
ettu Elisenvaaran pommi-
tus - Evakkohelvetti 20. ke-
säkuuta 1944. Teos kertoo
pommituksen synkän tari-
nan sekä pommittajien että
uhrien näkökulmasta. Uh-
rien silminnäkijäkuvaus-
ten lisäksi teoksen lähtei-
nä ovat Venäjän sota-arkis-
tosta löytyneet Elisenvaaraa
pommittaneen lento-osas-
ton sotapäiväkirjat. Lähtee-
nä on käytetty myös tämän
lento-osaston historiikkia,
jossa on minuutintarkkoja
kuvauksia suurpommituk-
sesta sekä sen syistä ja seu-
rauksista.
Kesän leväseuranta alkoi
Pirkanmaa ja
Lounais-Suomi
vielä levättömiä
Kuntien ympäristöviran-
omaiset arvioivat levän, eri-
tyisesti sinilevän määrän
havaintopaikoilla silmä-
määräisesti kerran viikossa.
Levätilanteesta tiedotetaan
keskiviikkoisin. Asteikko
levien runsauteen on 0-3 (0
= ei levää, 1 = vähän levää,
2 = runsaasti levää, 3 = erit-
täin runsaasti levää). Kun
levää on runsaasti tai erit-
täin runsaasti, siitä otetaan
näyte tarkempaa määritys-
tä varten. Näyte voidaan ot-
taa myös silloin, jos vesi hai-
see voimakkaasti tai näyttää
epätavalliselta.
Vakioseurantapaikkojen
lisäksi ympäristökeskukset
ottavat näytteitä kaikkial-
ta maakunnasta. Levänäyt-
teitä voi myös lähettää itse
ympäristökeskukselle, mut-
ta lähettämisestä on sovitta-
va etukäteen.
Leväseuranta kestää syys-
kuun puoliväliin. Ympäris-
tökeskus tiedottaa levätilan-
teesta viikoittain tai kun tar-
vetta ilmenee. Kansalaisten
valtakunnallinen levälinja
(01080 8898) vastaa leväky-
symyksiin kesäkuun alusta
elokuun loppuun saakka ar-
kisin klo 9.00-15.00.
Mikäli epäilee saaneen-
sa sinilevistä aiheutunei-
ta oireita, kannattaa ottaa
yhteyttä Myrkytystietokes-
kukseen (09) 471 977 (24h/
vrk).
Vuoden 2008 valtakunnal i-
sen leväseurannan ensimmäi-
sellä viikolla Pirkanmaan alu-
een havaintopisteillä ei teh-
ty levähavaintoja. Ainoastaan
muutamia havaintoja siitepö-
lykasaantumista ilmoitettiin.
Myös Lounais-Suomen ympä-
ristökeskuksen vakiovahain-
topaikat olivat levästä puh-
taita. Tilanne on normaali al-
kukesästä, sillä sinilevät run-
sastuvat yleensä vasta vesien
lämmettyä.
Alkukesästä erityisesti ha-
vupuiden (mänty, kuusi, ka-
taja) siitepöly voi kasaantua
ja värjätä vettä keltaiseksi.
Vanhentuessaan vedessä ole-
va siitepöly voi alkaa haista ja
muuttaa väriään.
Pirkanmaan alueen järvi-
en pintavesien lämpötila vaih-
telee välillä 12-17 ˚C. Sääolot
ratkaisevat pitkälti, miten le-
vätilanne kehittyy. Säätilan py-
syessä tyynenä ja aurinkoisena
pintavedet lämpenevät nope-
asti ja ensimmäisiä havainto-
ja sinilevistä voidaan odottaa
jo lähiaikoina. Toisaalta pit-
kään jatkunut kuiva kausi voi
rajoittaa levien kasvua joh-
tuen vähäisestä ravinnevalu-
masta. Yleensä kuitenkin sini-
levien kukinnan huippu osuu
heinä-elokuulle, jolloin vesien
lämpötila on korkeimmillaan
ja olot levien kasvulle ja esiin-
tymiselle veden pintakerrok-
sissa ovat otolliset.
<VO>Uusia levähavainto-
pisteitä Pirkanmaalla
<L>Tänä vuonna Pirkan-
maan leväseurannassa on jäl-
leen mukana vuoden tauon
jälkeen Ylöjärvi kahdella ha-
vaintopisteellä (Keijärvi, Räi-
känranta ja Näsijärvi, Kuuse-
lanranta). Vesilahden kirkon-
kylän uimarannan (Pyhäjär-
vi) ja Lempäälän Mäyhäjärven
seurantapisteet jäivät tämän
vuoden seurannasta pois.
Uusia havaintopisteitä on
tullut mukaan Pirkkalasta
(Pyhäjärvi, Kranstolpan uima-
ranta), Lempäälästä (Pyhäjär-
vi, Mäyriän uimaranta), Noki-
alta (Pyhäjärvi, Maatialanlahti
& Viinikanniemen leirintäalu-
een uimaranta) ja Pälkäneeltä
(Mallasvesi, Pakanranta). Ori-
veden Rönninsalmen (Längel-
mävesi) seurantapiste muuttui
vieressä sijaitsevalle uimaran-
nalle.
Muutoin seurantaa jatke-
taan edellisten vuosien tapaan.
Tänä vuonna mukana on 14
kuntaa ja 34 havaintopaikkaa.
Suurin osa havaintopaikoista
sijaitsee kuntien virallisilla ui-
marannoilla, joilla muutenkin
seurataan vedenlaatua sään-
nöllisesti. Muut havaintopis-
teet on valittu paikoilta, joilla
on paljon virkistyskäyttöä.
Lounais-Suomen ympä-
ristökeskuksen toimialueella
on yhteensä 48 vakioseuran-
tapaikkaa, joista puolet on si-
sävesissä ja puolet merialu-
eella.
Satakunnan rannikon
kuormitetut ja rehevöityneet
alueet selvitettiin
Lounais-Suomen ympäristö-
keskuksen hankkeessa kar-
toitettiin Satakunnan ranni-
kon kuormitetut ja rehevöity-
neet merialueet. Hankkeessa
on selvitettiin kokonaisval-
taisesti rannikkovesien tilaa,
rantavyöhykkeen vesikasvil-
lisuutta ja valuma-alueilla
muodostuvaa ravinnekuor-
mitusta.
Hanketta rahoittivat EU:n
Länsi-Suomen tavoite 2-oh-
jelma ja ohjelman siirtymä-
kauden tuki sekä Porin kau-
punki, Rauman kaupunki,
Kokemäenjoen vesistön ve-
siensuojeluyhdistys ry, Lou-
nais-Suomen vesiensuojelu-
yhdistys r.y. ja Posiva Oy.
Selkämeren
rannikkovedet
paikoin reheviä
Kokemäenjoen kuormittava
vaikutus näkyy selvästi ran-
nikkovesissä Satakunnan ran-
nikon pohjoisosissa. Useat
pohjoisosan rannikon meren-
lahdet ja -salmet tunnistettiin
reheviksi vesiksi, ja monissa
eteläosan merenlahdissa eri-
tyisesti kokonaisfosforipitoi-
suudet olivat taustapitoisuuk-
sia (merialueen yleisiä pitoi-
suuksia) korkeammat.
Vesikasvillisuutta
runsaasti merenlahdissa
Suojaisissa merenlahdissa
on rehevöitymistä ilmentä-
vää kasvillisuutta ja umpeen-
kasvua. Kokemäenjoen suisto
on voimakkaasti rehevöity-
nyt. Lähes kaikissa Satakun-
nan pohjoisen rannikon me-
renlahdissa vesikasvillisuut-
ta havaitaan paikoin runsaas-
ti. Yhtälailla useissa eteläosan
suojaisissa merenlahdissa ja
-salmissa on kasvillisuutta
huomattavasti. Kasvillisuuden
runsastuminen on johtunut
sekä maankohoamisesta että
ravinnetason kohoamisesta,
mutta ensisijainen syy vaihte-
lee alueittain.
Ravinnekuormituks en
muodostuminen on suurin-
ta pinta-alaltaan suurimmilla
osavaluma-alueilla. Pinta-alaa
kohti laskettu kuormituspaine
on suurinta Loimijoen valu-
ma-alueella sekä Kokemäen-
joen, Eurajoen ja Karvianjoen
alajuoksujen osavaluma-alu-
eilla. Näille alueille on keskit-
tynyt runsaasti maataloutta ja
niillä myös luonnonhuuhtou-
ma on suuri maaperän savi-
suuden vuoksi. Lisäksi eten-
kin kaupunkien läheisyydessä
on jätevesistä aiheutuvaa pis-
temäistä ravinnekuormitusta.
Rehevyys- ja
kuormitusriskialueet
Selkämeren rehevöitymisen
riskialueet sijaitsevat suojai-
sissa merenlahdissa ja -sal-
missa. Osa merialueista on
luontaisesti reheviä, mut-
ta niiden rehevyystaso tu-
lee nousemaan entisestään.
Kuormituksen suurimmat
riskivaluma-alueet ovat kes-
kittyneet Loimijoen valuma-
alueelle, Kokemäenjoen ja
Eurajoen alajuoksuille sekä
yksittäisille osavaluma-alu-
eille Karvianjoen ja Koke-
mäenjoen vesistö-alueilla.
Kunnostustoimet tulisi
kohdistaa joko eniten kuor-
mittaviin, suuriin valuma-
alueisiin tai niihin, joihin
kohdistuu suurin kuormi-
tuspaine. Merialueella voi-
daan keskittyä jo rehevöity-
neiden tai rehevöitymisris-
kissä olevien alueiden hoito-
toimiin.
Näin levää seurataan
Räisälä-juhlat Harjavallassa
Elisenvaaran pommituksen
tarkentuneita tietoja esitellään
Tuula Mikola, Taimi Bergendahl ja Liisa Hällström Harjavallan Karjalaseurasta val-
mistelevat kesän juhlia.
!"#$%&'$#($)$*+$%&'",++,-!-%&'.,(..%&'./!!-*,--$%&,0$$*,-!-%&010!/.0,%&*$,+,*$%&*!/2..*.%&&*1,/$$%&/3-./.0,%
-10,$%&2$,/,1%&2,#00$*$%&21#,%&#$,4,1%&#$"/$%&4$*1%&41/!#1%&+$/2!#!5&!"#$%&%'(&)#*'$+,-'./0'1#2)+*,+0'(3%$&$#%$-%0'4&#"+5,&0
4&**+&*6++0'7+66#"+*8-&%,3$+,-'9.:990'7-""&*,32&0'+"#0"5&;2+5#*$+,-'.<0'=+2&%%-30'+1,($*$%&"*),*$%&)$*0!$0140,%&)$//$*$%&3*6(.#),
2$*)!*!//!&$#07&89:;%&*$&89<=
'>?@A&BCCDEA&FGDHGIGCHHGJ KKK7?GHGG?GDLABG7ML
21,00!$)$+&$"0,1*1$($+5&&&+$/2!#!&1#2)+*,+0'(3%$&$#%$-%'>+2$?'@:<A0'"+'@:./B%&&2,#00$*$& >+2$?'@:<A0'"+'@:./B0'#$,4,1&>+2$?'.A:<.0'"+'@:./B
!"#$$#%#&'(#)*+%)*()),,)
,#-.)%$**&*%/.#0..1%-"&#$(#'""1
!")+(%)"2$,''")%34),3+)#,5()%6667-"8""-"&#1)"79#
:*11*1)"#+#1%8"&-,&,-")%'33'.&.);%/"20"-"&)"<%/,2-"1)"<%!($,'.$#<%=,'8..&.<%>#2$$"&"<%>(2#<%?"#+#(<%?"*'"<%:"&(<%!(+$#$,+$*+<
@&-#&"<%A"&$,"$(+$#%0"%A"''"&"7%B33'.&.)%"*$,"-")%$&(%CD7
*326?
C0@@
!""!#$%&''#
()*+(,-+.*(/
4&5+
>.0AD'$EB
!"#"
F0<9:G0D9$E
:..+).%DEF
H326?'.90@G
2,+4,*,,-$
:&IHD
:..+).%DGF
:&IHD
N#,40,!4&<OIP
2$*(!++,9
+122,
!$#
.'4 /22"0
/.-+39
-!4+!9
4$,22"$
!/Q1
RS92$2!#,
.D22"0
%&'( I%+""&%,-'+2)3*,++*
J+')3&,+'-8#+'$&)&E2&""&?
4&5+'"35&'$+%,&$#
>.0<G'$EB
!))
*$+T&U;;P
!*#
+,-.-//0
H326?'.90@G
1,-
#$,+$*"#!V9
+122,
:..+).%DEF
K-3%,-6+,3*
H326?'.G0@A !)))
H326?'.@0@G
:..+).%DGF
/,!4+!-
+92$,+$
4&#)L'MM:"++,-
H326?'<0AA'$8"
23456
WDGXYCZL[EZ
XG[\GZG]E>EDLAEZ
6-%,+
H326?'..0@G !")
:..+).%HDF
.7899-
7-+1,,+
"456:;<(
!"))
$4+,$4+1
<=9Y[7&ZY[E
+!#/149
0$--"&<*
&&&&&&&&&&&&&&&&&&&&&&&&).#,**,4!+
2$"*,,-$&4.,*,6#""0"+
!=)>>3:3=456
H326?'<0@@$8"
!?)>>3:323456
H326?'90@@$8"
!)))
4&&,-0'5&#$$+0'+*,2+%&&,,&
:..+).%CIF
:..+).%CHF
@AB
!))
H326?'.0@@:@0@@
-$,4+!-
$*"4'1"4"($
($&#,-+$*,,)!(.
:..+).%GJKHHF$)) 2)) "))
&&&&&&&&&4"2!#/,V
2"44,+&^;;9U;;P
"))
:..+).%ILF
C C C
,4+",-+33-3
K+&,+$-3%&
F<NF<N90GO6#))
$3456
P33"Q%&"$'.'4
*326?'F0GA
S1#$*
2330,-2!4"9
-!4+!
$))
2))
1+"$?'<FO6
H326?'.0@@'$8"
D5@;
4@<B'@A;<<E66@F
'GH'@ !)))
##)
!/,*,$
+$*1"49
233'!
+GZ_YCI[EB
&?YLXG[[G
0!94"
+I13J,K,,3J,/-++,+39,..8-//,3L,8..,
7D-M,3N")O3/-.P,/0++D.9DK8+9-3+,-.10+
109.1--/-+31,.,Q,7,1D81100.1,(