9
Keskiviikko heinäkuun 30. 2008
Matti Hautamäen työnkuva on laaja
Hautausmaanhoitaja
on viherpeukalo ja
kaivinkoneen kuljettaja
Aukusti Vatanen
Suntio ja hautausmaanhoita-
ja ovat työtehtäviä seurakun-
nan palveluksessa. Vammalan
seurakunnassa ja tarkemmin
ottaen Sammaljoen kirkolla
edellä mainittuja tehtäviä hoi-
taa yksi ja sama mies. Matti
Hautamäen työsarka Vamma-
lan seurakunnassa on melko
laaja, mutta perehdytään hie-
man tarkemmin siihen mitä
hautausmaanhoitaja tekee.
-Työssäni käytän mootto-
risahaa, kaivinkonetta ja ruo-
honleikkuria. Vastuualueesee-
ni kuuluvat muun muassa is-
tutukset, hautojen kaivaminen
ja yleinen järjestyksen ylläpito.
Suntion ominaisuudessa työs-
kentelen myös kirkkoraken-
nuksen ja kirkonmenojenkin
parissa, mies listaa monipuo-
lisia työtehtäviään.
Suntion työt työllistävät
luonnollisesti eniten perin-
teisinä kirkkopyhinä, kuten
jouluna ja pääsiäisenä, mut-
ta ulkona suurimmat haasteet
kohdataan keväällä. -Keväällä
tapahtuva kukkien istutus on
aina iso projekti. Yleisten is-
tutusten lisäksi Sammaljoella
on 60 seurakunnan hoidos-
sa olevaa ”hoitohautaa”. Tänä
vuonna istutusten säilymistä
on haitannut huono sää, Hau-
tamäki toteaa.
Hautausmaanhoitajan täytyy
omata jonkinlaiset viherpeuka-
lon taidot, vaikka nykyisin is-
tuksia suunnitellaan paljon yh-
teisesti seurakunnan sisällä. -
Kukkien määrissä saa varsin-
kin käyttää omaa luovuuttaan.
Tyypillisimpiä kukkia hautaus-
maalla ovat kyynelpisara ja ve-
renpisara, mies kertoo.
Pientä laitettavaa hautaus-
maan kokoisella isolla maa-
alueella riittää aina, ja tulevat
muokkauksen kohteetkin ovat
jo tiedossa tai ainakin suun-
nitteilla. -Kuusiaitojen kun-
nostaminen tai korvaaminen
ainakin vanhalla puolella on
lähitulevaisuuden projekteja,
Parkkipaikan uusiminen on
myös suunnitelmissa, listaa
Matti Hautamäki.
Hautoihin liittyvä
työ tarkkaa puuhaa
Vammalan seurakunnassa
hautausmaanhoitajan työhön
saattaa kuulua myös hautojen
kaivaminen. -Kaivinkoneen
käyttö täytyi opetella tähän
työhön ryhtyessä, kuljetusalan
seurakunnan töihin vuonna -
97 vaihtanut Matti Hautamä-
ki kertoo.
Hautausprosessi etenee eri
tavoilla tapauksesta riippuen.
Hautausmaanhoitajan työ on
myös asiakaspalvelua. -Usein
hautapaikka-asiat hoidetaan
valmiiksi kirkkoherranvi-
rastossa, mutta välillä omai-
set tulevat myös tänne hauta-
usmaalle katsomaan haudan
paikkaa. Mikäli hautaus ta-
pahtuu aivan uuteen hauta-
paikkaan, työ sujuu melko kä-
tevästi. Sukuhautojen kohdalla
joudutaan poistamaan muun
muassa reunakiveyksiä.
Sukuhautojen kohdalla
säädökset ja normit ovat tark-
koja. Entisen vainajan päälle
hautaamisen raja on 20 vuot-
ta edellisestä hautaamisesta.
Uusi EU:n tuoma säädös hau-
dan syvyydestä on helpottanut
haudankaivajan työtä.
-Ennen täytyi aina kai-
vaa vähintään 1,8 metrin sy-
vyyteen, mutta uusien nor-
mien myötä saadaan haudata
1,5 metrin syvyyteen. Uusi 30
sentin pelivara auttaa paljon,
kertoo Matti Hautamäki.
Sammaljoen hautausmaalla
on yhteensä 500 hautaa, mutta
vapaana on vain 30 hautasijaa.
Edellisen kerran hautausmaa-
ta on laajennettu vuonna, kun
kirkon etupuolinen osa tuli
käyttöön vuonna 1964.
-Uusia hautapaikkoja tar-
vittaisiin. Hautausmaan mah-
dollinen laajentaminen on sit-
ten pidempi prosessi, toteaa
Hautamäki.
Palautetta saisi tulla
enemmänkin
Hautausmaa on monelle seu-
rakuntalaiselle tärkeä paikka
ja sen halutaan näyttävän hy-
vältä.
-Kukkien istutuksesta tu-
lee jonkin verran palautetta.
Enemmänkin saisi tulla suo-
raan kertomaan omista miet-
teistä. Palaute aina mukavam-
pi saada suoraan, kuin kuulla
se muualta, muistuttaa Matti
Hautamäki.
Kirkon pihaa ja hautaus-
maata kunnioitetaan Vamma-
lassa hyvin.
Valvontakamerat ja elekt-
roniset hälyttimet ovat kui-
tenkin arkipäivää pienemmis-
säkin seurakunnissa.
-Kirkkohallituksen mää-
räyksetkin vaativat koko ajan
parantamaan muutenkin jo
kattavaa valvontaa. Mopon
jälkiä on joskus löytynyt kir-
kon pihalta, mutta kyllä täällä
pääsääntöisesti on rauhallista,
toteaa Sammaljoen hautaus-
maanhoitaja Hautamäki.
Kiireinen mutta
palkitseva työ
-Saan tehdä töitäni hyvin itse-
näisesti. Toisaalta se aiheuttaa
myös oman taakkansa. Ajan-
käytön priorisointi on välillä
melko hankalaa. Mukavat työ-
kaverit ovat tämän työn posi-
tiivisia asioita, lisäksi pidän
toimimisesta seurakuntalais-
ten kanssa.
-Houhajärven leirimajan
uudistaminen oli iso ja mie-
lenkiintoinen projekti. Täytyy
kaikesta huolimatta myön-
tää, että tuleva kesäloma on
jo käynyt mielessä, tunnustaa
Hautamäki.
Hautausmaanhoitajan työnkuva on monipuolinen. Ruohoa leikkaamasta tapaa kesäisin usein Matin lisäksi myös
kausiapulaisen.
Matti Hautamäki tarkistaa hautapaikan asiallisen kunnon ennen hautausta.
Poliisin piiristä
Kolme törkeätä
rattijuoppoa
viikonloppuna
Vammalan poliisi sai kiin-
ni kolme törkeään liiken-
nejuopumukseen syyllis-
tynyttä miestä viikonlop-
puna.
Valtatie 12:lla Vamma-
lan kohdalla perjantai-ilta-
na noin kello 19 poliisi py-
säytti vammalalaisen mie-
hen, joka puhalsi poliisin
tarkkuusalkometriin luke-
man 0,78 promillea.
Poliisi sai lauantaina
vihjeen epäilyttävästi liik-
kuvasta henkilöautosta ja
tavoitti vihjeen perusteella
noin kello 15 auton Vam-
malan keskustasta Martti-
lankadulta. Vuonna 1951
syntynyt vammalalainen
mieskuljettaja puhalsi po-
liisin alkometriin 2,18 pro-
millea.
Maanantaina hieman
puolenyön jälkeen Patanii-
tyntiellä Vammalassa po-
liisi pysäytti henkilöautolla
liikkuneen miehen. Vuon-
na 1969 syntynyt vamma-
lainen mies puhalsi polii-
sin alkometrin näyttöön
lukeman 2,42 promillea.
Törkeään rattijuopumuk-
seen syyllistynyt mies oli
liikkeellä ilman ajo-oike-
utta.
Henkilöauto
ajoi rajusti ojaan
Punkalaitumentiellä
Perjantaina hieman ennen
puoltayötä nuoren kuljet-
tajan ajama henkilöauto
suistui rajusti tieltä Vam-
malaan johtavalla Punka-
laitumentiellä. Kuljetta-
jan lisäksi autossa oli kak-
si matkustajaa. Kuljettaja
ja matkustajat ovat vuosi-
en 1988-1989 välillä synty-
neitä mieshenkilöitä. Nuo-
ret vietiin tarkastettavaksi
Vammalan aluesairaalaan.
Autoa kuljettanut vuonna
1989 syntynyt mieshenkilö
vietiin jatkohoitoon Tam-
pereen Yliopistolliseen
Keskussairaalaan. Tapauk-
seen ei liity alkoholi.
Liikennekuolemien
määrä laskussa
alkuvuonna
Alkuvuonna tieliikenneon-
nettomuuksissa menehtyi
ennakkotietojen mukaan
139 henkeä. Kuolemanta-
pauksia oli puolen vuoden
aikana 39 edellisvuotta vä-
hemmän. Vuosi on alkanut
2000-luvun keskiarvoa pa-
remmin. Alkuvuonna eri-
tyisesti nokkakolareissa
menehtyneiden määrä on
vähentynyt. Kuolemat ovat
vähentyneet lähes kaikissa
ikäryhmissä.
Etenkin kesä on alka-
nut viime vuotta parem-
min. Kesäkuussa tapahtui
22 kuolemaan johtanut-
ta onnettomuutta. Viime
vuonna vastaava luku oli
45. -Touko- ja kesäkuus-
sa on tieliikenteessä menty
myönteiseen suuntaan. Sil-
ti nykytahti - kuolonkolari
päivässä - on liikaa, tote-
aa Liikenneturvan toimi-
tusjohtaja Matti Järvinen.
Tämän vuoden kesäliiken-
teessä Liikenneturva on
korostanut väsymyksen ja
ajonopeuden merkitystä.
Mikäli turvallisuuske-
hitys loppuvuonna jatkuu
samanlaisena, kuoleman-
tapausten määrän voi arvi-
oida olevan vuoden lopus-
sa noin 350. Viime vuonna
liikenteessä menehtyi 380
ihmistä. Vuonna 2006, jo-
ka on yhä Suomen liiken-
teen turvallisin vuosi, me-
nehtyneitä oli 336. Tuol-
loin oli kesäkuun loppuun
mennessä kirjattu 122 lii-
kenneturmaa.
Samat ongelmat
Kun tarkastellaan pitempää
aikaväliä vuodesta 1989
eteenpäin, on riski kuol-
la tieliikenneonnettomuu-
dessa Suomessa laskenut
lähes kaikissa ikäryhmissä.
Vähiten riski on pienenty-
nyt keski-ikäisillä miehillä
ja 18 - 20 - vuotiailla nuo-
rilla.
Toimitusjohtaja Matti
Järvisen mielestä on huo-
lestuttavaa, että nuorten
osuus on edelleen suuri
sekä autonkuljettajien että
matkustajien kuolemissa.
Alkoholi on yhä liian usein
mukana kuvassa. Samojen
ryhmien riskinotto tuot-
taa päänvaivaa vuodes-
ta toiseen. Siksi samoihin
teemoihin kuten alkoholi,
t u r -
vavyön
käyttö
ja yli-
nopeus
on pa-
l a t t a -
va ai-
na vain
uud e s -
taan.
L i i kenne - t u r v a l -
lisuustyöhön on etsittävä
myös uusia keinoja ja ole-
massa olevat suunnitelmat
on pantava ripeästi käy-
täntöön. Esimerkiksi ratti-
juopumuksen torjumisessa
tulisi hyväksyä periaatteek-
si se, että moottoriliikenne
on yhteiskunnassamme al-
koholiton elämänalue. Sitä
tukisi muun muussa mää-
räys alkoholin nauttimis-
kiellosta henkilö- ja paket-
tiauton matkustajatilassa.
Eurooppa karkaa
Suomessa seurataan jatku-
vasti kansainväistä kehi-
tystä ja tavoitteet asetetaan
sen mukaan. Vastikään jul-
kaistussa eurooppalaisessa
vertailussa Suomi menes-
tyi enintään kohtuullises-
ti. Suomessa on kuolon-
kolarien valossa Euroopan
yhdeksänneksi turvallisin
liikenne. Kaikki Euroopan
maat ponnistelevat vähen-
tääkseen liikennekuolemi-
en määrää. Parhaiten tässä
olivat onnistuneet Ranska
ja Luxemburg.
Näiden kahden keino-
valikoima liikennekuole-
mien torjumiseksi oli mel-
ko tuttu.
Ranskassa menestys-
tä perusteltiin ylinopeu-
den ”nollatoleranssilla ” ja
automaattisen kameraval-
vonnan ulottamisella ko-
ko maahan. Jatkotoimiksi
esitetään nyt alkolukkoa ja
rattijuopon auton kon!s-
kointia.
Luxenburg on alenta-
nut rattijuopumuksen ra-
jaa 0,8:sta 0,5 promilleen ja
nuorille ja ammattikuljet-
tajille 0,2 promilleen asti.
1,2,3,4,5,6,7,8 10,11,12,13,14,15,16,17,18,19,...24