Page 25 - Alueviesti_39_2008

Yleisöltä
Kataran suoran pyörätie
Ajattelin kirjoittaa jo aiemmin
aiheesta, mutta kiitos Leena
Kukkonen-Lahtiselle, joka eh-
ti ensin. Joka päivä ajaessani
kaupungista kotiinpäin ajat-
telen, että eikö Kukkurin jäl-
keen todella ole elämää kau-
pungin päättäjien mielestä?
Eilen juuri klo 20.30 ajoin ko-
tiinpäin, oli ihan pimeää, ka-
tuvalot Kataran suoralla eivät
palaneet, kuten eivät ole pala-
neet muinakaan iltoina. Nä-
kyvyys tällöin on todella huo-
no, vastaantulevien autojen
valot häikäisevät ja jos tiellä
olisi vielä lenkkeilijä, niin en
edes uskalla ajatella, mitä voi-
si tapahtua.
Vaaditaanko todella joku
tapaturma ennen kuin asialle
voidaan tehdä jotakin? Uskoi-
sin, että vastustajia asialle ei
voi olla, ainakaan sen jälkeen,
jos joskus on kulkenut tiellä
muulla kuin autolla. Päivittäin
tiellä kulkee paljon sekä hen-
kilö- että raskasta liikennettä
ja nopeusrajoituksista ei vä-
litetä. Vaarallisia ohitustilan-
teita näkee päivittäin. Alueel-
la asuu paljon lapsiperheitä ja
lapsia ei voi lainkaan päästää
tielle ilman aikuisen valvon-
taa. Päivittäin meidän kaik-
kien on silti pakko laittaa lap-
sensa koulutielle ja pelkään,
että heijastinliivien näkyvyys
ei aina riitä, koska jopa 60km/
h rajoitusalueella ajetaan huo-
mattavasti lujempaa ja mut-
kaisen alueen kohdalla näky-
vyys on todella huono. Päivit-
täin tiellä kulkee myös paljon
pyöräilijöitä, rullaluistelijoi-
ta sekä –hiihtäjiä ja lenkkei-
lijöitä.
Olemme olleet aiheesta yh-
teydessä sekä Hämeen tiepii-
riin että Vammalan kaupun-
kiin ja vastaus on, että maan-
omistajilta ei saada lupaa.
Emme usko, että tämä voi olla
oikea syy. Onhan sitä pyörä-
teitä rakennettu ennenkin. Ja
lunastettu maita maanomista-
jilta. Tämä asia on ollut kysy-
mysmerkin alla kuulemma jo
kymmeniä vuosia. Eiköhän
olisi nyt aika tehdä jotain?
Olemme myös kirjoittaneet
kaupungille, että eikö pyörätie
kannattaisi laittaa alulle sa-
malla, kun meille rakenne-
taan Stormiin viemäriverkos-
to kaupungista?
Kaikkien lapsiperheiden
puolesta,
Minna Kuula & Jussi Syren
Tampereentie 464
Stormi
Jatkoa keskusteluun kehitysvammaisten
asumispalveluista Alueviesti-lehdessä 17.9.
Vastoin sosiaalijohtajan kä-
sitystä Kokemäellä on se-
kä kunnallinen 9-paikkainen
kehitysvammaisten asunto-
la että yksityinen palvelukoti.
Harjavallassa on palvelusää-
tiön asuntola. Kankaanpäässä
on sekä kunnallinen että yk-
sityinen asuntola. Sen vuoksi
asumispalveluiden osto näis-
sä kunnissa erityishuoltopii-
riltä on pienempi kuin Huit-
tisissa. Jos Huittisissa on 73
kehitysvammaista, ei ole lain-
kaan iso määrä jos heistä 17
on asumispalvelujen piirissä.
Kehitysvammaiset elävät ny-
kyään aiempaa vanhemmak-
si, kuten muukin väestö ja tu-
levat myös entistä nuorempi-
na asumispalvelujen piiriin eli
itsenäistyvä.
Huittisten Seudun KV ar-
vioi todellisen asumispalve-
lujen tarpeen suuremmaksi
kuin sos.lautakunnan tekemä
kartoitus osoitti. Ehkä erityis-
huollon paperit eivät kaikkien
kohdalla olleet ihan ajan tasal-
la tai sitten haluttiin ”nätimpi”
lopputulos. Huhkolankodon
tilanteesta korjaan sen verran,
että siellä on 10 pitkäaikai-
seen asumiseen tarkoitettua
huonetta, joissa asuu yhteensä
11 henkilöä. Tilapäiskäyttöön
on yksi huone, jossa on kak-
si sänkyä. Jos tilapäishoidossa
on mies, yhtä aikaa siellä ei voi
olla nainen jne. Jos esim. per-
hehoitajan vuosiloman (neljä
viikkoa) aikaan huoneessa on
nainen, sinä aikana tilapäis-
hoidossa ei voi olla mies.
Tilapäishoidon suhteen ti-
lanne elää muutenkin koko
ajan. Tällä hetkellä ainakin
neljä huittislaista on opiskele-
massa erityisammattikoulussa
ja siten heillä ei ole juuri nyt
tarvetta tilapäishoitoon, kos-
ka he ovat osan kuukaudesta
joka tapauksessa poissa ko-
toa. Heistä kolmen osalta ti-
lanne taas muuttuu keväällä
kun koulu päättyy kokonaan.
Lisäksi joitakin peruskoulu-
ikäisiä osallistuu erityishuol-
topiirin projektimuotoiseen
viikonloppuhoitoon, mutta
projekti päättyy aikanaan ja
tarvitaan jotain tilalle. Koska
Huhkolankoto on ollut pit-
kään buukattu täyteen ja per-
heitä on kehoitettu käyttä-
mään Kepolankotoa (sielläkin
on nykyään tungosta), ei osa-
ta enää kysyä paikkaa Huhko-
lankodosta.
On myös tilanteita että ke-
hitysvammainen on niin vaa-
tivaa hoitoa tarvitseva, ettei
häntä voida hoitaa autetussa
asumisessa niin silloin tarvi-
taan tilapäishoitoonkin laitos-
paikka. Joissakin tapauksissa
vamman tai sairauden tila ko-
henee hoitojen myötä niin et-
tä voidaan palata kevyempään
ratkaisuun tilapäishoitopai-
kan suhteen.
Tilanteet ja tapaukset ovat
yksilöllisiä, perheet kentäl-
lä puhuvat selvempää kieltä
kuin tilastot, jos heitä kuun-
nellaan.
Seudullisista palveluis-
ta sen verran, että kun aikoi-
naan ehdotin sosiaalijohtajal-
le Kokemäkeä kumppaniksi
Huittisten asuntolan käyttä-
jänä, vastaus oli etteivät koke-
mäkeläiset tule tänne. Onko-
han matka täältä Kokemäelle
lyhyempi, kun meitä kehote-
taan käyttämään Kokemäen
asuntolaa. EHP:n edustajan
mukaan asuntola Kokemäellä
tulee täyteen ilman huittislai-
siakin.
Toivottavasti nyt lopultakin
jotain konkreettista tehdään
asuntolan suhteen. Tuntuu,
että meitä on vedätetty mon-
ta vuotta. Olemme halunneet
uskoa, että asuntola-asia ete-
nee, mutta aina on palattu läh-
töruutuun. Monta kertaa olen
jo heittänyt ”hanskat tiskiin”
mutta kehitysvammaisten ja
heidän perheidensä takia kui-
tenkin vielä jaksetaan jatkaa.
Maritta Tuominen
Historiallista kulttuuria Sastamalaan
Sastamalan seudulla on asut-
tu iät ja ajat. Jo kivikaudella
muinaiset esi-isämme vaelsi-
vat kultuurimaisemissamme
metsästäen ja ravintokasveja
keräillen. Asutusketju on ollut
katkeamaton meidän päiviim-
me saakka. Tätä historiallista
taustaa vasten on käsittämä-
töntä, ettei seudulla juurikaan
ole hyödynnetty seutukunnan
rikasta historiallista kulttuuri-
perimää.
Mahdollisuuksia löytyisi
vaikka mihin, jos tahtoa, en-
nakkoluulottomuutta ja us-
kallusta löytyy. Sastamalaan
voitaisiin esimerkiksi kehittää
rautakautinen puisto, jonka
teemana voisi olla esimerkiksi
joko kalevalaiset hahmot Väi-
nämöisineen ja kumppanei-
neen, tai sitten muita rauta-
kautisia, luonnollisen kokoi-
sia, kivestä tehtyjä ihmishah-
moja.
Tällainen puisto pro!loisi
Sastamalan ulkopaikkakunta-
laisten mielissä voimakkaasti
historialliseksi kulttuurikau-
pungiksi, jolla olisi omat py-
syvät maamerkkinsä, kuten
monella suuremmalla kau-
pungilla on. (esim Näsinneula
Tampereella).
Patsaat lisäisivät kaupun-
gin alueen turismia ja teki-
sivät Sastamalaa tunnetuksi.
Patsaspuistoon voisi rakentaa
katetun esiintymislavan, jottei
puisto jäisi pelkän elottoman
kulttuurimiljöön asteelle. La-
valla sitten voisi järjestää eri-
laisia tilaisuuksia aina kesäte-
attereista, ulkoilmakonserteis-
ta ja huutokaupoista lähtien.
Tällaisia tilaisuuksia varten
kaupunki voisi vuokrata tilat
ja eristää alueen helposti ky-
hättävillä aidoilla. Muutoin
puisto olisi kaikille avoin jul-
kisena nähtävyytenä.
Kaupungin vastuulla olisi-
kin tilojen ja paikan järjestä-
minen ja puistoa ja sen pat-
sasvalikoimaa laajennettai-
siinkiin pikkuhiljaa. Puistoa ja
sen patsaita ja ympäristöä ra-
kentaisivat vaikka paikalliset
opiskelijat yhteistyössä alueen
museoiden kanssa, jotta rea-
listinen kosketus historiaan
tai Kalevalaan saataisiin säily-
tettyä. Opiskelijoille makset-
taisiin palkkaa tehtyjen työ-
tuntien mukaan ja puistoa
sponsoroisivat/rahoittaisivat
joko yksityiset rahoittajat tai
paikalliset yritykset. Rahoit-
tajat saisivat ikuistettua oman
tai yrityksensä nimen histori-
an kirjoihin niin, että heidän
nimensä kaiverrettaisiin alu-
eella selkeästi näkyvään kivi-
tauluun, josta ilmenisi rahoit-
tajan haluamat tiedot.
Sami Nurminen
ALUEVIESTIN PALVELUHAKEMISTO
Silmälääkäripalvelut
Tieisännöinti
Työtarjouksia Työtarjouksia
Työtarjouksia
Valokuvaamot
Tämä hinta on voimassa kun
ilmoitus on lehdessä
yhtäjaksoisesti vähintään
2 kuukauden ajan.
Alueviestin
palvelu-
hakemistossa
ilmoitat
edullisesti
0,39!
/pmm/ilm.
+alv 22% yht. 0,48!
Siivous- ja kotipalvelut
Rakennuspalvelut
Näillä sivuilla
alueen parhaat
palvelut!
Ruosteenestoa