19
Keskiviikko kesäkuun 25. 2008
Joukko Vammalan seudun so-
taveteraaneja teki virkistys-
ja kuntoutusmatkan Pärnuun
2.-8. kesäkuuta. Mukana oli
myös yhdistyksen perinneja-
oston jäseniä. Heistä kiikka-
lainen Erkki Aaltonen kirjasi
matkan tapahtumia paperil-
le näin:
Matkaan låhdettiin toinen
päivä aamukahdelta Kiikasta
ja Vammalasta, ja Pärnussa,
Tervis-kylpylässä oltiin ilta-
päivällä kello 13. Seuraavana
aamuna käytiin lääkärintar-
kastuksessa..Päivärytmi oli
joka päivälle kutakuinkin sa-
ma: aamusauna ja uinti klo
6.30, aamiainen klo 7, aamu-
voimistelu klo 7.30-7.45, lou-
nas klo 12.30, päivällinen klo
17.30 ja yörauha klo 23. Oh-
jelmaan kuului kolme lääkä-
rin määräämään hoitoa jo-
ka päivä seuraavista vaihto-
ehdoista: lääkintävoimistelu,
vesivoimistelu, hieronta, mu-
tahoito, osokeriitti-para!ini-
hoito, yrtti-porekylpy, vesi-
hoidot, sähköhoidot tai ve-
nytyshoito. Lisämaksusta oli
mahdollista saada monenlai-
sia lisähoitoja jalkahoidosta
akupunktioon, samoin lääkä-
rintutkimuksia.
Vapaa-aikana käytettävissä
olivat kylpylän omat kaupat,
vapaa-aikakeskuksen kuntoi-
lu- ja saunomismahdollisuu-
det, kulttuurikeskuksen esi-
tykset sekä kaikki kaupungin
palvelut lyhyen kävelymatkan
päässä.
Illalla 4.6. tehtiin retki
Audrun kuntaan n. 20 km:n
päähän pohjoiseen Pärnus-
ta. Oppaana oli Suomi-poika
Paul Ney. Ajoimme ohi kau-
pungin vallissa säilyneen Tal-
linnan portin (1600-luvulta)
ja jatkoimme tukitun valli-
haudan paikalle tehtyä Ringi-
katua yli Pärnun joen ja Sau-
ga-joen Pärnun kaupungin
syntysijoille Vanhaan Pär-
nuun. Kävimme Audrun kir-
kossa, joka on 1600-luvulta
ja ensimmäinen Ruotsin val-
lan aikana Viroon rakennettu
kirkko. Rovasti Timo Kökkö
kertoi samalla Viron kirkolli-
sista oloista.
Neuvostojohtajan
huvilasta hotelli
Vierailimme myös hotelli An-
dropovissa. Se on entinen Vil-
la Andropov meren rannal-
la. Punatiilinen kolossi, jonka
nykyisin omistavat suomalai-
set. Juri Andropov oli viimei-
siä Neuvostoliiton president-
tejä eikä koskaan ehtinyt näh-
dä huvilaa valmiina. Paikka
oli aikanaan Neuvostoliiton
ja Viron kommunistisen puo-
lueen johtajien tarkasti varti-
oitu lomakeskus ikihongikon
keskellä. Siihen kuuluu Pär-
nun lahden valkohiekkaista
rantaa, ravintola ja majoitusti-
loja. Hotelli on nyt suomalai-
somistuksessa. Juri Andropov
oli kovan kurin kommunisti.
Hän oli Neuvostoliiton suur-
lähettiläs Unkarissa kun kan-
sannnousu syttyi 1956 ja tu-
kahdutettiin verisesti.
Matkalla nähtiin entisen
mahtavan Audrun kartanon
jäljellä olevia rakennuksia ja
peltoja. Neuvostoaikana kar-
tano oli sovhoosi. Kilomet-
rikaupalla ajettiin lehtipuu-
kujaa, joka ennen johti kar-
tanosta uimarantaan. Kar-
tanon sivurakennuksessa on
nyt Audrun kunnanvirasto ja
kartanon pelloilla suuri golf-
keskus.
Seuraavana päivänä nor-
maalien rutiinien jälkeen vie-
tettiin hengellisten laulujen il-
taa diakoni Olavi Palomäen
johdolla.
Vielä on Suomi-poikia
Perjantaina 6.6. vietettiin yh-
teisiltaa, jossa vieraili Viron
inkeriläisten kulttuuriseu-
ran puheenjohtaja Hillar Tal-
vik. Vammalan seudun ve-
teraanien puolesta puheen-
vuoron käytti puheenjohtaja
Lauri Koski. Veteraanien toi-
minnanjohtaja Pentti Hannu-
lan järjesti tietokilpailun pal-
kintoineen. Paavo Mangeloja
esitti rummuilla ja pyykkilau-
dalla vahvennettuna hanuri-
musiikkia ja huumoria. Erkki
Aaltonen haastatteli Suomen
ja Viron rintamilla taistellutta
Suomi-poika Paul Neytä.Yh-
teislaulua johti Olli Simola.
Lauantaina 7.6. vuorossa oli
retki Tahkurantaan, n. 20 km
etelään Pärnusta. Oppaana oli
Paul Ney. Helteisenä iltapäivä-
nä nähtiin valtava määrä au-
ringonpalvojia Pärnun pitkil-
lä hiekkarannoilla, kaikki tär-
keimmät Pärnun kylpylät al-
kaen vanhimmasta, kauniista
1800-luvun mutahoitolasta ja
ajeltiin läpi Pärnun eteläisten
kaupunginosien. Sinne pysty-
tettiin aikanaan satoja oma-
kotitaloja niistä tuhansista,
jotka Suomi sotakorvauksena
rakensi Neuvostoliitolle. Alun
perin täällä oli vaatimattomia
kalastajien mökkejä, joista
muutama ja vanha postiase-
ma ovat tallella. Nyt Pärnun
eteläisiin metsiin nousee uus-
rikkaitten omakotitaloja.
Historiaa ja
hypermarketia
Kävimme myös Viron entisen
presidentin Konstantin Pät-
sin syntymäpaikalla. Virolai-
set ovat pystyttäneet uudel-
leen neuvostoaikana hävitetyn
muistomerkin. Erkki Aalto-
nen piti esitelmän presidentti
Pätsistä ja hänen ajastaan. Sit-
ten ajeltiin pientä, hiekkaista
rannikkotietä ohi Tahkuran-
nan ortodoksisen kirkon Pär-
nunlahden niemessä olevaan
lomakeskukseen ja sieltä si-
sämaan leirikeskukseen. Mel-
koisella lapsiryhmällä oli jo-
ku kilpailu menossa ja mekin
saimme keventää matkataak-
kaamme. Palasimme Pärnun
eteläosiin ja työnnyimme val-
tavaan pikkuautojen mereen.
Tämän kuperina kattoina kiil-
televän ja kuumuudesta värei-
levän kentän ympärillä nökötti
useita erillisiä kauppakeskuk-
sia. Yhdessä suurimmista luki
Hypermarket, ja sinne me su-
kelsimme. Ei paljon puuttunut
mitä rahalla saa: nakkimakka-
roista parfyymisaippuatan-
koihin tarjottiin. Autoja to-
sin oli vain joku pikkuinen,
eikä meille selvinnyt oliko se
myynnissä vai arpajaisvoitto.
Ajoimme taas Pärnun kuivaan
vallihautaan ja siitä (Ringi-ka-
tua) Tervikseen. Illalla valleil-
ta kuului kaunis naisääni ja
rytmikäs musiikki. Olimme
juuri siihen nukahtamassa,
kun laulu muuttuikin poikien
jollotukseksi ja huudahteluik-
si. Näin kääntyi sotaveteraani-
en kuntoutusviikko viimeisen
päivän aamuun.
Lähtöpäivänaamuolikin sit-
ten tavaroiden etsimistä ja kii-
vasta pakkaamista. Lähtölou-
naan jälkeen mainio kuljetta-
jamme Pekka Palmgren astelee
määrätietoisesti kohti viikon
levännyttä autoaan ja tavara-
kääröjen lastaus sivuluukkui-
hin alkaa. Se tapahtuu täsmäl-
lisesti, kuten sotaväen lastaus-
ohjesäännöstä muistamme.
Muutamia yksilöimprovisoin-
nin yrityksiä on, mutta Pekka
torjuu kaaoksen. Siirtyneinä
muutamia kiloja raskaampaan
sarjaan kiipeämme autoon ja
kotimatka alkaa klo 14.
Laivalla piti astella tukevas-
ti jalat harallaan, mutta todella
kuoppaiseksi Tallinnan tie tuli
vasta seuraavana päivänä. Pi-
ka-alukset pysyivät satamissa.
Linja-autossa toteutimme toi-
velaulukonsertin Olavi Palo-
mäen johdolla. Rovasti Timo
Kökkö puhui perusteenaan
yksi Raamatun tunnetuimmis-
ta kertomuksista, kertomus
tuhlaajapojasta. Klo 23 aloim-
me lähestyä Vammalaa ja auto
keveni ensi kerran Punkalaitu-
mella.Matka eteni järjestelmäl-
lisesti aina Lauri Kosken ovelle
asti. Sitten taisi tulla katkos uu-
den kuljettajan ohjeistukseen,
koska teimme Vammalassa aa-
muyöhön jatkuneita kunnia-
kierroksia. Vääriin paikkoi-
hin nyhdettyjä tavaroita vaih-
dettiin. Matkan hyvä henki ja
huumori kesti loppuun asti, ei-
kä veljeä jätetty väärän pussin
kanssa tiepuoleen.
Varhain maanantaina me
viimeisetkin matkaajat jalkau-
duimme Kiikassa. Toveriavul-
la kaikki pääsimme kuivana
kotiin. Salamat leiskahtelivat
itsenäisen Viron juhlavuon-
na 2008 tekemämme matkan
kunniaksi, mutta kaatosadetta
ei lopulta tullut.
Veteraanien veri
veti jälleen Pärnuun
Kylpylän ruokasalin seinään onmerkitty päivmäärä ja luku + 1,21 metriä. Tulviva me-
ri valtasi silloin hotellirakennuksen. Nyt paikalla säilyi kuivin jaloin. Pöydän vasem-
malla puolen istumassa Esko Pietilä, Paula Hoikka, Paul Neye ja Heimo Tuomisto. Oi-
kealla Pekka Maaranen, Tarmo Rantio, Pirkko Maaranen ja Martti Nikkanen.
Erkki Aaltonen (vasem-
malla) haastattelee Suo-
mi-poikiin kuulunutta eli
Suomen joukoissa taistel-
lutta veteraania. Hän on
Paul Neye.
Koko porukka määränpäässä.
Pentti Hannula (oikealla) järjesteti tietokilpailun, jos-
sa oli hyvät palkinnot. Niitä esittelemässä sinipaitainen
Lauri Koski, Vammalan seudun sotaveteraanien pu-
heenjohtaja.