Page 8 - Alueviesti_31_2008

8 Keskiviikko heinäkuun 30. 2008
Juha Tapio
Unto Kiviniityn
muistokonserttiin
Juha Tapio saapuu Huittisten
kirkkoon konsertoimaan sun-
nuntaina 10.8 klo 18. Kysees-
sä on muistokonsertti huittis-
laiselle Unto Kiviniitylle, joka
menehtyi samaisena päivänä
vuosi sitten. Konsertti on kai-
kille avoin ja ilmainen. Ovel-
ta voi ostaa 10 eurolla ohjel-
malehtisiä, joiden tuotto lah-
joitetaan Satakunnan Keskus-
sairaalan lastenosastolle.
– He sanoivat sairaalasta
kun soitin, että heidän akuu-
tein tarpeensa on saada lapsi-
diabeetikkojen sokeritasapai-
non seurantalaite. Sen vuok-
si keräämme rahaa nyt sel-
laiseen, konsertin järjestäjä,
edesmenneen Unton vaimo
Eeva-Liisa Kiviniitty kertoo.
Yksi sokeritasapainon seu-
rantalaite maksaa noin 2000
euroa, joten parisataa ohjel-
manostajaa varmistaa diabee-
tikkolasten tehokkaamman
hoidon. – On hienoa järjes-
tää tapahtumaa, joka auttaa
myös muita. Mieheni rakasti
lapsia ja nuoria. Siksi päätim-
me antaa lahjoituksen lasten-
osastolle. Toivomme todella,
että kirkko täyttyisi viimeistä
paikkaa myöten.
Kiviniittyjen tyttären Päi-
vi Laaksosen mukaan konser-
tin myötä ympyrä ikään kuin
sulkeutuu. Ensimmäinen ras-
kas vuosi on nyt takana ja äi-
ti on saanut järjestää pitkään
haaveilemansa tunteikkaan
muistokonsertin miehelleen.
Konsertin nimi on ”Ihmisen
matka on tarinoista tehty”.
Konserttitunnin aikana kuul-
laan läpileikkaus Juha Tapion
tuotannosta. Kappaleina ovat
mm. Ohikiitävää, Kelpaat kel-
le vaan ja Kaunis ihminen. –
Unto oli vaatimaton mies, jo-
ka antoi arvoa kauniille sa-
noille ja sävelille. Myös hänen
matkansa oli tarinoista tehty,
Eeva-Liisa Kiviniitty huokai-
lee.
Ohjelmalehtisiä saa varata
etukäteen Kiviniityn liikekes-
kuksesta tai Päivi Laaksoselta
puh. 050-5393259.
Osittainen
auringonpimennys
näkyy perjantaina
Kaikkialla Suomessa näkyy
osittainen auringonpimennys
tulevana perjantaina 1.8. kes-
kipäivällä. Suurimmillaan Au-
ringosta peittyy Utsjoella 80 %
ja Helsingissäkin siitä pime-
nee yli puolet.
Aurinko pimenee Kuun
liikkuessa Auringon eteen.
Sattuman oikusta Kuu ja Au-
rinko näyttävät Maasta kat-
sottuna suunnilleen saman
kokoisilta, joten Aurinko voi
peittyä täydellisesti Kuun
taakse. Täydellisessä pimen-
nyksessä Kuun täysvarjo,
umbra, kiitää Maan pinnalla
muutamien minuuttien ajan.
Täysvarjon peittämän kapean
vyöhykkeen ulkopuolella ha-
vaitaan suuremmalla alueella
osittainen auringonpimennys,
joka on sitä syvempi mitä lä-
hempänä täydellisyysvyöhy-
kettä ollaan.
Elokuun ensimmäisen päi-
vän pimennys alkaa täydelli-
senä Kanadan arktisesta saa-
ristosta, josta se jatkuu Jää-
meren yli Siperiaan. Sen yli-
tettyään Kuun varjo kiittää
läpi läntisen Mongolian Poh-
jois-Kiinaan, jonne pimennys
päättyy. Suurista kaupungeis-
ta esimerkiksi Novosibirsk jää
varjon alle.
Suomi jää sivuun täysvar-
jon reitiltä, mutta kuuluu pal-
jon laajemmalla näkyvän osit-
taisen auringonpimennyksen
alueeseen. Utsjoella Aurin-
gosta peittyy neljä viidesosaa
ja Helsingissäkin piilossa on
yli puolet Auringon kiekosta.
Täydellinen auringonpi-
mennys nähtiin Suomessa vii-
meksi vuonna 1990 ja seuraa-
vaa saadaan odottaa vuoteen
2126.
Osittaistakin auringonpi-
mennystä saadaan odottaa
pitkälle seuraavalle vuosikym-
menelle.
Tärkeää!
Aurinkoa ei pidä missään vai-
heessa katsoa suoraan vaan ai-
na katselua varten tehdyn suo-
dattimen läpi.
Ursasta saa pimennyksen
katseluun tarkoitettuja laseja
sekä havaintovälineiden eteen
asetettavia suodatinkalvoja.
UV-säteily
voimakasta
eteläosassa
Ilmatieteen laitos ennustaa
UV-säteilyn olevan loppuvii-
kon ajan maan etelä- ja kes-
kiosassa kohtalaista tai voi-
makasta eli uv-indeksi saavut-
taa arvon 5-6. Maan pohjois-
osassa UV-säteily on heikkoa
tai kohtalaista, indeksin ar-
vo vaihtelee 2-5 pilvisyydestä
riippuen.
UV-indeksi eli UVI ilmoit-
taa auringon UV-säteilyn
määrän yhdellä luvulla. Suo-
jautumistarve alkaa indeksin
saavuttaessa arvon 3. Huo-
mautuksen voimakkaasta sä-
teilystä Ilmatieteen laitos an-
taa, kun UV-indeksin ennus-
tetaan saavuttavan Suomessa
arvon 6.
Arvoa 6 käytetään Suomes-
sa voimakkaan säteilyn raja-
na. Tavanomaisesti Suomes-
sa UV-indeksi saavuttaa kor-
keimmillaan arvon kuusi.
Vain kerran koko 11-vuo-
tisen mittaushistorian aika-
na indeksi on noussut seitse-
mään.
UV-ennusteet ja havainnot
kuudelta paikkakunnalta eri
puolilta Suomea voi tarkistaa
Ilmatieteen laitoksen UV-pal-
velusta osoitteestawww.fmi .!/
uvi. Ilmatieteen laitoksen laa-
jennetusta UVI-verkkopalve-
lusta on saatavilla myös UV-
säteilyn ennusteet kolmelle
vuorokaudelle koko maail-
maan. Kesäkaudella Suomen
UV-indeksin ennusteita ja ha-
vaintoja kerrotaan myös YLE
Radio Suomen ja Radio Vegan
sääennusteiden yhteydessä.
Omalla käyttäytymisellään
voi huomattavasti vaikuttaa
saamaansa UV-altistukseen.
Parhaiten iho suojataan vaa-
tetuksella ja hakeutumalla
varjoon keskipäivän tunteina.
Lasten suojaamiseen aurin-
golta tulee kiinnittää erityistä
huomiota.
UV-indeksi eli UVI ilmoit-
taa auringon haitallisen UV-
säteilyn määrän. Indeksin
vaihteluun vaikuttaa ennen
kaikkea auringon korkeus-
kulma, joka riippuu sekä vuo-
den- että vuorokaudenajasta.
Lisäksi UV-indeksiin vaikut-
tavat pilvisyys, korkeus me-
renpinnasta, maan tai meren
pinnan heijastavuus ja ilma-
kehän otsonin määrä.
Jorma Pajunen rohkaisee nuoria nuohoojaksi
35 vuotta
asiakaspalvelua
korkealla tasolla
Aukusti Vatanen
Jorma Pajusen pitkä ura nuo-
hoojana saa päätöksen maalis-
kuussa, kun hän siirtyy eläk-
keelle. Konkari kertoo nuo-
hoamisen olevan ennen kaik-
kea asiakaspalvelua.
- Siitä lähdetään, että asia-
kas on aina oikeassa. Ei tässä
muuten olisi pärjännyt, kuvaa
35 vuotta nuohoojana toimi-
nut Jorma Pajunen. - Joskus
on meinannut tulla luudas-
ta, kun olen yrittänyt mennä
nuohoamaan, muistelee hy-
myillen Jorma Pajunen.
35 vuoteen mahtuu
kaikenlaista
Jorma Pajunen on ehtinyt
kurkistaa moneen savupiip-
puun. Yksi mieleen parhaiten
painuneista tapauksista tulee
kuitenkin nopeasti mieleen.
- Kerran menin ihan normaa-
listi katolle ja aloitin työni.
Talossa asunut pikkupoika
oli uteliaana avannut uunis-
ta hormin enkä tiennyt asias-
ta, joten pian oli keittiö noesta
mustana, muistelee Pajunen.
Kevät ja syksy ovat nuohoajan
mieleiset vuodenajat. - Kesäl-
lä on välillä niin kuuma, että
hormissa on huono veto tai se
kääntyy jopa väärinpäin. Syk-
syllä ja keväällä ilmasto on
työhön miellyttävin, mutta
olen kyllä ollut töissä melkein
30 asteen pakkasellakin, to-
teaa Jorma Pajunen.
Muutama neuvo
Yleinen suositus on, että
hormit putsattaisiin vuo-
den välein. Nuohoami-
sen hoitaminen on
kiinteistönomistajan
vastuulla.
- Usein itse soit-
telen asiakkaille,
joista ei ole kuulu-
nut pitkään aikaan
mitään, toteaa Paju-
nen. Nuohoojan kan-
nalta on tärkeää, että
katolle meneminen
onnistuisi vaivatta. -
Turhan usein talois-
ta ei löydy asian-
mukaisia palotik-
kaita, joten niistä
sitten aina rapor-
toidaan eteen-
päin, muistuttaa
 Jorma Pajunen. - Tikkaiden
lisäksi on hyvä muistaa taloa
lämmittäessä pitää luukut täy-
sin auki. Tällöin hormiin ei
pääse kertymään ylimääräis-
tä nokea. Silloin, kun veto on
kunnollinen, säästetään myös
lämmityskuluissa, neuvoo Pa-
junen.
Työ etsii tekijäänsä
Pirkanmaalla on sama ongel-
ma kuin koko Suomessa. Nuo-
hottavat paikat eivät ole loppu-
massa, sillä hormit tummuvat
monessa talossa ainakin vara-
lämmönlähteen johdosta. On-
gelman ydin ei kuitenkaan pii-
le hormeissa vaan nuohoojien
puutteessa.
- Mikäli ei pelkää korkei-
ta paikkoja, ja on valmis asia-
kaspalveluun, niin töitä kyl-
lä riittää, opastaa Jorma Pa-
junen alan valintaa pohtivia.
Nuohoojaksi kouluttaudu-
taan pääosin oppisopimuksel-
la. Opinnot kestävät 2 vuotta,
joista vain muutama kuukau-
si on teoriaopintoja. - Tämän
työn oppii vain tekemällä. Itse
olen opettanut omaa poikaani
ja mahdollisia tulevia alueeni
nuohoojia, kertoo Jorma Pa-
junen.
Nykypäivän trendin mu-
kaisesti nuoret pyrkivät paljol-
ti samoihin ammatteihin, jol-
loin tietyt alat uhkaavat jäädä
ilman ammattilaisia.
- En tiedä pelkäävätkö nuo-
ret nokeentuvia käsiä vai kor-
keita paikkoja, pohtii Jorma
Pajunen.
Pitkä työura lähenee
loppuaan
- Töitä on aina riittänyt, kun
työt on hoitanut huolella.
Vuosien varrella on tietysti
kertynyt rutiinia, vaikka joka
päivä sitä uuttakin oppii, poh-
tii Jorma Pajunen.
- Ihmisiä on ollut mukava
palvella. Tässä työssä on sel-
lainen oma itsenäisyys mistä
pidän, jatkaa Pajunen.
Eläkkeelle siirtyminen ei
jää kaivelemaan mieltä, vaan
Pajunen on eläkkeelle siirty-
misen kanssa sinut.
- Olen nuohonnut jo 6
vuotta osa-aikaisesti, joten
ajatukseen eläkkeelle siirtymi-
sestä on ehtinyt tottua, kertoo
Jorma Pajunen.
- Nuohooja ei voi
pelätä korkeita
paikkoja, opastaa
Jorma Pajunen
alasta kiinnostu-
neita.
Jorma Pajunen laskeutuu työpaikaltaan.