Page 11 - Alueviesti_43

11

Keskiviikko lokakuun 22. 2008

Kirjallisuusillan vieraana Saara Kesävuori

Vammalan pääkirjastossa on

tänään keskiviikkona alka-

en kello 19 tarjolla kirjallista

herkkua lukemisen ystäville.

Kirjallisuusillan vieraaksi saa-

puu tunnettu tamperelainen

kirjailija, kirjallisuusarvosteli-

ja Saara Kesävuori. Häneltä on

nyt syksyllä ilmestynyt romaa-

ni Hyvä isä.

Kesävuori on romaanien li-

säksi kirjoittanut nuortenkir-

joja ja näytelmiä. Väitöskirjan-

sa hän teki kirjailija Eila Pen-

nasen varhaistuotannosta.

“Hyvä isä” on lämmin ja

inhimillinen kertomus kes-

ki-ikäisestä Helenasta ja hä-

nen perheestään. Se on rie-

mukas kannanotto nykypäi-

vän tavoitehenkiseen ja yli-

psykologisointiin sortuvaan

elämäntapaan. Onko meidän

aina sittenkään opittava kai-

kesta jotakin, muistettava oi-

kein ja täsmällisesti? “Hyvä

isä” on vastaansanomattoman

lohduttavaa luettavaa kaikil-

le, jotka kamppailevat suorit-

tamispaineiden ja itsesyytös-

ten keskellä, kertoo romaanin

esittelyteksti.

Kirjallisuusillan juontaa

Brita Santala. Kuulijatkin voi-

vat esittää kysymyksiä. Tilai-

suuden, johon on vapaa pää-

sy, järjestää Vammalan kirjas-

tonystävät yhdessä kaupun-

ginkirjaston kanssa.

• Marjo Anttoora

A

uskultoinnin viimeinen vaihe Tampereen kä-

räjäoikeudessa suoritetaan suurelta osalta eu-

rojen parissa. Konkurssit, velkomukset ja hää-

töasiat tulevat valitettavan tutuiksi. Harvoinhan oikeu-

dessa mukavien asioiden parissa ollaan, paitsi uusia

kiinteistönomistajia palvellessa ja vihkiessä. Joka tapa-

uksessa hakemusasioiden ja rikosasioiden päälle tulee

tutuksi taas uudenlaisia ikäviä tilanteita

Selvät, riidattomat velkomusasiat käsitellään niin sa-

notussa summaarisessa menettelyssä. Velkoja eli kan-

taja hakee saatavaansa oikeudessa haastehakemuksella

vastaajalta eli velalliselta. Usein saatava on siirretty pe-

rintätoimistolle. Velallista vaaditaan maksamaan velan

pääoma ja yleensä lisäksi viivästyskorot, perintäkulut ja

oikeudenkäyntikulut.

Oikeudenkäyntikuluista on säädetty asetuksella ja

yleensä kantaja vaatii asetuksen mukaisen maksimin eli

222 euroa. Tuntuu surulliselta, kun alkuperäinen velka

saattaa olla vaikkapa 25 euroa, mutta korkojen, perin-

täkulujen ja oikeudenkäyntikulujen jälkeen maksetta-

vana on moninkertainen summa. Kun päälle tulee vielä

mahdollinen ulosottomaksu, ei voi muuta kuin suositel-

la asioiden hoitamista ajoissa. Velkojan kanssa keskus-

tellen pääsee yleensä aina halvemmalla ja ilman luotto-

tietomerkintää. Vasta oikeudessa tapahtuneesta sovin-

nostakin tulee merkintä rekisteriin.

Perustapauksessa asiasta annetaan yksipuolinen tuo-

mio, jolla velallinen velvoitetaan maksamaan velkansa.

Velalliselle annetaan ennen tuomion antamista mah-

dollisuus vastata haasteeseen, mutta usein vastaus on

senlaatuinen, ettei sillä ole vaikutusta asian käsittelyyn.

Kun on jouduttu tuomioistuimeen saakka, ei merkitys-

tä voida antaa sille, että velallinen kertoo olevansa työ-

tön tai sairas eli rahat ovat sinänsä perustellusta syystä

lopussa. Väite, jonka mukaan velkasumma on jo mak-

settu, väärä tai että sitä ei todellisuudessa ole syntynyt-

kään, selvitetään kyllä tarpeen tullen vaikka istunnos-

sa. Turha väite voi sekin koitua kalliiksi, kun vastapuo-

len oikeudenkäyntikulut kasvavat riitaiseksi muuttu-

neessa asiassa.

Hienointa on seurata sitä, että vielä käräjäoikeudessa-

kin voidaan päästä asiassa sovintoon. Toisinaan sovinto

syntyy, kun velkoja tulee vaatimuksessaan vastaan, vaik-

ka tietää todellisen saatavansa suuremmaksi. Toisinaan

velallinen ymmärtää oman väitteensä perusteettomak-

si. Tapahtuu sitäkin, että kun asia on valmisteluistun-

nossa ääneen läpikäyty, kumpikin osapuoli alkaa epäil-

lä omaa oikeassa olemistaan.

Velat on

halvinta

maksaa

ajoissa

Uusi hankintalaki on

jopa mutkistanut

kuntien ostotoimintaa

Lojer Oy:n toimitusjohtaja Ville Laine(vasemmalla) ja Suomalaisen Työn liiton tutki-

muspäällikkö Sami Tuurna poseeraavat onnistuneen tilaisuuden jälkeen Avainlippu-

alkuperätunnusten joukossa Fennia-talossa Helsingissä. Kuva: Mirja Ekholm.

Julkiset hankinnat -kyselyn

tuloksista järjestettiin tiedo-

tustilaisuus Suomalaisen Työn

Liitossa Helsingissä viime vii-

kon keskiviikkona. Järjestäjinä

olivat kyselyn jäsenyrityksil-

leen toteuttaneet Suomalaisen

Työn Liitto ja Suomen Yrittä-

jät. Tilaisuudessa Vammalalai-

sen Lojer Oy:n toimitusjohta-

ja Ville Leino kertoi julkisiin

hankintoihin liittyviä käytän-

nön yksityiskohtia ja korosti,

että tärkeintä julkisissa han-

kinnoissa olisi painottaa ko-

konaisedullisuutta hankinnan

koko elinkaaren kustannuk-

sia. Hankintalain tavoitteena

on tehostaa julkisten varojen

käyttöä ja edistää laadukkai-

ta hankintoja. Suomen Yrittä-

jien ja Suomalaisen Työn Lii-

ton selvityksessä vastaajat ar-

vioivat viranomaisten painot-

tavan julkisten hankintojen

kilpailutuksessa kuitenkin

selkeästi eniten hintaa. Vähi-

ten painoarvoa annetaan ym-

päristönäkökohdille, tuotteen

alkuperämaalle, eettisyydelle

ja innovatiivisuudelle. Enem-

mistö julkisen sektorin kans-

sa kauppaa tekevistä yrityksis-

tä on sitä mieltä, että pienem-

pien yritysten mahdollisuudet

osallistua julkisiin hankintoi-

hin ovat jopa vaikeutuneet uu-

den hankintalain myötä. Vain

reilut 10 prosenttia arvioi han-

kintamenettelyiden yksinker-

taistuneen. Lisäksi tarjous-

pyyntöjä pidetään liian moni-

mutkaisina ja epäselvinä sekä

kilpailutuksia liian byrokraat-

tisina.

Kuntien hankinnoissa

hinta ohittaa laadun ja

muut tekijät

Kuntien, kuntayhtymien, val-

tion ja muiden hankintayksi-

köiden hankinnoissa liikkuu

vuosittain noin 25 miljardia

euroa. Se on lähes 15 pro-

senttia bruttokansantuottees-

ta. Hankintojen työllisyys-

vaikutuksien arvioidaan ole-

van 200 000 henkilötyövuot-

ta. Kuntien osuus julkisista

hankinnoista on noin kol-

me neljäsosaa. Vastaajista 40

prosenttia arvioi, että päät-

täjät eivät muista kotimais-

ten tuotteiden työllisyysvai-

kutuksia hankintoja tehdes-

sään. Kysely julkisista han-

kinnoista lähetettiin yli 9 000

Suomen Yrittäjien ja Suoma-

laisen Työn Liiton jäsenyri-

tykselle elokuussa. Otos-

ta ei rajattu toimialan, koon

tai alueen mukaan. Kyselyyn

vastasi 1 045 yrityksen edus-

tajaa. Suomalaisen Työn Lii-

ton jäsenyrityksiä vastaajis-

ta oli 149 ja Suomen Yrittä-

jien 958. Vastaajista kolmas-

osalla on sopimuksia julkisen

sektorin kanssa tällä hetkel-

lä. Vastaajista puolella ei ole

lainkaan kokemusta julkisis-

ta hankinnoista. Vastaajista

yli 40 prosenttia aikoo osal-

listua lähitulevaisuudessa

julkisten hankintojen kilpai-

lutukseen.

Page 11 - Alueviesti_43_2008