Page 16 - Alueviesti_39

16

Keskiviikko syyskuun 24. 2008

Sastamalan päihdehanke etenee

Ehkäisevän työn määrää pitäisi lisätä kunnissa

Pauliina Parto

Kuusi kuntaa käsittävä Sasta-

malan päihdehanke on tullut

vaiheeseen, jossa kartoituk-

set Huittisten, Mouhijärven,

Punkalaitumen, Vammalan,

Vampulan ja Äetsän kuntien

päihdepalveluista ovat valmii-

na. Maaliskuussa käynnisty-

neen hankkeen alkuvaiheessa

kehittäjä-päihdetyöntekijä Sa-

tu Kelkka-Suolaniemi on tu-

tustunut alueella tuotettaviin

päihdetyön lähipalveluihin,

seudulliseen päihdepalveluun

sosiaali- ja terveydenhuol-

lossa, kolmannella sektorilla,

seurakuntien diakoniatyössä

sekä mielenterveystoimessa.

-Peruskysymys kaikille toimi-

joille on ollut, miten asiakkai-

den päihteidenkäyttö näkyy

heidän työssään, Kelkka-Suo-

laniemi sanoo.

Hankkeen jatkossa keski-

tytään uuden, yhteisen päih-

detyön toimintamallin luomi-

seen: päihdetyön perus- ja eri-

tyispalveluiden työnjakoon ja

yhteistyöhön sekä päihdetyön

johtamiseen. Tavoitteisiin on

listattu myös, että tulevaisuu-

dessa kaikki peruspalveluissa

työskentelevät tietäisivät, mi-

ten toimia päihdeongelmai-

sen asiakkaan kanssa.

Suurin peruspalveluja täl-

lä hetkellä rasittava ongelma

Kelkka-Suolaniemen mukaan

on resurssipula. -Esimerkik-

si neuvoloissa asiakkaita ote-

taan sisään tiheällä tahdilla,

jolloin kunnolliselle keskus-

telulle ei ole aikaa. Alkoholin-

käyttöä ei välttämättä ehditä

ottaa puheeksi ja jos ehditään,

se saatetaan sivuuttaa hyvin-

kin nopeasti.

-Mikäli asiakkaalla päihde-

ongelma havaitaan, hänet oh-

jataan suoraan päihdeklini-

kalle. Mitään seurantaa ei kui-

tenkaan ehditä toteuttaa, eli ei

voida tietää, noudattiko asia-

kas ohjetta.

Kelkka-Suolaniemi myön-

tää, etteivät kaikki peruspal-

veluissa toimivat edes koe

luontevaksi keskustelua päih-

teidenkäytöstä. -Tärkeää olisi

osata luoda oikea ilmapiiri.

Yhteistyötä yli

organisaatiorajojen

Hankkeen käynnistyessä ta-

petille nousi vahvasti ikäih-

misten alkoholinkäyttö. Ke-

hittäjä-päihdetyöntekijä Satu

Kelkka-Suolaniemi korostaa-

kin, että ehkäisevä päihdetyö

tulisi kohdistaa jatkossa jo-

kaiseen ikäryhmään pelkän

nuorison sijasta. -Päihteiden-

käyttö voi alkaa missä iässä ta-

hansa, joten tiedon vieminen

vanhempaan päähän on ensi-

arvoisen tärkeää. Ehkäisevää

työtä löytyy nykyiselläänkin

kaikista kuudesta kunnasta,

mutta ei siinä mittakaavassa

kuin pitäisi. Yksi ehkäisevän

työn avainasia on ehdotto-

masti yhteistyö yli organisaa-

tiorajojen.

Sastamalan päihdehanke

jatkuu vielä vajaan vuoden. -

Nyt on aika käydä yhteistyössä

haasteiden ja toimintamallin

kehittämisen kimppuun. Oma

tehtäväni on koota joukot yh-

teen ja pitää katse horisontis-

sa, niissä tavoitteissa, jotka nyt

ovat syntyneet. Samalla yritän

tietysti tuoda omaa tietotaito-

ani ryhmän käyttöön. Kelk-

ka-Suolaniemi myöntää, et-

tä ajatuksia on paljon, mut-

ta niiden integroinnista tulee

haasteellista. -Tulevan Sasta-

malan alueella on käynnissä

paljon syrjäytymistä ehkäise-

viä hankkeita. Niiden onnis-

tuminen avustaa myös mei-

dän toimintaamme.

Kehittäjä-päihdetyönte-

kijä Satu Kelkka-Suolaniemi

toivoo, että ensi vuoden elo-

kuussa hankkeen päättyessä

kunnissa olisi jo saatu jotain

pientä alulle. -Emme tarvitse

mappia, jossa on suuri nerous

sisällä. Pienet asiat, joita pys-

tyy kehittämään riittävät, hän

summaa.

”

Hankkeen

käynnistyessä

tapetille nousi

vahvasti ikäihmisten

alkoholinkäyttö

Sastamalan päihdehanke

Vammalan isännöimä päihdetyön kehittä-

mishanke

Käynnistyi 1.3.2008, päättyy 31.8.2009.

Rahoitus Länsi-suomen lääninhallituksel-

ta, eduskunnan päihdepalveluiden kehittä-

miseen m yöntämästä lisämäärärahasta sekä

kunnat osuuksillaan.

Kokonaisbudjetti 100 054 euroa. Kuntien

harteilla 30 054 euroa

•

Kehittäjä-päihdetyöntekijä Satu Kelkka-Suolanie-

mi on tutkinut maaliskuusta lähtien kuuden kunnan

päihdetyötä. Tulosten pohjalta lähdetään kehittämään

seudulle uutta päihdetyön mallia.

Sastamalaa etsimässä II:

Vammalan torilta etelään

Päivi Pelttari

Kokoomuksen kunnallisvaa-

liehdokkaista koostuva Sasta-

malan etsintäpartio suuntasi

20. syyskuuta Sastamalan ete-

läpuolen alueille. Linja-auton

kyydissä kävimme lähellä raja-

naapureitamme Punkalaidun-

ta, Huittista, Kokemäkeä ja

Kiikoista. Kilometrejä retkellä

kertyi 140, joista monet meille

täysin uusia tuttavuuksia!

Heti Roismalan jälkeenmo-

net näkivät ensimmäistä ker-

taa Sammaljoen, Illon, Pikku-

Illon ja Kämmäkän taajamat,

tai ainakin niiden väliset rei-

tit. Koivulan ja Tyrväänkylän

kautta ajoimme Hartolan voi-

malaitokselle katsomaan Ko-

kemäenjoen virallista alkupis-

tettä. Muinainen Hiidenmäki

oli monelle myöskin jotakin

uutta – taitavat viereisen Tyr-

vään teollisuusalueen valokyl-

tit olla meille tutumpia!

Kiikan seurakunnan lä-

hetystori tarjosi tervetulleen

taukopaikan Kaarlo Sarkian

museon ja Vähähaaran Koti-

seututalon välissä. Oppaina

toimineiden Tuula Heinosen

ja Samuli Kinnarin ansiosta

tunnemme nyt myös Koppa-

laisentien mutkat, Kortesjär-

ven, Kiimajärven, Vakkalan ja

Kikkerlän. Kinnalan Koukul-

la saimme tutustua ruokailun

yhteydessä Suojeluskuntamu-

seoon.

Meskalan ja Talankylän vä-

liin mahtuu useita äetsäläisiä

yrityksiä. Pehulassa pujotte-

limme kunnanviraston ja seu-

rakuntatalon välistä tarkasta-

maan lääkäri- ja neuvolatilo-

jen remonttia. Ajoimme myös

Kemiran omistaman Finnish

Chemicalsin kautta, ihailim-

me riippusiltaa sekä voimalai-

toksen ympäristöä Patsaspuis-

toineen.

Honkolan ja Keikyän taa-

jamien jälkeen poikkesimme

Keikyän Kotiseutumuseon pi-

hassa. Museon tallentamaan

käsityöhistoriaan emme eh-

tineet tutustua tällä kertaa,

mutta Syrénien nahkapajassa

näimme nykyaikaista lompa-

kon tekoa. Vammalaan pala-

simme Sastamalan läpi kulke-

vaa vanhaa Turun tietä pitkin.

Sen varrelta löytyi historialli-

nen Ruoskamäki ja Jokisivun

Ulvin kylä. Kaiken kaikkiaan

reitti oli pohjoispuolen ret-

keemme verrattuna huomat-

tavasti tasaisempi, ääripäänä

vanhasta merenpohjasta rai-

vatut laajat viljelysaukeat. Lu-

kuisat järvet, kuten Houha-

järvi, Ylistenjärvi, Kivijärvi,

Tyrisevä ja Kiimajärvi, olivat

ehkä Sastamalan pohjoisen

osan järviä pienempiä, mut-

ta Kokemäenjoki antoi vasta-

painoksi vahvan leiman mai-

semaan.

Vuoden vaihtuessa nämä

kahdella retkellämme tutuk-

si tulleet taajamat ovat sa-

maa Sastamalan kaupunkia.

Kaupungin perustamissopi-

mukseen kirjattiin tavoitteiksi

palvelujen ja terveen kuntata-

louden turvaaminen, elinkei-

noelämän kehittäminen, vai-

kutusvallan lisääminen seu-

dulla ja maakunnassa sekä

kuntalaisten paikallisidenti-

teetin säilyttäminen.

Vaalien jälkeen näiden ta-

voitteiden toteuttamisvastuu

siirtyy järjestelytoimikunnalta

uudelle valtuustolle. Ja Sasta-

malan kehittäminen jatkuu -

taajamien vahvuuksia tukien.

Nahkapaja Eliisa Marjaanassa nahkamestarit Kirsi ja Ilkka Syrén esittelivät lompa-

kon teon moninaiset vaiheet.

Page 16 - Alueviesti_39_2008