Page 25 - Alueviesti_38_2008

ALUEVIESTIN PALVELUHAKEMISTO
Silmälääkäripalvelut
Tieisännöinti
Työtarjouksia Työtarjouksia
Työtarjouksia
Valokuvaamot
Tämä hinta on voimassa kun
ilmoitus on lehdessä
yhtäjaksoisesti vähintään
2 kuukauden ajan.
Alueviestin
palvelu-
hakemistossa
ilmoitat
edullisesti
0,39!
/pmm/ilm.
+alv 22% yht. 0,48!
Siivous- ja kotipalvelut
Rakennuspalvelut
Näillä sivuilla
alueen parhaat
palvelut!
Ruosteenestoa
vanhemmat ovat tehneet
epätoivoisia tekoja uupu-
essaan taakkansa alla. Kun
ikää tulee ja omat voimat
vähenee, alkaa painaa huoli
siitä mihin kehitysvammai-
nen perheenjäsen joutuu sit-
ten kun itse on poissa pelis-
tä. Tälläkin hetkellä mones-
sa huittislaisessa kodissa ele-
tään näissä tunnelmissa, kun
mitään valoa ei ole näkyvis-
sä. Jos edes tietäisi montako
vuotta täytyy jaksaa, jaksaisi
paremmin. En haluaisi pu-
hua asuntoloista, mutta jos-
kus niin on tehtävä selvyy-
den vuoksi. Asuntolassa ei
normaalisti asuta kuin tila-
päisesti, asuntoloista lähde-
tään aina kotiin. Koti on py-
syvä asuinsija ja siellä ihmi-
sellä on kaikki mitä hän tar-
vitsee. Ja meillä jokaisella
on oikeus omaan kotiin. On-
ko Huittisissa virkamiehil-
lä ja päättäjillä selkärankaa
toimia ja tehdä koti kehitys-
vammaisille. En usko enää
tyhjiin lupauksiin ja kaunii-
siin juhlapuheisiin, on aika
teoille.
Maritta Tuominen,
Tomin (27v.) äiti
Huittisten Seudun Kehitys-
vammaisten Tuki ry:n vpj
Satakunnan Tukipiirin
hallituksen jäsen
Kehitysvammaisten Tuki-
liiton hallituksen jäsen v.
2009 alusta
Huittisten vammais-
neuvoston jäsen
Jatkoa sivulta 18
Yleisöltä
Huittislaisten kehitysvammaisten asumispalveluista
Huittisissa toimii erityishuol-
topiirin ky:n ylläpitämä aute-
tun asumismuodon asunto-
la, jossa on 11 pitkäaikaiseen
asumiseen tarkoitettua asun-
toa ja 2 tilapäisasuntoa. Tila-
päisasunnot olivat 12.9. käyt-
tämättä eikä niihin ole viime
aikoina ollut merkittävää jo-
notusta.
Erityishuoltopiirin selvityk-
sen mukaan Huittisissa on 73
kehitysvammaista eri ikäis-
tä henkilöä, joka vastaa kes-
kitasoa Jokilaakson kunnissa.
Asumispalveluita järjestettiin
vuonna 2007 yhteensä 17:lle
henkilölle, joka on merkit-
tävästi enemmän kuin tämän
alueen kunnissa keskimäärin.
Pieni vertailu vuodelta 2007:
Huittinen osti erityishuolto-
piiriltä autettua asumispal-
velua yhteensä 5.085 päivää,
Harjavalta 782, Kankaanpää
2.404 ja Kokemäki 972 päi-
vää. Ostot yksityisiltä lisäksi
ja myös ns. ohjattu asumispal-
velu. Jo tämän pitäisi osoittaa,
että kehitysvammaisten asu-
mispalveluihin on Huittisissa
kiinnitetty huomiota.
Ilmoitin Huittisten kehitys-
vammaisten tuki ry:n vpj:lle
sähköpostilla 11.9.08, että esi-
tys uuden kehitysvammais-
ten asuntolan rakentamisesta
sisältyy sosiaalilautakunnan
seuraavaan kuntasuunnitel-
maan. Rakennuttaako asunto-
lan kaupunki vai Satakunnan
sairaanhoitopiirin ky
on vielä avoin, koska myös
Satakunnassa selvitetään niin
työtoiminnan kuin asumis-
palveluidenkin hallintomal-
lia. Sinänsä rakennuttajalla
ei ole suurta merkitystä, kos-
ka rakentaminen joka tapa-
uksessa rahoitetaan ARA:n
avustuksella ja korkotukilai-
nalla. Sosiaalilautakunta kä-
sittelee asiaa 1.10.08: hank-
keen rakentamiskustannukset
ovat n. 2,0 milj.euroa ja vuo-
tuiset käyttömenot 0,52 milj.
euroa ( 15 asuntoa ). Lopul-
lisen päätöksen tekee joulu-
kuussa kokoontuva 26.10.08
vaaleilla valittava kaupungin-
valtuusto. Kuten edellä ole-
vassa kirjoituksessa todetaan,
naapurikunnilla Äetsällä ja
Punkalaitumella ei ole tarvet-
ta käyttää Huittisten asumis-
palveluita, koska ne suuntau-
tuvat Pirkanmaalle ja saavat
sieltä palvelunsa. Huittisten
asuntolaa tulevat siten käyttä-
mään pääasiassa huittislaiset
kehitysvammaiset.
Toisin kuin edellä väitetään
sosiaalilautakunta on selvit-
tänyt, kuinka paljon asunto-
lapaikkoja tulevina vuosina
Huittisissa tarvitaan. Olem-
me myös esittäneet, että sai-
raanhoitopiiri tekisi koko Sa-
takunnan käsittävän kehitys-
vammaisten asumispalvelui-
den järjestämistä koskevan
suunnitelman.
Kuntayhtymä rakennuttaa il-
meisesti seuraavan asunto-
lan Ulvilan hankkeen jälkeen
vuonna 2009 Kokemäelle, jos-
sa ei ole lainkaan kunnallista
ko. palvelua. Tulevaisuudessa
sosiaali- ja terveydenhuollos-
sa palveluita järjestetään en-
tistä enemmän seudullisesti,
joten pitää hyväksyä se, ettei
kaikkea palvelua ole saatava
kotikunnasta: 20 km:n etäi-
syys ei ole kohtuuton.
Huittisten kaupunki on viime
vuosina investoinut merkittä-
västi sosiaalitoimenkin hank-
keisiin:
mm. palvelukoti Kaarirannan
I ja II vaiheet, dementiakoti
Ainokoti ja kehitysvammais-
ten työkeskuksen laajennus.
Huhkolankodin laajennus ja
muuttaminen autetun asumi-
sen yksiköksi toteutettiin kun-
tayhtymän toimesta. Kun sa-
manaikaisesti on rakennettu
ja peruskorjattu lukuisia kou-
lukiinteistöjä on selvää, ettei
kaikkia hyviäkään hankkeita
ole voitu toteuttaa samanai-
kaisesti.
Mm. ehkäisevän terveyden-
hoidon kannalta aivan ensiar-
voisen tärkeä hanke uimahal-
li odottaa edelleen peruskor-
jaustaan.
Nyt kuitenkin kehitysvam-
maisten asuntolahanke on sel-
västi myötätuulessa ja toivon-
kin, ettei hankkeen toteutta-
miseen enää sotkettaisi muita
palveluiden tuottajia: kaupun-
ki aina viime kädessä maksaa
käyttömenot.
Timo Kaaja
Huittisten sosiaalijohtaja
Matalan
kynnyksen
Majatalo-ilta Lisää kevyenliikenteenväyliä
tulevaan Sastamalaan
Useat stormilaiset ovat kes-
kusteluissa tuoneet esille ke-
vyenliikenteenväylän tarpeel-
lisuuden välillä Stormi –Vam-
mala.
Etenkin työikäisiltä kuulee,
että olisi mukava kulkea pyö-
rällä töihin, mutta se Kataran-
suora on niin kauhea kuljet-
tava.
Ei edes piennarta ole, ei-
kä lasten kanssa voi pyöräillä
keskustaan ollenkaan.
Olisiko aika tehdä kevy-
enliikenteenväylä Stormin ja
Vammalan välille nyt, kun
aletaan viemäriä vetää ja maa-
ta myllätä? Eikös tämä oli-
si hyvää ja suunnitelmallista
maankäyttöä?
Toivon, että tulevassa Sa-
tamalassa otettaisiin huomi-
oon ekologisia vaihtoehtoja
myös tältä kantilta ja pyrit-
täisiin kehittämään kävelyä
ja pyöräilyä edistävän kun-
nallisen ja seudullisen lii-
kenne- ja liikuntapolitiikan
kehittymistä.
Työmatkakävelyn ja -pyö-
räilyn edistämisellä on erin-
omaisia terveysvaikutteita.
Sastamalassa on paljon kau-
nista kulttuurimaisemaa, jo-
hon saisi toinen toistaan kau-
niimpia ja turvallisempia pol-
kupyöräreittejä.
Mainio esimerkki olisi
Vammala- Stormi –Lantula -
lenkki. Kataransuoran sivussa
kulkisi kaunis pieni kevyenlii-
kenteenväylä, sellainen, joita
näkee kaikkialla manner-Eu-
roopassa pienten maaseutu-
teiden varrella, miksi ei myös
meillä?
Leena
Kukkonen-Lahtinen,
Stormi
Eri puolilla Satakuntaa on
järjestetty Matalan kynnyk-
sen Majatalo-iltoja, jotka
ovat saaneet suuren suosi-
on. Nyt toimintamuoto on
rantautumassa Vammalaan.
Illoissa käsitellään erilaisia,
jokaisen ihmisen arkipäivää
koskettavia ihmisläheisiä ai-
heita Raamatun valossa. Ta-
voitteena on kosketella elä-
män iloja, suruja, kipukoh-
tia ja illassa esille nousevia
kysymyksiä. Ensimmäisessä
illassa tulevana maanantai-
na 22.9. kello 18.30 aiheena
on “Minun elämäni eväät”.
Majatalo-illat järjeste-
tään gospelkahvila Sofaris-
sa Onkiniemenkadulla. Jär-
jestelyistä vastaa Vammalan
seudun Kansanlähetys.
Asko Pollari
esiintyy
Kiikoisissa
sunnuntaina
L o h j a l a i -
nen laulaja,
lauluntekijä
Asko Pollari
vierailee tu-
levana sun-
nuntaina 21.
syyskuuta Kiikoisissa. Hän
elämää kantaa -tilaisuus
pidetään Kiikoisten Seuro-
jentalolla klo 16.00.
Tämä runon ja musii-
kin tapahtuma on kiertä-
nyt usean vuoden ajan eri
puolilla Suomea. Takana
on jo yli 300 esityskertaa.
Kuulijoiden määrä nousee
noin 80 000.
Asko Pollari on merkit-
tävä hengellisten laulujen
tekijä Suomessa. Omien
sanoitustensa lisäksi Polla-
ri on säveltänyt mm. kirjai-
lija-runoilija Anni Korpe-
lan (1915-1996) runoihin.
Lauluista on julkaistu neljä
nuottikirjaa.
Kymmenes äänite on ni-
meltään Ei mikään. Polla-
rin laulut ovat löytäneet
kuulijansa yli kirkkokun-
tarajojen niin Suomessa
kuin suomalaissiirtolais-
ten keskuudessa eri puolil-
la maailmaa.
Tilaisuudessa lauletaan
myös yhdessä tuttuja hen-
gellisiä lauluja. Anni Kor-
pelan runoja tilaisuudes-
sa tulkitsee Raili Vahtera.
Pianosäestyksistä vastaa
laulujen sovittaja, pianon-
soiton lehtori Pirkko Hyt-
tinen. Tilaisuuteen on va-
paa pääsy.