Page 14 - Alueviesti_43_2008

14 Keskiviikko lokakuun 22. 2008
T E E M A S I V U T
V U O D E N
Y R I T T Ä J Ä
2 0 0 8
Äetsän vuoden yrittäjät Seija ja Keijo Vierimaa:
”Jokainen kivi on
uniikki ja ikuinen”Maija Latva
Keikyän Kivi Oy täyttää tänä
vuonna 75 vuotta. Seija ja Kei-
jo Vierimaa ostivat 11 vuot-
ta sitten Kalle ja Väinö Syre-
nin perustaman yrityksen ja
ryhtyivät yrittäjiksi. Vieri-
maat ovat kehittäneet yritys-
tään aktiivisesti ja tehneet pal-
jon työtä asettamiensa tavoit-
teiden eteen ja se on kannat-
tanut. Vuonna 2005 tehdyn
laajennuksen jälkeen yrityk-
sen liikevaihto on kolminker-
taistunut. Yrityksellä on omat
myymälät myös Porissa ja Tu-
russa, jossa toimii lisäksi hau-
taustoimisto.
Keijo on koulutukseltaan
kivialan artesaani ja Seija ki-
viartenomi.
Yrityksen päätoimiala on
yksilöllisten hautamuisto-
merkkien suunnittelu ja val-
mistus. Keikyän Kivi Oy on
jalostanut suomalaista graniit-
tia hautakiviksi vuodesta 1933
lähtien. -Meille on tärkeää, et-
tä asiakas löytää juuri oikean-
laisen muistokiven, Keijo pai-
nottaa.
Seijan kiviartenomiopinto-
jen myötä yrityksen tuotevali-
koimaan, hautakivien rinnalle
tulivat 2000 -luvulla kotimai-
sesta kivestä valmistettavat
lahjaesineet. -Toiminta läh-
ti liikkeelle kysynnästä, Seija
kertoo. Hän suunnittelee ki-
vestä yksilöllisiä lahjaesinei-
tä esimerkiksi syntymäpäivä-
, kaste-, rippi-, ylioppilas- ja
häälahjaksi sekä liikelahjoiksi.
-Suosituksi esineeksi on vii-
me aikoina osoittautunut ki-
vinen pieni kilometripylväs,
jonka voi antaa minkä tahan-
sa “virstanpylvään” saavutta-
jalle, hän esittelee.
”Hyvä kun muutkin
huomaavat, että
eteenpäin on menty”
Pariskunnalla on selkeä työn-
jako. Seijan kontolla on hau-
takivien suunnittelu sekä ul-
koasuun liittyvät asiat, kuten
tekstityksen suunnittelu ja vä-
lillä jopa kultaaminen. Kei-
jo puolestaan hoitelee logis-
tiikkaan ja kivien asennuksiin
liittyviä järjestelyjä ja yhdessä
he pitävät yhteyttä tuotteiden-
sa jälleenmyyjiin, joita löytyy
koko Suomen alueelta. -Pal-
veluihimme kuuluu valmiin
haut amuisto-
merkin kuljetta-
minen haudal-
le sekä sen asen-
nus, Keijo selvit-
tää ja lisää, että
heillä myös suo-
ritetaan muita
muistomerkin
huoltotöitä.
P a r i s k u n -
nan mukaan
haut amuisto-
merkkien ulko-
asuun kiinni-
tetään nykyään
paljon huomio-
ta. -Esimerkik-
si lyhtyaukko
on jo noin 40 %:
ssa hautakivis-
tä, Keijo laskis-
kelee. Hän lisää,
että erikoisuuk-
sillekin on tila-
usta. -Juuri tuli
Turun suunnas-
ta pyyntö suun-
nitella junan ve-
turin mallinen
hautakivi, hän
kertoo.
Vuoden yrit-
täjä -tittelin pa-
riskunta otti vastaan hyvil-
lä mielin. -Olemme tehneet
paljon työtä tavoitteidemme
eteen, kyllä tunnustus tun-
tuu mukavalta, Seija pohtii. -
Omasta mielestämme olemme
saaneet paljon aikaan. Onhan
se hienoa, että muutkin sen
huomaavat, Keijo lisää ja kiit-
telee samalla yrityksen työnte-
kijöitä.
75-vuotisen toiminnan ja
vuoden yrittäjä -palkinnon
kunniaksi Keikyän Kivessä
on kahvitarjoilu huomenna
torstaina kello 10-17.
Keikyän Kivessä palvellaan ideoinnis-
ta muistomerkin asennukseen asti. Sei-
ja ja Keijo Vierimaalle on tärkeää, että
asiakas saa kauniin, yksilöllisen ja kor-
kealaatuisen hautamuistomerkin
Mouhijärven vuoden yrittäjä Mikko Rauva:
”On vaikea kuvitella, etten
työskentelisi ihmisten parissa”Pauliina Parto
Yrittäjänä jo 11 vuotta toimi-
nut Mikko Rauva toteutti sen,
mistä moni haaveilee: teki
harrastuksesta itselleen työn.
32-vuotias mies autteli tuttu-
ja ja ystäviä tietokoneasioissa
jo lukioaikoina. Ajan mittaan
harrastus alkoi kuitenkin vie-
dä niin paljon aikaa, että yrit-
täjäksi ryhtyminen oli luonte-
va askel. Atk-tuki- ja -huolto-
palveluja tarjoava Los Mikros
syntyi vuonna 1997 ja töitä on
riittänyt. -Virallisissa palkka-
töissä en ole ollut koskaan pa-
ria lyhyttä pätkää lukuun ot-
tamatta, Mouhijärven vuoden
yrittäjä naurahtaa.
Menneitä vuosia Rauva
muistelee hyvillä mielin. Usko
omaan tekemiseen ei ole hor-
junut koskaan, vaikka alus-
sa epäilijöitä riittikin. -Tai ei
välttämättä epäilijöitä, mut-
ta niitä, jotka eivät iän vuok-
si ottaneet vakavasti. Siitäkin
onneksi on pääsyt ajan kulu-
essa. Olen ollut siitä onnekas,
että olen saanut tutustua hir-
veän hyviin tyyppeihin.
Sosiaalisena luonteena
Rauva uskoo murtaneensa
vuosien saatossa myös stereo-
typioita. -Toivottavasti olen
saanut ihmiset huomaamaan,
etteivät kaikki tietokoneihmi-
set ole huppupäisiä nörttejä,
jotka puhuvat koodikieltä.
Tukea kellon ympäri
Los Mikros palvelee sekä yk-
sityisiä henkilöitä että yrityk-
siä. -Yksityispuolella myyn ja
huollan koneita, puhdistan vi-
ruksista tai asennan koneisiin
ohjelmia. Yrityspuolella toi-
min laajemmin muun muassa
verkkoasioiden parissa ja atk-
tukena, mies valottaa. Hän
on periaatteessa tavoitettavis-
sa kellon ympäri. -Jos verkko
kaatuu jossain !rmassa, ei sii-
nä voida odottaa montaa päi-
vää tai soitella palveluntarjo-
ajan asiakaspalvelua läpi, Rau-
va muistuttaa.
Vaikka hän fyysisesti huol-
taakin koneita, ei asiakkaan
merkitys suinkaan ole tois-
arvoinen. -Yhtä tärkeää kuin
saada kone toimimaan, on
tulla itse toimeen asiakkaan
kanssa. Monien ohjelmien
kohdalla huomaa, että oh-
jelma on osattu tehdä, mutta
edes tekijöillä ei ole hajua mi-
ten sitä käytetään. Asiakkaita
ja ihmisiä varten tätä hommaa
tekee, mies korostaa.
Los Mikroksella on asiak-
kaita etupäässä lähikunnis-
sa, kuten Kiikoisissa, Lavias-
sa, Tampereella ja Vammalas-
sa. -Tässä tullaan siihen, että
tietokoneen voi saada toimi-
maan etätyönä, mutta asiak-
kaan kanssa kommunikoin-
ti ja hänen opastuksensa on
kaukaa hankalaa.
Kiekkoa ja matkustelua
Yrittäjyyden parhaaksi puo-
leksi Mikko Rauva nostaa “sen
perinteisen”, eli vapauden. -Si-
tä saa tosissaan määrätä omis-
ta tekemisistään ihan itse, hän
hymyilee ja tunnustaa, että
yrityksen toimiessa vielä koti-
oloissa piti itseään välillä pot-
kia töihin. -Eli samalla vapaus
on vähän kolikon kääntöpuo-
likin. Töitä tosiaan pitää teh-
dä, että pärjää.
Tähän mennessä miehen
ei ole ollut vaikea tehdä eroa
työn ja vapaa-ajan suhteen,
vaikka kaikki asiakkaat eivät
aina otakaan uskoakseen, että
mies on lomalla. -Lomilla pi-
tääkin siis suunnata pois ko-
tinurkista. Lappi on aina hyvä
vaihtoehto.
Matkustelu lukeutuu vuo-
den yrittäjän rakkaimpiin har-
rastuksiin, samoin kuin poli-
tiikka ja järjestötoiminta. Löy-
tyypä Rauvasta jääkiekkofa-
niakin. -Vaikka kuinka kiire
olisi, yritän ehtiä katsomaan
noin 50 jääkiekkopeliä vuo-
dessa.
Klapeja eläkepäivillä
Mikko Rauva näkee yrityk-
sensä tulevaisuuden valoisa-
na. -Ihmisten hintatietoisuus
lisääntyy koko ajan, mutta se
on kaltaiselleni pienelle yrit-
täjälle vaan hyvä juttu. Joskus
mietin, mihin kiivas kehitys
oikein vie alaa, mutta en kui-
tenkaan usko, että ihmisten
avuntarve ainakaan vähenee,
mies pohtii.
Varasuunnitelma tulevai-
suuden varalle on kuitenkin
valmiina. Rauva perusti tänä
vuonna yhdessä velipoikien-
sa kanssa Sastamalan Pölkky
Oy:n, joka myy energiapuuta.
-Isällä on metsäkoneyritys, jo-
ten tämä nivoutuu vähän sii-
hen, mies kertoo.
-Sitä voi sitten pappana
vääntää klapeja, kun uskotta-
vuus atk-yrittäjänä taitaa ka-
rista viimeistään siinä viisi-
kymppisenä.
Mouhijärvellä vuoden
yrittäjäksi valittu Mikko
Rauva toteutti monen haa-
veen tekemällä harrastuk-
sesta itselleen työn.
Maanrakentaveljekset
vuoden yrittäjiä
Punkalaitumella
Punkalaitumen
vuoden yrittäjät
ovat Tomi (va-
semmalla) ja Sa-
mi Lampinen.
Kuva: Juha Aro/
Punkalaitumen
Sanomat
Maija Latva
Punkalaitumen vuoden yrit-
täjät ovat veljekset Sami ja To-
mi Lampinen, joiden yritys on
Maanrakennus Lampinen Oy.
Veljesten isä
Simo Lampinen aloitti ura-
koinnin vuonna 1973. Hän te-
ki traktorikaivurilla pääasias-
sa kunnallisteknisiä töitä se-
kä peltojen ja soiden ojitusta.
1980-luvulla mukaan tuli tur-
ve-energiaurakointi.
Vuodesta 1997 alkaen jyr-
sinturpeen nosto Vapon työ-
mailla on ollut yrityksen suu-
rin työllistäjä. Yritys myös hoi-
taa turvetuotantoalueiden val-
mistelua kokonaisvaltaisesti,
esimerkiksi turpeen kuorma-
usta, soiden kunnostusta tuo-
tantoon, suoalueiden kantojyr-
sintää ja energiapuun keruuta.
Jonkin verran on myös tien-
hoidollisia töitä.
Vuonna 2005 yrityksen
kantava voimana ollut Simo
Lampinen kuoli sairastettu-
aan vain kaksi kuukautta. -
Siitä lähtien olemme tehneet
kaiken, mitä vuosien saatos-
sa olemme häneltä oppineet
ja yritämme edelleen oppia
yhtä hyväksi yrittäjäksi, kuin
isämme oli, veljekset vakuut-
tavat. Molemmat ovat siirty-
neet yrityksen hommiin heti
koulunsa käytyään.
Yrityksen konekanta pi-
tää sisällään 12 traktoria, 5
kaivuria, pyöräkuormaajan
ja kuorma-auton. Vakitui-
sia työntekijöitä on Samin ja
Toimin lisäksi viisi sekä lisäk-
si kesäaikaan toistakymmen-
tä traktorinkuljettajaa ja kym-
menkunta aliurakoitsijaa.
”Paljon ei
ehditä lomailla”
Yrittäjyyden hyviksi puoliksi
veljekset mainitsevat päätäntä-
vallan omista töistä. -Huono-
ja puolia taas ovat lyhyet lomat,
isot riskit ja epäsäännöllinen
työaika, Tomi luettelee. Sami on
samaa mieltä ja lisää, että stres-
siä aiheuttaa se, jos työt eivät su-
ju suunnitellusti.
Veljekset kertovat, että suu-
ria laajennuksia yritystoimin-
taan ei ole lähiaikoina suun-
nitteilla, mutta tarkoitus oli-
si tulevaisuudessa erikoistua
yhä enemmän. -Pu-
heet taantumasta
eivät ainakaan vielä
ole vaikuttaneet toi-
mintaamme, he va-
kuuttavat.
Suodenniemen vuoden yrittäjälle
tulee välillä äkkilähtö
Suodenniemen vuoden yrittäjä Antti Rajaniemi on eri-
koistunut Valmetien korjaukseen ja huoltoon. Tässä
työn alla on traktorin vaihteisto.
Pauliina Parto
Suodenniemellä vuoden yrit-
täjäksi valittu Antti Rajanie-
mi huoltaa omien sanojensa
mukaan traktorin edestä pe-
rään saakka. -Valmetit on tu-
tuimpia, niihin olen erikoistu-
nut. Teen kyllä muitakin, mut-
ta valikoiden. Jos on sellainen
tuntuma, etten osaa, niin sit-
ten mieluummin kieltäydyn,
mies kertoo.
Traktorien ohella Rajanie-
men näpeissä korjaantuvat
myös muut maatalouskoneet
sekä metsäkoneet. Pääasialli-
sesti mies työskentelee hallis-
saan Suodenniemen kylänrai-
tilla, mutta liikkuukin, jos tar-
ve niin vaatii. -Sellaista akuut-
tia tekohengitystä käydään
antamassa muuallakin, hän
naurahtaa.
Rajaniemi perusti oman
traktorihuoltonsa vuonna
1993. Koneiden parissa hän
on ehtinyt työskennellä jo 70-
luvun puolivälistä saakka. -Sii-
nä meni vähän sukset ristiin
aiemman työnantajan kans-
sa, joten päätin kokeilla miten
homma toimisi omillaan. Ei
tässä mitään rikkauden vam-
maa ole päässyt syntymään,
mutta pärjätty on, Rajaniemi
toteaa.
Äkkilähtö
ja ovet säppiin
Rajaniemi ei ole nähnyt tar-
peelliseksi lähteä kasvatta-
maan yhden miehen yritys-
tään suuremmaksi. -Kesäpoi-
kia ja koululaisia minulla on
ollut välillä hommissa. Kun
yksin tekee, ei tarvitse kul-
kea kenenkään perässä. Si-
tä on kuitenkin itse aina vii-
me kädessä vastuussa toisen-
kin töistä, yrittäjä pohtii. Jos
yritys kasvaisi, samalla pitäisi
kasvattaa myös hallin kokoa.
-Sopivia vaan ei tunnu tällä
seudulla olevan tarjolla, eikä
rakentaminenkaan investoin-
tina innosta.
Työn ja vapaa-ajan Rajanie-
mi on aina osannut pitää eril-
lään, vaikka välillä harrastus
haittaa työtä ihan konkreet-
tisesti. -On tullut niitä het-
kiä, kun on joutunut jättä-
mään hommat niille sijoilleen
ja laittamaan ovet säppiin kes-
ken kaiken, mies nauraa. Hä-
täiset lähdöt johtuvat VPK-
harrastuksesta, jonka parissa
mies on viihtynyt pikkupojas-
ta pitäen. -Tampereella asues-
sa jäi vuosia väliin, mutta oli-
sinko taas ollut toiminnassa
kymmenen vuotta, hän las-
keskelee.
Hälytyksiin Rajaniemi
pääsee lähtemään ripeäm-
min kuin moni muu. Palolai-
tos kun sijaitsee aivan miehen
hallin vieressä.
Päivä kerrallaan
Vaikka yrittäjyys ei aina ruu-
suilla tanssimiselta tuntuisi-
kaan, ei Antti Rajaniemi ole
tosissaan joutunut miettimään
lopettamista. -Väliin kun jo-
ku mättää, se kirvelee oikein
kunnolla, mutta hanskoja en
ole ajatellut lyödä tiskiin kos-
kaan.
Talouden heilahtelu koet-
telee herkimmin pientä yrit-
täjää, mutta Rajaniemi ei pie-
nistä hätkähdä. -Kyllä tässä
koitetaan jatkaa päivä kerral-
laan. Kotimaan taloustilan-
ne ei näytä hyvältä, mutta ku-
kapa meistä pystyy etukäteen
ennustamaan, mitä maailmas-
sa tapahtuu?