Page 10 - Alueviesti_43

10

Keskiviikko lokakuun 22. 2008

Parhaillaan oleva myyrähuip-

pu on saanut Lounais-Suomen

metsäkeskuksen tarttumaan

toimeen odotettavissa olevi-

en taimikkotuhojen vähen-

tämiseksi. Metsäkeskus jakaa

metsänomistajille maksutta

sata varpuspöllön pönttöä ri-

pustettavaksi hiljattain istu-

tettujen taimikoiden läheisyy-

teen. Tavoitteena on, että te-

hokkaana myyränsaalistajana

tunnettu varpuspöllö asettuu

pönttöön ja vähentää myyri-

en määrää taimikossa.

Myyrähuippu

Myyräkannat ovat tällä het-

kellä maan eteläpuoliskossa

huippulukemissa. Metsäntut-

kimuslaitoksen seurannois-

sa laajoilla alueilla on havait-

tu suurimpia tiheyksiä vuosi-

kymmeniin.

Mikäli myyräkanta säilyy

yhtä vahvana talven yli, ovat

mittavat taimikkotuhot to-

dennäköisiä. Suurin tuhoris-

ki on 1-3 vuotta sitten istute-

tuilla rehevillä uudistusaloil-

la. Pellonmetsityskohteet ovat

erityisessä vaarassa.

Myyrätuhojen ehkäisemi-

nen on hankalaa. Keskeisin

keino on huolehtia uudistus-

aloilla heinäntorjunnasta, jol-

loin myyrillä on vähemmän

ravintoa ja suojaa. Myös eri-

laisia karkoteaineita ja taimi-

suojia on olemassa.

Varpuspöllöt avuksi

Luonnonläheinen tapa vähen-

tää myyrien määrää on suosia

varpuspöllöä taimikon lähei-

syydessä. Varpuspöllö on pöl-

löistämme pienin, vain 60-70

gramman painoinen petolin-

tu.

Myyräkannan ollessa vah-

va, varpuspöllö saalistaa pää-

asiassa niitä. Lisäksi se varas-

toi saalista pönttöön tai ko-

loon. Pöllön saalistus edesaut-

taa myyrätuhojen torjunnassa,

mutta lisäksi tarvitaan muita-

kin toimia taimien pelastami-

seksi.

Lounais-Suomenmetsäkes-

kus haluaa etsiä uusia keinoja

metsien terveyden parantami-

seksi ja tästä syystä jakaa met-

sänomistajille maksutta sata

varpuspöllön pönttöä pienten

taimikoiden läheisyyteen ri-

pustettavaksi.

Pönttöprojektissa on mu-

kana myös Turun yliopiston

ekologian laitos sekä Metsän-

tutkimuslaitos, jossa on käyn-

nissä myyrätuhotutkimus.

Pöntötyksen vaikutuksia on

tarkoitus seurata metsäntut-

kimuslaitoksen toimesta syk-

syn ja talven kuluessa.

vv

Otsikoiden takaa

• Hannu Virtanen

URHEILUTARVIKE

HÄIJÄÄN

h a i j a a . f i

Ostimme maahantuojan loppuvaraston

SIMMONS laatuoptiikkaa

nyt

halvalla

Hiiriä ja ihmisiä

T

ämän turinapalstani alkuperäisenä otsikko-

na oli “Hiiret ovat kivoja”. Tuo väite on nimit-

täin ollut hyvä keskustelun avaus kahvipöydis-

sä, erityisesti naisväen seurassa. Väitettä on aina seu-

rannut vastaväite, joten keskustelu on ollut vilkasta ja

perin antoisaa.

Vaihdoin kuitenkin otsikkoa, koska onhan se liian ko-

vaa väittää hiiriä kivoiksi. Esimerkiksi näin syksyllä tu-

piimme pujahtelevat metsähiiret ovat joskus melkoisia

murtovarkaita.

Hurjin todistamani tapaus tältä syksyltä on kassakaap-

pimurron luokkaa. Siimahäntä ei pelkästään asettunut

taloksi vaan mennä kaiversi itsensä sulatusvesien pois-

toreiästä suoraan jääkaapin perille, herkkupalojen tyys-

sijaan.

Väitteeni “hiiret ovat kivoja” vaihdan mielelläni ajatuk-

seen “hiiret ja myyrät ovat kiinnostavia”.

Joskus iltaisin kaipaan lapsuuteni kotihiiriä. Ääni joka

kuului pinkopahvin ja hirsiseinä välissä ullakolta ala-

kertaa laskeutuvasta kotihiirestä oli tunnelmallista tuu-

tulaulua. Hetkeä myöhemmin keittiössä räpsähti äiti-

muorin virittämä ansa.

Mahtoikohan sittenkin liian moni joutua satimeen.

Vieläkö näitä harmaaturkkeja jonkun huushollissa on?

Omissa nurkissani vilisee ainoastaan sen villejä metsä-

läisserkkuja.

Mieleeni palaavat vuosien takaa myös muutamat sa-

laisuuden verhoamat syysyöt. Heräsin joskus tuntee-

seen, että tässä huoneessa on myös joku muu (olin poi-

kamies silloin). Se ei aina ollut pelkkä tunne, vaan tun-

temus. Tuntemus siitä, että joku sujahti peiton yli tai

kutitti varpaissa.

Kun ilmiölle ei ollut aluksi luonnollista selitystä, se pi-

ti tietenkin unohtaa.

Sitten alkoi löytyä linnuille tarkoitettuja auringonku-

kansiemeniä eri puolilta huoneistoa. Niitä oli kätket-

ty esimerkiksi tuolilla olleeseen villapaitaan. Voitte ku-

vitella tilanteen, kun ottaa tuolilta villapaidan ja sieme-

net lentävät ympäri huonetta.

Alkoi salapoliisityö, jonka alkuperäinen tavoite saavu-

tettiinkin. Siementen kätkijäksi ja öiseksi vilahtelijak-

si paljastui metsämyyrä. Paljastui myös, että eksootti-

sin paikka, minne tämä nysäperä oli talvivaraansa ke-

rännyt, oli diaprojektorin tuuletussäleikön alapuolinen

lokero.

Jaa-a. Olisikohan tuo alkuperäinen otsikko ollut sitten-

kin osuvampi.

Onnistuu se hirvenkaato

14-vuotiaanakin!

Hannu Virtanen

Metsästysseura Keikyän Erä-

veikkojen syksyn toinen jah-

tipäivä sunnuntaina 12. lo-

kakuuta teki 14-vuotiaasta

Wantte Yli-Mäkelästä oikean

hirvimiehen. Nuorukainen

sai sarvipään tähtäimeensä ei-

kä hukannut hyvää tilaisuutta.

Ensimmäinen kaato oli totta.

-Hirvi tuli koiran edellä kä-

velyvauhtia hyvään paikkaan,

Wantte kertoo tilanteesta.

Nuoren hirvimiehen tas-

kussa kulkee nyt kolmas met-

sästyskortti, sillä ensimmäi-

sen hän sai vuonna 2006. Hir-

vimetsällä Wantte oli mukana

jo viime vuonna, mutta tä-

nä syksynä hän on porukassa

myös lihaosuudella.

Äetsän koulun yhdeksät-

tä luokkaa käyvälle nuorukai-

selle on ehtinyt karttua koke-

musta myös valkohäntäpeura-

jahdista. Viime vuonna kaa-

tui urospeura, ja tänä vuonna

saalisluettelo on kasvanut yh-

dellä vasalla.

Wantten kaatama ensim-

mäinen hirvi ei olekaan ai-

van mikä tahansa hirvi, vaan

se päätyy Keikyän Eräveikko-

jen juhlapöytään. Seura viet-

tää 75-vuotisjuhliaan 6. kesä-

kuuta ensi vuonna.

Vaarin valvonnassa

Wantte Yli-Mäkelän hirven-

kaadon mahdollisti yhteis-

työ vaarin, Vento Jokiniemen

kanssa. Nuorukainen täyttää

15 vuotta vasta joulun alla, jo-

ten yksin ja oman aseen kans-

sa ei metsälle voi vielä lähteä.

Laki sanoo, ettei alle 15-

vuotiaalla henkilöllä voi olla

vielä henkilökohtaista aseen

hallussapitolupaa. Mikäli kui-

tenkin metsästäjätutkinto on

suoritettu, metsästyskortti

maksettu ja henkilöllä on oi-

keus metsästää kyseisellä alu-

eella, hän voi ampua hirven yli

18-vuotiaan aseen hallussapi-

toluvan omaavan henkilön vä-

littömässä valvonnassa.

Metsästäjätutkinnolle ja

sitä kautta metsästäjäksi tule-

miselle ei ole asetettu alaikä-

rajaa. Käytännössä itsenäi-

sen metsästyksen alaikäraja

on kuitenkin 15 vuotta, kos-

ka silloin huoltajan luvalla voi

saada hallussapitoluvan am-

puma-aseeseen.

Hirvijahdissa

23 metsästäjää

Keikyän Eräveikkojen hirvi-

jahtiin osallistuu tänä syksy-

nä 23 metsästäjää. Lihat jae-

taan neljässä ryhmässä, jois-

sa on 5-6 metsästäjää kussa-

kin.

Lupia seuralla on kuuden

aikuisen hirven ja kuuden va-

san kaatamiseen. Ensimmäise-

nä jahtiviikonloppuna kaatui

kaksi sarvipäistä uroshirveä,

viime viikon keskiviikkona

tuli vasa ja nyt viikonloppuna

kumpanakin päivänä saaliiksi

saatiin vasikka.

Ensi vuonna 75-vuotisjuhliaan viettävä Metsästysseura

Keikyän Eräveikot ja erityisesti sen johtokunta on ollut

viime kuukaudet hämillään tilanteesta, jossa seuran sih-

teerin Anssi Haaviston mukaan osaan metsästysoikeuden

seuralle vuokranneista maanomistajista on ollut yhteydes-

sä henkilöitä, jotka yrittävät tehdä vuokrasopimuksia jon-

kun muun kuin Eräveikkojen nimiin.

Haaviston mukaan esiin on noussut huoli siitä, ettei ole

kummankaan etu, jos hirvijahtiin käytettävä alue sirpaloi-

tuu ja mahdollisesti pienenee. Tällöin myös hirvilupien

määrä voi pienentyä. Voi myös syntyä alueita, joilla jahti

vaikeutuu tai estyy kokonaan.

Metsästyksen vaikeutumisella on taas yhteys hirvitihe-

yteen, joka puolestaan vaikuttaa hirvien aiheuttamiin va-

hinkoihin niin metsän uudistusaloilla kuin peltoviljelyk-

silläkin.

-Seura tekee metsästysoikeuden vuokrasopimuksia vain

suoraan maanomistajien kanssa ja vain Eräveikkojen ni-

miin, Haavisto tähdentää.

-Sopimusta ei tarvitse uusia, jos se on tehty olemaan voi-

massa toistaiseksi tai siinä on määräaikaa jäljellä. Joitakin

sopimuksia on jouduttu tekemään uudestaan, kun maan-

omistajille on selvinnyt, ettei uuden sopimuksen vuokraa-

jana olekaan Eräveikot.

-Johtokunta toivoo maanomistajien yhteydenottoa ennen

uuden vuokrasopimuksen tekemistä väärinkäsitysten vält-

tämiseksi. Eräveikot on tämän alueen ainoa metsästysseu-

ra, jolla on hirvieläinten kaatolupia, Haavisto sanoo nykyi-

sestä tilanteesta.

Hirven- ja peuranmetsästys on luvanvaraista toimin-

taa. Luvan hakijalla on oltava metsästykseen sopiva riit-

tävän suuri yhtenäinen alue, jonka vähimmäiskoko hir-

vellä on 1000 hehtaaria ja valkohäntäpeuralla 500 hehtaa-

ria. Alueelle voidaan myöntää lupia vain yhden hakemuk-

sen perusteella.

Eräveikoilla on metsästysmaita vuokrattuna runsas

5000 hehtaaria.

Metsästysalueen

yhtenäisyys

Eräveikkojen

huolena

Wantte Yli-Mäkelä kaatoi sarvipää sonnin Hyypintien maastossa Äetsässä.

Jahtipäällikkö Kimmo Niemelän perheestä myös tytär

Sanna on mukana hirvimetsällä.

Alle 15-vuotiaanaWantte

voi olla aseen kanssa met-

sällä vaarinsa Vento Joki-

niemen seurassa.

Varpuspöllöjä houkutellaan

myyrätuhojen torjuntaan

Varpuspöllö on tehokas myyrien saalistaja, joka kerää

syksyisin varastoja koloihin ja pönttöihin. Tähän varas-

toon kertyi Äetsässä viime syksynä kymmeniä metsä-

myyriä.

Page 10 - Alueviesti_43_2008