Page 9 - Alueviesti_26_2008

9 Keskiviikko kesäkuun 25. 2008
!
"
! #$$ %$#&
Kallionpää ja Viitanen. Lauttakylänkatu 15 Huittinen,
p. 02-566 222, 0440-566390
Kiviedustus
Keikyän Kivi Oy
Peipohjan
kiviveistämö Oy
Yhä useampi nuori on
kesätöissä seurakunnassa
Luterilaiset seurakunnat työl-
listävät tänä kesänä noin 4 500
nuorta. Määrä on kasvanut vä-
hitellen viime vuosista. Hauta-
usmaille työllistyy hieman yli
3 000 nuorta, mutta sen li-
säksi kesätyöntekijöitä löytyy
monista erilaisista tehtävis-
tä. Nuoret toimivat kesäteolo-
geina ja kanttoreina, kirkko-
jen oppaina, vahtimestareina,
kahviloiden pitäjinä, leirikes-
kusten emäntinä ja isäntinä
sekä toimistotyöntekijöinä.
Suurimmat seurakunnat
palkkaavat jopa satoja kesä-
työntekijöitä. Lähes kaikista
pienemmistäkin seurakunnis-
ta löytyy useita kesätyönteki-
jöitä.
Kesätöihin hakeudutaan
paitsi tienaamaan myös saa-
maan kokemusta ja oppimaan
uutta. Kirkonpalvelualalle
työllistyi viime vuonna useita
satoja nuoria.
Kirkko on vilkkaimmil-
laan sydänkesällä heinäkuus-
sa. Noin 25 000 kävijää palvel-
laan mahdollisimman laajasti
myös paikkakuntaa ja muita
nähtävyyksiä koskevissa asi-
oissa.
Kesä seurakunnassa avaa
ammattiin opiskelevalle ikku-
nan työelämään. Viime vuon-
na seurakunnissa oli noin 50
kesäkanttoria. Työnkuva on
samanlainen kuin muillakin
kanttoreilla. Siihen kuuluu
jumalanpalveluksia, kirkolli-
sia toimituksia, musiikkitilai-
suuksien järjestelyä, esiinty-
mistä ja rippikoulun pitoa.
Kuulukirkkoon.fi
–palvelu tukee
kirkon jäsenyyttä
Kuulukirkkoon.!–palveluava-
taan syksyllä osana luterilai-
sen kirkon evl.!-sivustoa. Se
kannustaa kuulumaan ja liit-
tymään kirkkoon. Sivusto on
osa evl.!-verkkopalvelun ra-
kenteen ja etusivun kehittä-
mistä.
Sivustolle tuotetaan sisältöä
kirkkoon kuulumisen ja liitty-
misen perusteista yhteistyös-
sä seurakuntien kanssa. Seu-
rakunnat päättävät itse, miten
ne hyödyntävät palvelua esi-
merkiksi omilla sivuillaan.
Kohderyhminä ovat ensi-
sijaisesti kirkkoon kuuluvat
jäsenet, jotka hakevat tukea
jäsenyydelleen. Tämän toi-
votaan vähentävän kirkosta
eroamista. Lisäksi Kuulukirk-
koon.fi–palvelulla helpote-
taan kirkkoon takaisin liitty-
vien liittymisprosessia.
Liity kirkkoon verkossa
Useissa suurissa seurakunnis-
sa on jo nyt mahdollista liit-
tyä kirkkoon verkossa. Käy-
tännöt kuitenkin vaihtele-
vat suurtenkin seurakuntien
ja yhtymien välillä. Keskei-
nen teologinen linjaus on, et-
tä kirkossa ei liitytä jäsenre-
kisteriin vaan paikallisseura-
kuntaan.
Kirkkoon liittyminen vaa-
tii nykyisellään jäsenyyden
tarkistamisen ja liittyjän hen-
kilökohtaisesti allekirjoitta-
mat lomakkeet. Kun kirkon
yhteinen jäsentietojärjestel-
mä valmistuu parin vuoden
päästä, liittymisviesti ohjau-
tuu suoraan oikeaan seura-
kuntaan. Yhteinen järjestel-
mä mahdollistaa myös takai-
sin kirkon jäseneksi haluavan
sähköisen tunnistamisen.
Evl.fi-verkkopalveluun
luodaan välivaiheessa mah-
dollisimman yhtenäinen mal-
li tukemaan liittymistä eli esi-
merkiksi sähköinen lomake,
jollei seurakunnalla ole käy-
tössä liittymisen mahdollis-
tavaa verkkopalvelua. Lisäk-
si seurakunta voi lisätä omil-
le sivuilleen kuvakkeen, jon-
ka kautta se voi ohjata liittyjät
palveluun.
Hengellinen elämä
verkossa tukee
henkilökohtaisesti
Palvelua kehitetään osana
Hengellinen elämä verkossa
-hanketta. Palvelu ei ole vain
tekninen, vaan siihen liittyy
myös henkilökohtaisen tuen
mahdollisuus.
Kirkkohallituksessa hank-
keessa ovat mukana Kirkon
tiedotuskeskuksen verkko-
viestintä- ja tiedotusyksik-
kö, tietohallinto, hallinto- ja
talousyksikkö sekä Hengelli-
nen elämä verkossa –hanke
ja Nuori aikuinen kirkon jä-
senenä –projekti. Yhteistyö-
keskusteluja on käyty Kirk-
kopalveluiden ja Kotimaa-
yhtiöiden sekä suurten seura-
kuntien viestintäpäälliköiden
kanssa.
Kirkko haluaa nostaa
pakolaiskiintiötä
Suomen evankelis-luterilai-
sen kirkon maahanmuuttaja-
työn sihteeri Marja-Liisa Lai-
hian mukaan Suomen tulisi
tuplata vuotuinen pakolais-
kiintiönsä nykyisestä 750 pa-
kolaisesta 1500 pakolaiseen.
Laihia muistuttaa, että kiin-
tiöjärjestelmä palvelee vas-
tuullisesti ja pysyvästi kaik-
kein heikoimmassa asemassa
olevia pakolaisia. -Pakolais-
leireillä ihmiset elävät väliti-
lassa. Heillä ei ole paluun ei-
kä lähdön mahdollisuuksia,
ja elämästä puuttuu tulevai-
suus. Kansainvälistä vastuuta
pakolaisten uudelleen sijoit-
tamisesta kannetaan aivan lii-
an vähän, Laihia sanoo.
Suomen evankelis-luteri-
lainen kirkko yhdessä Euroo-
pan kirkkojen kanssa on mää-
rätietoisesti vaatinut pako-
laiskiintiöiden kasvattamista.
Euroopan kirkkojen siirto-
laiskomissio (CCME) esittää,
että ensi vuoteen mennessä
enemmistö EU-maista oli-
si kiintiömaita. Tällä hetkel-
lä vain alle kymmenen EU:n
jäsenmaata ottaa vastaan pa-
kolaisia säännöllisesti ja py-
syvästi.
Marja-Liisa Laihia muis-
tuttaa, että Suomi on yksi
vanhimmista kiintiömaista
Euroopassa. -Kokemusta siis
on, ja varaa olisi ottaa paljon
enemmänkin vastaan. Kyse
on humanitäärisestä maahan-
muutosta. Valtion olisi tuet-
tava riittävästi pakolaisia vas-
taanottavia kuntia, sillä niistä
on tällä hetkellä pulaa.
Suurimman vastuun maa-
ilman pakolaisista kantavat
köyhät kehitysmaat. Esimer-
kiksi Pakistanin ja Iranin alu-
eille on paennut viidesosa
kaikista maailman pakolai-
sista.
Paarma
huolissaan Irakin
pakolaistilanteesta
Arkkipiispa Jukka Paarma on
toukokuun Lähi-idän mat-
kansa jälkeen esittänyt useis-
sa yhteyksissä huolensa erityi-
sesti Irakin pakolaistilantees-
ta. Irak on yhä yksi vaaralli-
simmista maista maailmassa,
ja sieltä levottomuuksien ta-
kia paenneiden ahdinko jat-
kuu vakavana. YK:n pakolais-
järjestön (UNHCR) viimei-
simmän arvion mukaan ira-
kilaisia pakolaisia on jo lähes
viisi miljoonaa.
Ihmisoikeusjärjestö Am-
nestyn julkaiseman tuoreen
raportin mukaan miljoonat
Irakin pakolaiset elävät kes-
tämättömissä ja epäinhimil-
lisissä oloissa samaan aikaan,
kun Irakin hallitus ja Yhdys-
vallat liittolaisineen korosta-
vat turvallisuustilanteen Ira-
kissa parantuneen. Monet
Euroopan maat Ruotsi mu-
kaan lukien palauttavat ira-
kilaisia turvapaikanhakijoita
takaisin kotimaahansa, vaik-
ka Amnestyn mukaan Irak ei
ole vielä turvallinen eikä sin-
ne saa palauttaa turvapaikan-
hakijoita.
Yksistään Irakin rajaseutu-
jen ei-kenenkään mailla elää
kymmeniä tuhansia pakolai-
sia. Suurin osa pakolaisista
elää Syyriassa ja Jordaniassa,
jotka ovat jo kiristäneet maa-
hanpääsyvaatimuksiaan. Syy-
riassa on arviolta yli miljoo-
na Irakin pakolaista, kun taas
teollistuneissa maissa arvioi-
daan olevan vain yhden pro-
sentin verran Irakin pakolais-
ten kokonaismäärästä
Hautauspalvelut
Kaupunginhallitus:
Oikeusapua saatava
edelleen Vammalasta
Eduskunnassa on parhaillaan
käsiteltävänä hallituksen esi-
tys holhoustoimen edunval-
vontapalveluiden järjestämi-
sestä sekä holhoustoimilain ja
valtion oikeusaputoimistoista
annetuin lain muuttamises-
ta. Vammalan kaupunginhal-
litus antoi maanantaina Oi-
keusministeriölle sen pyytä-
män esityksen luonnokses-
ta, jossa, jossa Vammala on
sijoitettu Tampereen seudun
oikeusaputoimiston hallinto-
alueeseen. Vammala kuiten-
kin korostaa sitä, että ylei-
sen edunvalvonnan toimipai-
kan tulee jatkossakin sijoit-
tua Vammalaan, joko täällä
olevaan Tampereen seudun
oikeusaputoimiston palvelu-
pisteeseen tai erikseen sopien
jonkin muun palvelutuotta-
jan Vammalassa olevaan toi-
mipaikkaan.
Hallituksen esityksen mu-
kaan voimassa olevat edun-
valvonnat siirtyvät oikeus-
aputoimistojen järjestettä-
väksi 1.2.2009 lukien, elleivät
palveluntuottaja ja oikeus-
aputoimisto toisin sovi. Teh-
tävät on kuitenkin siirrettävä
viimeistään 1.4.2009 lukien.
Uusien edunvalvontojen jär-
jestäminen tulee oikeusapu-
toimistojen tehtäväksi kui-
tenkin jo 1.1.2009 lukien.
Vammala toteaa lisäksi
lausunnossaan, että edun-
valvonnan hallintoalueita
muodostettaessa tulee huo-
mioida kuntien maakunnal-
linen taloudellis-hallinnol-
linen suuntautuminen niin,
että kuntien ja kuntalais-
ten luontaiset yhteistoimin-
ta ja asiointisuunnat otetaan
huomioon. Tältä osin Lou-
nais-Pirkanmaan hallinto-
alueen yhtenäisyys tulisi säi-
lyttää myös Punkalaitumen
kunnan osalta. Lausuntoon
sisältyy myös toteamus, et-
tä Mouhijärvi, Vammala ja
Äetsä muodostavat valtio-
neuvoston 8.5.2008 tekemän
päätöksen mukaisesti uu-
den Sastamalan kaupungin
1.1.2009 alkaen.
Juurielon muinaisleirit
Suodenniemellä jälleen heinäkuussa
Suomalaiseen alkuperäiskult-
tuuriin johdatteleva nuorten
Juurileiri järjestetään viidettä
kertaa 5.- 13. heinäkuuta Suo-
denniemellä. Tänä vuonna
järjestetään myös ensimmäis-
tä kertaa Metsän lapset - per-
heleiri 1.- 4. heinäkuuta. Täl-
le leirille ovat tervetulleita yli
nelivuotiaat lapset vanhempi-
neen.
Leiripaikkana on upea pe-
rinnemiljöö, Koskelan mu-
seotorppa Suodenniemellä.
Järjestäjien toiveena on tule-
vaisuudessa löytää muitakin
vastaavia paikkoja ja järjes-
tää leirejä myös muualla Suo-
messa.
Nuorten Juurileiri syntyi
tarpeesta järjestää aikuistu-
misleiri, jossa nuorille ope-
tetaan suomalaista kansan-
perinnettä. Jokainen kansa
on halunnut välittää nuorille
omaa viisauttaan, mutta Suo-
messa oma kulttuuriperinne
on harmillisen vähän esillä
esimerkiksi kouluopetuksessa
tai muilla nuorille suunnatuil-
la leireillä.
Leiritoiminta alkoi vuon-
na 2003 alle kymmenen kan-
sanperinteen parissa työsken-
televän aikuisen työryhmäl-
lä, koska oltiin kiinnostuneita
tietämään, kiinnostaako 15-
19- vuotiaita nykynuoria villi-
vihannesten keräily, pärekorin
teko, kansanlaulujen laulami-
nen, syntyjen syvien pohdis-
kelu muinaisrunojen pohjal-
ta, savusaunan lämmitys ynnä
muu leirin ohjelma.
Ensimmäisellä leirillä nuo-
ria osanottajia oli kahdeksan.
Koska nuorten innostus oli
kova, ja aikuisia opettajiakin
oli leireille tulossa jakamaan
ilmaiseksi taitojaan enem-
män kuin mahtuikaan, toi-
minta on vuosi vuodelta ke-
hittynyt ja vakiintunut.
Keväällä 2007 järjestäjät,
joissa on mukana jo myös al-
kuaikojen aikuistuneita lei-
riläisiä, perusti toiminnan
tueksi yhdistyksen, Juurielo
ry:n. Sen toimintaperiaatteet
ovat leiritoiminnassa hiottu-
ja ja hyväksi havaittuja: edis-
tää omien juurten tuntemusta
ja esivanhempien maailman-
kuvan ymmärrystä, edistää
elämän kunnioitusta, luon-
toyhteyttä ja samalla yhteyt-
tä omaan itseen ja yhteisöl-
lisyyttä, sekä edistää paikal-
lisperinteiden tuntemusta
ja niistä nauttimista. Näihin
kuuluvat mm. käsityötaidot,
ruuanlaitto, kansanlaulu ja-
tanssi.
Leirillä sukelletaan myös
rituaaliperinteeseen, jonka
tarkoituksena on avata my-
tologiaa elämyksellisellä ta-
valla. Metsänpeittoon syn-
tyminen halkaistun pihla-
jan kautta ja muinaisnimen
saaminen, salainen karhu-
rituaali, sekä pyhälle vuo-
relle kulkeminen hiljaisena
kulkueena ovat kaikki ol-
leet nuorille mieleenpainu-
via kokemuksia, joita he ha-
luavat jatkaa uusillekin leiri-
läisille.