Page 17 - Alueviesti_39

17

Keskiviikko syyskuun 24. 2008

”Tämä saa lihakset kipeäksi ja hien pintaan”

Itämainen tanssi on taidelaji muiden tanssien joukossa

Pauliina Parto

Itämaisesta tanssista puhu-

minen napa- tai vatsatanssina

saa Minna Koskisen, Aila Koi-

vuniemen ja Arja Saarikos-

ken näkemään punaista. He

korostavat itämaisen tanssin

olevan muutakin kuin vatsan

heilutusta ja navan esittelyä,

joksi Hollywood -elokuvat ja

turisteille Turkissa esiintyvät

tanssijat lajin ovat leimanneet.

Itämainen tanssi on oma tai-

detanssilajinsa siinä missä esi-

merkiksi jazztanssi, !amenco

tai salsakin. Kalkkeutuneet

mielikuvat vain istuvat turhan

lujassa ihmisten mielissä. -Li-

säksi itämainen tanssi on hy-

vä kuntoilumuoto, joka so-

pii kaikenikäisille naisille. Se

vahvistaa selän ja lantionpoh-

jan lihaksia, antaa niin fyysis-

tä kuin psyykkistä hyvää oloa

ja saa hien pintaan, naiset lu-

ettelevat.

Ja tämä kolmikko todel-

la tietää, mistä puhuu. Ku-

kin on eksynyt lajin pariin jo

yli kymmenen vuotta sitten. -

Olin heti täysin myyty, muis-

telee Minna Koskinen ensim-

mäistä tanssiharjoitustaan

vuonna 1997. Samanlaisen

ahaa -elämyksen kokivat ta-

hoillaan myös Aila Koivunie-

mi ja Arja Saarikoski. Itämai-

nen tanssi on vienyt niin vah-

vasti mennessään, että tällä

hetkellä naiset kuuluvat tans-

siharrastuksen lisäksi pirkan-

maalaiseen Mihrimahiin, joka

vie itämaisen tanssin ilosano-

maa eteenpäin.

Alkuperä

hedelmällisyyskulteissa

Itämaista tanssia pidetään

eräänä maailman vanhimmis-

ta tanssilajeista, jolla on tuhat-

vuotiset juuret Pohjois-Afri-

kassa ja Lähi-idässä. Tanssin

keskusmaa on Egypti. Itämai-

seen tanssiin kuuluu eri tyy-

lejä, kuten perustanssi balady

ja kansantanssit fellahi, saidi

ja khaleegi. Tanssin alkuperä

liittyy todennäköisesti hedel-

mällisyyskultteihin ja äitiju-

malattaren palvontaan. Erään

tulkinnan mukaan mustalai-

set toivat tanssin Intiasta Vä-

limeren alueelle.

Itämainen tanssi oli alku-

jaan kansan tanssia. Naiset

ja miehet tanssin syntysijoil-

la ovat tanssineet juhlissa ja

arkensa iloksi, säestyksenään

laulu ja taputus. Myös miehet

voivat tanssia itämaista tans-

sia. Suomessa lajin parista ei

kaksilahkeisia kuitenkaan ta-

paa. -Tässä lajissa nainen pää-

see siis välillä sukeltamaan

miehenkin rooliin, Arja Saa-

rikoski naurahtaa.

Länsimaihin itämainen

tanssi on saapunut 1800-lu-

vun lopulla. Varsinainen tans-

siaalto alkoi Yhdysvalloissa

50-luvulla ja Saksassa 70-lu-

vulla. Suomessa itämaisesta

tanssista päästiin nauttimaan

80-luvun taitteessa. Yleistyä

laji alkoi kymmenisen vuotta

myöhemmin, jolloin perustet-

tiin Seitsemän Hunnun Tans-

si ry.

Harrastus alkuun

kansalaisopistossa

Itämaisen tanssin yleistyes-

sä Suomeen syntyi lajin ni-

meen vannovia yhdistyksiä,

joista Mihrimah ry on yksi.

Minna Koskinen ja Arja Saa-

rikoski kuuluvat yhdistyksen

hallitukseen, Koskinen vara-

puheenjohtajana ja Saarikoski

sihteerinä. -Yhdistyksen tar-

koituksena on järjestää yhteis-

tä toimintaa harrastajille, tuo-

da vierailevia opettajia alueel-

le ja oman jäsenlehden Mir-

hamin kautta antaa jäsenille

tietoa tanssista, arabimaiden

kulttuurista ja itämaisen tans-

sin harrastamisesta Pirkan-

maalla ja Suomessa, Koskinen

kertoo.

Kesällä Mihrimah järjesti

Vammalassa itämaisen tans-

sin leirin, jolle osallistui 22

tanssijaa Tampereelta ja ym-

päristöstä. Osallistujat ottivat

leirin omakseen, ja esittivät

toivomuksen, että lajin pariin

kokoonnuttaisiin tulevinakin

kesinä.

Itämaista tanssia voi har-

rastaa esimerkiksi kansalais-

opistoissa. Sastamalan Opis-

to on reilut kymmenen vuot-

ta tarjonnut mahdollisuuden

harrastaa lajia, ja tänäkin tal-

vena tunteja on ainakin Kar-

kussa ja Kiikoisissa.

Ei pelkkää tanssia

Itämainen tanssi ei ole pelk-

kää tanssia. Minna Koskinen,

Aila Koivuniemi ja Arja Saa-

rikoski nauravat joutuneensa

opettelemaan harrastuksensa

myötä liudan uusia taitoja. -

Olemme ommelleet pukuja,

tehneet turbaanit ja paperi-

massasta ruukut rekvisiitaksi

esitykseen, kolmikko muis-

telee.

Kauniit ja värikkäät esiin-

tymisasut ovat olennainen osa

itämaista tanssia. Perinteisin

asuste on kolikkovyö. Ensim-

mäinen haaste tanssissa on-

kin saada vyö kilisemään lan-

tionliikkeillään. -Kilinäänkin

väsyy niin, että lopulta sitä ei

halua enää kuullakaan, Koivu-

niemi paljastaa.

Esiintymisasujen kirjo on

yhtä laaja kuin tanssityylien-

kin. Baladit, eli kaupunkilais-

tuneet itämaiset tanssit tans-

sitaan yleensä kapeissa pitkis-

sä mekoissa, joissa on halkio

tai kaksi liikkumista helpotta-

massa. Kansantansseissa taas

pukeudutaan kunkin kansan-

tanssin tapaan. Kansantans-

siasut ovat melko peittäviä ja

monissa käytetään erilaisia

huiveja hiusten verhona.

Harjoitusta myös päälle

Viime viikolla Minna Koski-

nen, Aila Koivuniemi ja Arja

Saarikoski ilahduttivat tans-

sillaan Sastamalakodin asuk-

kaita Vammalassa. Paikka

on tuttu; tanssijat ovat esiin-

tyneet talon asukkaille ai-

emminkin ja jopa harjoitel-

leet Sastamalakodin tiloissa.

Esiintyminen on olennainen

osa itämaista tanssia. Mihri-

mahin kautta kolmikko esiin-

tyy vuosittain erilaisissa tilai-

suuksissa. Vammalassa kutsu

käy itsekin itämaista opetta-

neen Katariina Uurron kevät-

näytöksiin.

Naisten tanssia katselles-

sa ei voi kuin ihailla, kuinka

helpolta liikkeet näyttävät. Jo-

kainen voi kuitenkin kuvitel-

la, miltä tuntuu liikuttaa esi-

merkiksi vain kättään muun

vartalon pysyessä paikoillaan.

Itämaisessa tanssissa oleellis-

ta onkin nimenomaan isolaa-

tio, jossa yksi vartalonosa liik-

kuu muiden pysyessä paikoil-

laan. Kädet ovat tanssissa aina

kannatettuina. Silloinkin, kun

niillä ei varsinaisia käsiliik-

keitä tehdä. -Tämä on todella

hyvää harjoitusta myös pää-

nupille. Tanssiessa pitää kes-

kittyä vain ja ainoastaan tans-

siin, siinä ei työasioita ehdi

miettiä. Lisäksi koordinaatio

ja tasapaino kehittyvät, naiset

kehuvat.

Puolen tunnin esityksen

jälkeen kolmikko on hengäs-

tynyt. Tämä oli kuitenkin vas-

ta alkulämmittelyä, sillä Min-

na Koskinen ja Arja Saarikos-

ki suuntaavat heti esityksen

jälkeen Loimaalle tanssitun-

nille. -Siellä on todella lois-

tava opettaja. Vaikka matkaa

kertyykin, olemme päättäneet

käydä hänen tunneillaan, nai-

set hymyilevät.

Ei epäilystäkään. Itämai-

nen tanssi vie mukanaan.

Minna Koskinen (vas.), Aila Koivuniemi ja Arja Saarikoski hullaantuivat itämai-

seen tanssiin heti ensikokeilemalla. Kolmikko vaikuttaa myös tamperelaisessa Mih-

rimah ry:ssä.

Itämaisessa tanssissa oleellista on isolaatio, jossa yksi vartalon osa liikkuu muiden

pysyessä paikallaan. Kädet ovat aina kannatettuina, vaikka niillä ei tehtäisikään var-

sinaisia käsiliikkeitä.

9:CC>H"h~c`n &+%m'%% Xb

ijbbV iV^ kVVaZV e~]`^c~! bVhh^^k^ejjiV! h~aZed]_V

Neni~ .%!"

>abVc `dgii^V &%%!"

' `ea E>H8>C6 :BB6 B:9>JB "_djhi^ceVi_d_V -%m'%% Xb

& `ea h^_VjheVi_V &+%m'%% Xb

:ij '*&!"

EajhhV"`dgi^aaV

>abVc `dgii^V +*%!"

(..!"

&% @@ @DGDIDCI6

?6 @JAJIDCI6

bV`hjV^`VV

@"EajhhV BVhiZg8VgY "`dgii^ajdidc idYZaa^cZc kjdh^`dg`d

'%%% Zjgdc `~nihh~ daZkVaaZ ajdidaaZ dc &*!*&

%,$%- # Ajdidc bnci~~ Ed]_daV EVc``^ Dn_#

:ij &)!"

EajhhV"`dgi^aaV

>abVc `dgii^V -.!"

,*!"

&+%m'(% Xb

Hdi`VhiV hVVi

EajhhVV

lll#hdi`V#Ò

hdi`V#Ò

N]Y^hi~~ hjdbVaV^hZi#

=jdcZ`Vaj_Zc ]Vc``^b^hZc

e^i~~ daaV ZYjaa^hiV V^cV#

H^`h^ Hdi`VhhV dc 6^cV:Yjaa^cZc"]^ciV#

EZ]bZ~ H6C9 L6K:"cj``VbViid

]Zg`jaa^h^hhV h~kn^hh~

h~]`^hinb~ici~ ]ZVihZi"edanegdenaZZc^V

gjh`ZV! WZ^\Z hVViVkVcV bnh n`h^k~g^hZc~0 gjh`ZV _V WZ^\Z#

IZgkZijadV a~]^be~~c Hdi`V"bnnb~a~~c

Page 17 - Alueviesti_39_2008