Page 15 - Alueviesti_38

15

Keskiviikko syyskuun 17. 2008

Kokemäen ystävänkamari on ollut Juhani Merikallion paikallinen korkeakoulu

”Herra Sävellahja”

on vieläkin

positiivisuuden

sanansaattaja

Maija Latva

30 vuotta Juhani Merikallio

oli monille suomalaisille ää-

ni Sävellahjasta. Sunnuntai-

kaan ei tuntunut sunnuntail-

ta, jos Merikallio ei jostakin

syystä ollut eetterissä. Hänen

työhönsä kuului myös mm

Yöradion lähetyksiä, Iskelmä-

radio ja Puhelinlangat laulaa.

Kun Sävellahja loppui vuon-

na 2003, mies muutti takaisin

lapsuutensa maisemiin. Tä-

nä päivänä hänet tapaa usein

Kokemäen ystävänkamarilta.

Merikallio on myös SPR:n Ko-

kemäen osaston puheenjohta-

ja sekä ympäri maata kiertävä

kouluttaja.

-Tässä vapaaehtoistyös-

sä vasta olen oikein konk-

reettisesti ymmärtänyt, mi-

ten raskasta työtä esimerkiksi

omaishoitajat tekevät, Meri-

kallio miettii. Hän muistuttaa,

että SPR:llä on paitsi ystävä-

toimintaa ja omaishoitajien

tukitoimintaa, myös ensiapu-

koulutusta ja monenlaista vir-

kistystoimintaa.

Eläkepäivät ovat selvästi

antaneet uuden elämänmuo-

don Suomen kansan rakasta-

malle äänelle. Sen vuoksi hän

varmasti patistaa muitakin

eläkkeelle jääviä lähtemään

innolla mukaan jonkin sortti-

seen toimintaan. -Meillä seni-

ori-ikäisillä on valtavasti tie-

to-taitoa. Olisi sääli antaa sen

mennä hukkaan, Merikallio

painottaa. Hän myöntää, että

hänestä itsestään ei olisi ollut

jäämään kotisohvalle. -Ener-

giaa riittää, hän sanoo pieni

pilke silmäkulmassa.

Musiikkimies

ja opettaja

Musiikkitoimittajan työn-

sä ohessa Merikallio toimi 20

vuotta myös sekä aineen- että

luokanopettajana. -Ehkä juuri

niiltä ajoilta juontaa juurensa

se, että hakeuduin tässä va-

paaehtoistyössä myös koulut-

tajapuolelle, mies pohtii.

Hän toteaa samaan hen-

genvetoon senkin, että vapaa-

aikaa ei enää ole.

-Sitä oli työelämässä, hän

naureskelee. Vapaaehtoistyön

lisäksi Merikalliota työllistää

tänä päivänä erilaiset juon-

tokeikat. -Yleisötilaisuuksia,

konsertteja ja juhlia, hän lu-

ettelee.

”Olen palannut kotiin”

Muutto takaisin Kokemäel-

le ei kuulunut Merikallion

suunnitelmiin. Monien sat-

tumien kautta niin kuiten-

kin kävi.

-Tunnen palanneeni juu-

ri oikeaan paikkaan, hän

myöntää, vaikka vähän har-

mitteleekin sitä, että niin mo-

ni kaunis vanha rakennus on

hävinnyt kylän raitilta. Hän

itse asuu Kokemäen kirkon

välittömässä läheisyydessä

punaisessa hirsitalossa, joka

on 1830-luvulta ja museovi-

raston suojelema. Seurakun-

nan kesäkahvilana aikaisem-

min toiminut rakennus on

kokenut remonttia sen ver-

ran, että on talviasuttava ja

vesi tulee ja menee. Sisällä

huomio kiinnittyy vanhaan,

kauniiseen lautalattiaan ja

kaakeliuuneihin. Merikallio

on selvittänyt, että kyseiset

uunit ovat vielä paljon van-

hempia kuin talo ja muualta

sinne siirrettyjä.

Kokemäelle kotiutumiseen

on vaikuttanut suuresti myös

ystävänkamaritoiminta. -Tä-

mä on ollut korkeakoulu, jon-

ka avulla tunnen päässeeni

todella sisälle yhteisöön, hän

kiittelee.

Positiivista asennetta

Juhani Merikallio on syntynyt

Kokkolassa. Kuusivuotiaana

hän tuli kasvattilapseksi Ko-

kemäelle, Korkeaojan kylään.

-Isäni oli alkoholisti ja äiti-

ni jätti niin minut kuin koko

perhehelvetinkin taakseen ja

jäin kolmivuotiaana isovan-

hempieni hoiviin, Merikallio

kertoo.

Isoisän kuoltua Pelastakaa

Lapset ry välitti pikku-Juha-

nin uuteen perheeseen. -So-

peutuminen kävi helposti ja

olin perheen ainoa lapsi. En

ottanut koskaan yhteyttä bio-

logisiin vanhempiini, koska

en kokenut siihen tarvetta.

Ajattelen, että he tekivät sil-

loin ainoan tehtävissä olleen

ratkaisun omassa elämässään,

Merikallio jatkaa juttuaan.

Psykologiaa lukenut ja opet-

tanut mies toteaa myös, ettei

ole milloinkaan ajatellut, et-

tä joku elämässä sattunut vas-

toinkäyminen olisi mitenkään

johtunut lapsuudenaikaisista

asioista.

Juhani Merikallion arki-

nen neuvo kuuluu, että vain

aktiivisella toiminnalla asioi-

hin voi vaikuttaa. Hän allekir-

joittaa myös sen, että toisten

auttaminen tekee omankin

elämän paremmaksi. -Enkä

puhu nyt sen kummemmas-

ta, kuin vaikkapa kuuntelemi-

sesta ja ajan antamisesta, hän

painottaa.

Juhani Merikallio asuu Kokemäen kirkon välittömässä läheisyydessä punaisessa hir-

sitalossa, joka on 1830-luvulta.

Musiikkitoimittajana 30 vuotta työskennelleelle miehelle radio on tärkeä tänäänkin, vaikka Merikallio kritisoikin

kovasti nykyisiä formaattiradioita. -Kunnon iskelmä- ja vanhaa tanssimusiikkia soittavia kanavia saa hakea, hän

harmittelee. Radio kuitenkin soi taustalla silloinkin, kun mies suunnittelee tulevia juontokeikkojaan.

Lionit maailman luotettavin palvelujärjestöt

Jussi Lehtinen

-Kokousyleisö puhkesi raiku-

viin suosionosoituksiin, kun

salissa julkistettiin tieto siitä,

että kansainvälinen lionsjär-

jestö oli valittu luotettavim-

maksi maailmanlaajuiseksi

avustusjärjestöksi. Leijonia on

tällä hetkellä yli 200 maassa n.

1,3 miljoonaa miestä ja nais-

ta. Suomessa lioneja on yli

26.000 henkeä ja toimivia klu-

beja on 951 kpl.

Näin kertoo Vammalan

lionsklubin uusi presidentti

Kalle Satimus, jonka vuoden

kestävä toimikausi alkoi hei-

näkuun alussa.

Kokous oli Suomen lions-

liiton vuosikokous, joka pidet-

tiin kauniissa Lappeenrannan

kaupungissa, missä Vammalaa

edustivat Kallen ja lady Irman

lisäksi sihteeri Pauli Nuutila

ja rahastonhoitaja Kari Voit-

tomäki.

Intoa ja uskoa riittää

-On myönnettävä, että yllä-

mainittu ilmoitus antoi omalla

tavallaan intoa ja uskoa lions-

työhön. Kotimaisessa toimin-

nassa tullaan klubien uudistu-

misiin kiinnittämään huomio-

ta ja jo viime kaudella maas-

samme toimi tässä suhteessa

muutamia pilottiklubeja, joi-

den kokemusten perusteella

klubit saavat selviä ohjeita toi-

minnan uudistamisessa. Yh-

teistyökohteena ovat erikoi-

sesti nuoret ja yhteydenpitoa

muihin vastaaviin järjestöihin

tullaan lisäämään.

Naisten osuus lionstoimin-

nassa on lisääntynyt valtavasti

ja suurin osa uusista klubeis-

ta on naisklubeja, toteaa pre-

sidentti.

Vammalan klubilla oli vii-

me kausi varsin tapahtumari-

kas, sillä klubi järjesti yhdes-

sä LC Karkun kanssa onnis-

tuneen piirikokouksen viime

huhtikuussa ja lisäksi klubi

kunnostautui kansainvälises-

sä toiminnassa näönsuojelun

saralla saavuttamalla asetetun

varainhankintatavoitteen ja si-

joittuen koko maassa kymme-

nen parhaan klubin joukkoon.

Tätä, kuten vuosikokousjär-

jestelyjäkin veti ansiokkaasti

veli Keijo Laine.

-Nyt voimme vetää vähän

henkeä, sillä minun jälkeisellä

toimikaudella klubi täyttää 50

vuotta ja silloin on taas täysi

vauhti päällä seuraajani Pertti

Tihveräisen vetämänä. Pyrim-

me nyt vahvistamaan klubin

sisäistä toimintaa unohtamat-

ta kuitenkaan perinteellisiä

aktiviteettejä, kuten Sastama-

lan Joululehteä, vauva-arpa-

jaisia, Sastamala-Kotia, ul-

komaille lähetettyjä nuoriso-

vaihto-oppilaita, koululaisten

stipendejä ym.

Tulemme myös tutustu-

maan ammattiani lähellä ole-

viin aiheisiin, mm. alkutuo-

tantoon, elintarviketeollisuu-

teen ja ruokaturvallisuuteen,

kertoo Satimus.

Yhteistyötä

Sastamalan alueella

Ensi vuoden alussa aloittavan

Sastamalan kaupungin alueel-

la toimii kolme lionsklubia,

Karkku, Suodenniemi ja Vam-

mala. Presidentti kannattaa yh-

teistyötä vaihtamalla ajatuksia

keskenään yhteiseksi hyväksi ja

mahdollisten päällekkäisyyksi-

en poistamiseksi. Esimerkkinä

voisi ajatella Sastamalan Joulu-

lehden kehittämiseen ja jake-

luun liittyviä asioita.

Viime vuonna saatiin ai-

kaan hyvä yhteistyö lehden

markkinoinnissa Roismalan

Ponnistuksen kanssa ja tätä

yhteistyötä tullaan jatkamaan.

Vammalalla on myös kan-

sainvälistä yhteistyötä, sillä

1990-luvun alusta lähtien un-

karilainen LC Miskolc on ol-

lut ystäväklubi, jonka kanssa

on ollut vuosien varrella kans-

sakäymistä.

Puolisotoiminta sopii

Vammalalle

-Mainitsin tuolla alussa, et-

tä uudet lionsklubit ovat pää-

sääntöisesti naisklubeja. Vam-

malassa, niin kuin Karkussa-

kin on kuitenkin ollut ja tulee

olemaan varsin vahva ladytoi-

minta, joka ei ole tarvinnut

erillistä klubia. Veljien ja lady-

jen toiminta perustuu pitkälle

yhteisiin aktiviteetteihin ja yh-

teisoloihin ja se on osoittautu-

nut hyväksi toimintatavaksi.

Useimmiten istuvan presiden-

tin puoliso vetää ladytoimin-

taa, niin nytkin.

-Olen varma, puolisoni

tuntien, että mielenkiintoista

toimintaa riittää tälläkin kau-

della, sanoo presidentti syvällä

rintaäänellä.

Tule mukaan

Presidentti tulee kiinnittä-

mään huomiota jäsentilantee-

seen ja uusien jäsenien mu-

kaansaamiseen.

Lionsjärjestö muodostuu

eri-ikäisistä, eri ammattialoil-

ta tulevista henkilöistä, mi-

kä juuri on klubien vahvuus.

Tärkeintä on tuntea halua pal-

velutyöhön, auttaa nuoria ja

vanhoja erilaisten aktiviteet-

tien avulla. Kaikki se raha,

mitä jäsenistö omalla työllään

hankkii, käytetään eteenpäin

pääasiassa oman paikkakun-

nan hyväksi.

-Jos tunnet kiinnostus-

ta tätä palvelutyötä kohtaan,

ota rohkeasti yhteyttä. Ker-

romme sinulle lisää ja voit

hetken päästä olla mukana

maailman suurimmassa ja

luotettavimmassa palvelu-

järjestössä, sanoo presidentti

Kalle Satimus.

Rahastonhoitaja Kari Voittomäki, presidentti Kalle Satimus ja sihteeri Pauli Nuutila.

Page 15 - Alueviesti_38_2008