Page 21 - Alueviesti_38

21

Keskiviikko syyskuun 17. 2008

Puutavarajaoston syyskokous Huittisissa:

Hannu Virtanen

Länsi-Suomen Kuljetusyrittä-

jien toimitusjohtaja Tero Sii-

tonen arvosteli voimakkaasti

hallituksen lupauksia tiever-

kon kunnossapidosta puhues-

saan Huittisissa viime viikon

keskiviikkona.

-Keväällä liikennepoliitti-

sen selonteon julkaisemisen

yhteydessä annetut lausunnot

hallituksen halusta panostaa

liikenneinfrastruktuurin kun-

nossapitoon ja kehittämiseen

ovat tainneet mennä ohi val-

tiovarainministeriön virka-

miesten korvien ja ministeri-

kin on silloiset puheensa tain-

nut kesän aikaan jo unohtaa.

-Nuo lupaukset paremmas-

ta huomisesta eivät muuttu-

neet budjettiehdotuksessa li-

säeuroiksi, joilla merkittävä

osa kansallisomaisuudestam-

me saataisiin pelastettua, sa-

noi Siitonen, joka puhui Län-

si-Suomen Kuljetusyrittäjien

puutavarajaoston syyskoko-

uksen yhteydessä.

Kustannusnousu vie

terää määrärahoilta

-Jo liikennepoliittisen selon-

teon julkaisemisen yhteydes-

sä totesimme, että jos huomi-

oidaan vain alan maltillinen

noin neljän prosentin vuosit-

tainen kustannusten nousu

kaudelle 2008-2012, niin ta-

vanomaisiin perustienpidon

kohteisiin suunnattujen varo-

jen ostovoima laskee yhteensä

noin 430 miljoonaa euroa ver-

rattuna vuoden 2007 tasoon.

Siitonen muistutti, että halli-

tus esittää vuodelle 2009 pe-

rustienpidon kehykseen mää-

rärahaa, joka on 54 miljoonaa

euroa pienempi kuin mitä tä-

nä vuonna lisäbudjetin kanssa

käytetään.

-Kun lisäksi huomioidaan

alan kustannusten nousu, jo-

ka tällä hetkellä Tilastokes-

kuksen mukaan on juuri ja

juuri alle 10 prosenttia ja pääl-

lystystöiden osalta yli 16 pro-

senttia vuodessa, niin todel-

linen perustienpitoon tarkoi-

tetun määrärahan ostovoima

pienenee luokkaa 100 miljoo-

naa euroa verrattuna tähän

vuoteen.

-Budjettiesitys kasvattaa

luonnollisesti myös väyläs-

tömme korjausvelkaa, joka

jo nyt on 1,5 miljardin euron

luokkaa. Tästä summasta tie-

verkon osuus on miljardi eu-

roa.

-Kuljetusyrittäjät ovat erit-

täin huolestuneita tiellä työs-

kentelevien työturvallisuudes-

ta ja kaikkien tienkäyttäjien

liikenneturvallisuudesta. Van-

hasen hallitus puhuu liikenne-

turvallisuuden parantamises-

ta, mutta ei anna tavoitteensa

toteuttamiseen tarvittavia eu-

roja. Viime vuosina lisäänty-

neet suuronnettomuudet teil-

lämme eivät ole hallituksen

silmiä avanneet. Siitonen ky-

syikin, mikä on valtion vastuu

yhteisen työpaikan, tässä tapa-

uksessa tien omistajana tällai-

sella työpaikalla riittämättö-

mien turvallisuustoimenpitei-

den vuoksi sattuneista työta-

paturmista?

Haave nostaa

kokonaispainoja

Tieverkkomme rappeutuu,

mutta julkisuudessa olleiden

tietojen mukaan eräät tahot

haaveilevat taas kokonaispai-

nojen nostamisesta nykyises-

tä 60 tonnista ylöspäin.

-Kuinka tämä yhtälö ollen-

kaan voi toimia, kysyi Siito-

nen.

Teiden lisäksi maamme tu-

hannet maantiesillat saavat jo

nyt yhä kiihtyvällä vauhdil-

la uusia painorajoituksia alati

heikkenevän kuntonsa vuok-

si. Hallituksen valitsemaa lin-

jaa jakaessamme emme kulje-

tuksissa kohta pysty enää hyö-

dyntämään edes näitä nykyisiä

painoja.

-Joku voisi, varsinkin näin

vaalien alla, populistisesti vaa-

tia kuljetusten siirtämistä kis-

koille. Junakuljetusten määrän

kasvattaminen ei käytännössä

kuitenkaan ole mahdollista.

-Jo nyt Suomessa tehtävästä

kuljetustyöstä noin neljännes

tehdään kiskoilla. Kun asiaa

tarkastellaan Euroopan laajui-

sesti, muualla kiskoliikenteen

markkinaosuus on huomatta-

vasti pienempi tähdensi toimi-

tusjohtaja Tero Siitonen.

Länsi-Suomen kuljetusyrittäjien toimitusjohtaja Tero

Siitonen puhui Huittisissa yhdistyksensä puutavarajaos-

ton syyskokouksessa

Rallisprintin mestaruudet

ratkotaan Huittisissa

Huittisten Nanhialla ratkais-

taan tämän vuoden rallisprin-

tin Suomenmestarit tulevana

sunnuntaina eli 21.9. klo 12

alkaen.

Rata uudistui tälle vuodel-

le ja on nyt pituudeltaan neljä

kilometriä erittäin vauhdikas-

ta kylätietä.

Kilpailukeskus ja varikko

ovat entuudestaan tutut Po-

larteknik ja paloasema. Ylei-

sölle on varikolta maksuton

linja-auto kyyti hyvälle katse-

lupaikalle.

Omalla autolla tulevat

opastetaan Räikänmaantiel-

tä Mätiköntielle ja Klaavo-

lantielle, joissa molemmissa

on peltoparkit. Mätiköntien

parkki on myös autokatso-

mo. Reittikartta ja muita tie-

toja löytyy osoitteesta www.

huiua.!.

-Sarjan päätöskisassa SE-

LOY SM -sprintissä Huittisissa

jaetaan korotetut SM-pisteet,

joten huikea jännitysnäytel-

mä on luvassa, lupaa kilpailun

johtaja Seppo Ollila tukenaan

valtava toimitsijoiden joukko

niin Huittisten UA:sta kuin

naapuriseuroistakin.

Näin ison tapahtuman jär-

jestäminen on pienelle seu-

ralle paitsi huikea ponnistus

myös taloudellisesti tärkeä.

-Esitänkin jo tässä vai-

heessa kiitokset kaikille yh-

teistyökumppaneille, talkoi-

siin osallistuneille ja kyläläi-

sille myönteisestä suhtautu-

misesta.

Aika parani lähes sekunnilla

Huittislainen Susanna Visuri

ratsasti montén Suomen ennätyksen

Pauliina Parto

Huittislaisen SusannaVisu-

rin ratsastama Secret Brave

pisti montén Suomen en-

nätyksen uusille sekunti-

luvuille syyskuun 9. päivä

Teivon raviradalla.

Kellotettu ennätysai-

ka 13,9 on lähes sekunnin

edellistä ennätystä (14,7)

parempi.

-Parannus on tosi roima,

yleensä aikoja parannetaan

vain kymmenyksillä. Täy-

tyykin nyt toivoa, että en-

nätys pysyy meillä hallussa

monta vuotta, Visuri nau-

raa.

Secret Braven montéura

alkoi vasta viime syksynä.

Kahdeksasta kisasta sillä

on plakkarissa hienot seit-

semän voittoa, joista Visuri

on ratsastanut kaksi.

Visurin ja Hannu Kor-

ven valmentaman Secret

Braven tiet kohtasivat tam-

mikuussa.

-Lainaratsastin sillä ki-

soissa, joista tuli voitto.

Korpi oli sitä mieltä, että

meidän kannattaisi jatkaa

yhteistyötä.

Tammikuisen kisan jäl-

keen Secret Brave sairastui

harmittavasti hankoside-

vammaan, josta se on - ku-

ten ennätystulos osoittaa

- sittemmin toipunut lois-

tavasti.

Secret Brave on 1. sarjan

hevonen, eli juoksee Suo-

messa avoimia sarjoja. Mon-

téssa hevoset jaetaan ansait-

tujen palkintosummien, eikä

esimerkiksi iän tai rodun mu-

kaan eri sarjoihin.

-On olemassa esimerkik-

si sarja enintään 30 000 euroa

tienanneet hevoset. Avoimes-

sa palkintosummia ei ole rajat-

tu, eli sinne voivat ilmoittau-

tua kaikki paljon tienanneet,

Visuri selvittää.

Haasteellisuus viehättää

Susanna Visuri on aloittanut

hevosurheilun jo pienenä.

-Se lähti liikkeelle este- ja

kenttäkisoista ponisarjoissa.

Olin varmaan noin 10-vuoti-

as. Elämä puolestaan vei mon-

tén pariin. Meille tuli suomen-

hevonen, jonka kautta innos-

tuin ravitouhusta. 1997 ajoin

raviohjastajakortin, jolla saa

ajaa montéa, Visuri juttelee.

Häntä viehättää lajissa paitsi

sen haasteellisuus, myös elävä

kilpakumppani.

Monté on vauhdikas la-

ji, jossa hevoselta vaaditaan

ravivarmuutta, nopeutta ja

voimaa. Ratsastajan tärkein

valtti on hyvä fyysinen kun-

to. -Lenkkeily ja punttisali ei-

vät siis ole pahitteeksi, Visuri

nauraa.

Vaikka Secret Brave on

osoittanut olevansa mai-

nio montéhevonen, eivät sen

omistaja ja ratsastaja uskoneet

ennen Teivon kisaa uuteen

Suomen ennätykseen.

-Se oli sekä Hannulle että

minulle todella suuri yllätys,

että hevonen on niin hyvässä

kunnossa, Visuri myöntää.

”

Parannus on tosi roima,

yleensä aikoja parannetaan

vain kymmenyksillä.

Monté eli raviratsastus

Monté eli raviratsastus on ravikilpailu, jossa he-

vosen ajaja istuu kärryjen sijasta satulassa. Monté-

lähdöt ajetaan normaaleina totolähtöinä raveissa ja

niissä käytetään samoja ravikilpailusääntöjä kuin

kärrylähdöissäkin. Joitain eriäväisyyksiä esimerkik-

si varustuksen osalta löytyy.

Montélähtöjä ajetaan lämminverisillä ja suomen-

hevosilla. Myös poneilla ajetaan montélähtöjä, mut-

ta samalla erolla hevosmontéen kuten kaikki muut-

kin ponilähdöt, eli niissä ei pelata totalisaattoria ja

ne ajetaan poniravisäännöillä.

Montélähtöjä ajetaan vuosittain lähes 100 kappa-

letta. SM-osakilpailut ja !naali järjestetään kaikille

kilpaileville roduille.

Monté vaatii sekä hevoselta että ratsastajalta hy-

vää fyysistä kuntoa ja lisäksi rytmitajua ja hyvää ta-

sapainoa.

Suomeen monté on saapunut Ranskasta, missä

se on hyvin suosittua. Suomen ensimmäinen mon-

télähtö ajettiin Vermossa kesäkuussa 1979. Suomen

Monté-Ohjastajat ry perustettiin vuonna 1990 ja sen

tavoitteena on lajin kehittäminen.

Lähde:

www.hippos.

!.

Kuljetusyrittäjien Siitonen

epäili hallituksen liikennetoimia

Page 21 - Alueviesti_38_2008