Page 25 - Alueviesti_44_2008

Saako näin vaalien jälkeen vanhoja
kaivella?
Kuka rohkea poliitikko pöy-
häisisi vähän sitä vanhaa raha-
kasaa ja laskisi paljonko kor-
koineen on laarissa?
Nimittäin ei se raha enää
kassalippaaseen mahdu, vaan
todella laariin, nimittäin siinä
70-luvun taitteessa kerättiin
työpaikoilla rahaa uimahallin
rakentamiseen, lähes jokai-
nen antoi 50 silloista mark-
kaa yhteisen hyvän eteen, et-
tä varmaan saadaan se uima-
halli. Summa ei voinut olla
vähäinen, Vammalan kokoi-
sessa kaupungissa ja vielä ko-
rot päälle näiden vuosien mit-
taan. Nythän korot ovat ole-
mattomat, mutta kyllä niistä
70- ja 80 luvuilla kertyi aika
mukavasti.
Ihan vesi kiellä odotan,
kuinka pitkälle näillä rahoil-
la saadaan hallia rakennetuk-
si, vaiko ihan kokonaan?
Marja Rauhala
Koulu on lähipalvelu
- ei enää koulujen lopetuksia
Nykyisen Vammalan eli siihen
liitettyjen Karkun ja Tyrvään
koulukartalta on sittemmin
valtuustojen päätöksillä poistu-
nut Heinoo, Korkeaoja, Kaltsi-
la, Kutala, Tapiola, Houhajärvi,
Nohkua, Kotajärvi, Myllymaa,
Vaununperä, Lantula, Ekojär-
vi, Hoppu ja Kalliala. Äetsästä
Honkola ja Jokisivu. Mouhijär-
vellä jäljellä perusopetuksessa
ovat vielä Uotsola,Tervamäki
ja Häijää. Äetsässä koulua käy-
dään Kiikan, Keikyän ja Pehu-
lan kouluissa.
On hyvä, että meillä on jat-
kossakin vaihtoehtoja. Esikou-
luikäisille ja aloittaville 1. ja
2. luokkalaisille ensimmäise-
nä kouluna myös kyläkouluja,
joista sitten joustavasti siirry-
tään suurempiin yksiköihin.
Sivistystoimenjohtajanmal-
lissa Vammalan alueella tu-
lisi perusopetuksessa jatkos-
sa olla, jos vähän pelkistän,
vain suuria yksiköitä: Muisto-
la, Karkku, Marttila, Tyrvään-
kylä, Stormi, Varila.
Ajatus on sinällään ihan
hyvä. Huoleni kohdistuu tässä
kasvaviin koulukuljetuskus-
tannuksiin, koulupäivän pite-
nemiseen, luokkakokojen kas-
vamiseen ja ennenkaikkea ky-
lien kasvumahdollisuuksien
heikentymiseen ja alueiden
houkutteluvuuden vähenemi-
seen asuinalueena. Opetuksen
sisällöstä ja opetuksen tasosta
en ole huolisssani.
Tulevan Sastamalan suun-
nitelmia en tunne.
Todettiin Tampereen vai-
kutuksen jääneen pieneksi
esim. Karkkua markkinoita-
essa. Stormi, Kärppälä, Kutala
ja Salokunta -akselilla saattai-
si olla mahdollisuuksia, mut-
ta sekin vaatii valtuutetuilta
konkreettisia päätöksiä kas-
vaakseen 2000 hengen asuin-
alueeksi. Vammalan työpaik-
kaomavaraisuus on yli 100
prosenttia, nyt vain pitäisi saa-
da täällä muualta työssäkäyvät
muuttavan pysyvästi Sastama-
laan. Löytyykö tarpeeksi veto-
voimatekijöitä ja kuka hoitaa
markkinoinnin?
Asukkaana toivoisin sivis-
tyslautakunnan toimesta jär-
jestettäviä avoimia keskustelu-
tilaisuuksia kaikilla perusope-
tuksen piirissä olevilla kou-
luilla, myös jos mahdollista
Kallialassa ja Lantulassa.
Kylät ja kyläkoulut voidaan
nähdä yhtenä vetovoimateki-
jänä rakennettaessa kasvavaa
Vammalaa, työssä, jossa myös
asukkaat haluavat olla muka-
na.
Sastamalan kaupunki pa-
nostaa jatkossa visionsa mu-
kaan kasvuun ja uusien asuin-
alueiden syntyyn, Karkkuun,
Kukkuriin, Vinkkiin ja Rois-
malan Anolankallion alueel-
le. Maantieteellisesti nykyinen
kouluverkko tukee tätä tavoi-
tetta. Salokunta ja aikanaan
Lantula ovat tukeneet Stormin
oppilasvirtaa, Illon ja Sammal-
joen voidaan nähdä tukevan
toisiaan ja samalla Tyrväänky-
lää, joka saa myös kasvua Ano-
lan ja Vinkin alueelta. Muisto-
la saa jo nyt osansa Kaukolasta
ja on aikanaan hyötynyt myös
Kallialan, Vaununperän, Myl-
lymaan ja Kotajärven oppi-
laspohjasta. Varila ja Martti-
la hyötyvät Kukkurin uusista
kaava-alueista, myös Huiskon
alueesta. Karkun alue kehittyy
myös ja ehkä muuttoliike No-
kian ja Tampereen suunnasta
voimistuu samalla kun Tam-
pere Pori rautatien lähiliiken-
nettä parannetaan. Kaavoitus
tuonee myös Suodenniemelle
uusia asuinpaikkoja.
Tiivistäen voidaan sanoa,
että ydinkouluiksi ajatellut
Karkku, Muistola, Marttila,
Varila, Tyrväänkylä ja Stormi
sekä Suodenniemen Pohjakylä
tarvitsevat ympärilleen tehok-
kaat ja elinvoimaiset satelliitit
Kaukolan, Salokunnan, Illon
ja Sammaljoen. Viritteillä oleva
seutukouluhanke saattaa avata
uusia kuntarajojen yli mene-
viä mahdollisuuksia Huittis-
ten, Punkalaitumen, Urjalan,
Nokian, Vesilahden, Lavian ja
Kiikoisten suunnilla.
Vammalassa Rautajoen ky-
lässä 20.10.2008
Pauli Mäkelä
Sastamalan vetovoimaa
Millainen ihminen muuttaa
Sastamalaan? Kaupunkiko
tänne vetää? Tasokas oma-
kotitontti sen liepeillä?
Tulevassa Sastamalas-
sa on alle 25.000 asukasta.
Tampereella asukkaita on
yli 207.000. Voi sentään, hä-
visimme siis urbaaniusver-
tailun kättelyssä! Tasokkai-
ta omakotitonttejako ei ole
naapurikunnissa tarjolla?
Eiköhän tämä täky ole jo ko-
keiltu. Josko niitä tasokkai-
ta tontteja voitaisiin käyttää
myös ihan meidän kaikkien
tavallisten ihmisten iloksi ja
virkistykseksi? Ulkoilualu-
eiksi, koirapuistoiksi, uima-
rannoiksi ja harrastuspai-
koiksi. Henkirei’iksi kaikil-
le.
Mitä meillä Sastamalassa
on, jota muilla ei välttämät-
tä ole tarjota? Minä kaupun-
kilainen päädyin alle kol-
mikymppisenä uraputken
nousukiidossa Vammalan
seudulle, koska täällä on vi-
reä, elinvoimainen maaseu-
tu. Kaunista, puhdasta luon-
toa. Metsän tuoksua haistel-
tavaksi ja hiekkateitä ratsas-
tettavaksi. Ihmisen kokoinen
kaupunkikeskus, joka tarjo-
aa peruspalvelut. Kohtuulli-
sen matkan ja julkisten lii-
keneyhteyksien päästä löy-
tyy suuri maailma, ei Tam-
peretta kauempaa.
En halua muuttaa maa-
seutua. Nautin, kun näen
naapurin lehmät laitumella,
puimurin pellolla tai trak-
torin kyntämässä. En tun-
ne mielitekoa kahlita it-
seäni metsäkoneisiin, vaa-
tia hevosille housuja tai va-
pauttaa kotieläimiä metsiin.
Haluan sopeutua ympäris-
töön, kunnioittaa sekä ih-
mistä että luontoa. Nauttia
kauneudesta, ihmisten kä-
sien luomasta ja luonnon
tarjoamasta. Täällä on ollut
muita ennen minua ja mi-
nun on kannettava vastuu-
ni sekä heidän elämäntyöl-
leen että niille, jotka tulevat
minun jälkeeni. Huomaan,
että maalaisjärki on vihre-
ää järkeä.
Sastamalan voimavara –
ainutlaatuinen – on sen tar-
joamassa maaseudun ja pal-
velukeskusten yhdistelmäs-
sä. Jos toimivat, peruspalve-
luita ja työpaikkoja tarjoavat
keskustaajamat ovat sen sy-
dän, maaseutu on ehdotto-
masti keuhkot. Nyt on aika
ymmärtää molempien arvo.
Nyt on aika luoda linjat tu-
levalle Sastamalalle. Kehit-
tää kaupunkikeskusta kau-
punkina ja maaseutua maa-
seutuna, kehittää palveluita
ja joukkoliikennettä sinne,
missä on joukkoja – ja huo-
lehtia siitä, että palvelut ovat
myös syrjässä asuvien saa-
tavilla. Pitää maaseutu elin-
voimaisena ja asuttuna sekä
perinteisin että uusin kei-
noin. Ymmärtää, että maa-
seutu ja kaupunki eivät kil-
paile keskenään vaan täy-
dentävät toisiaan.
Saataisiinkohan näil-
lä eväillä meille terveyskes-
kuslääkäreitä? Hammaslää-
käreitä? Perusduunareita,
kotiäitejä, yrittäjiä, taiteili-
joita, uraohjuksia, etätyö-
läisiä? Eläkeläisiä, lapsia.
Veronmaksajia, asukkaita.
Elävän kunnan perusedel-
lytyksiä.
Jasmiina Ahti
Missä Hopun vanhainkodin soittokellot vanhuksilta?
Yllätyin kuullessani että Ho-
pun vanhainkodilla soittokel-
lo ei kuulu jokaisen asukkaan
oikeuksiin.
Vaimoni tiedustellessa asi-
aa hoitaja ilmoitti että, kellon
saa ne, jotka sitä osaavat käyt-
tää. Hopulla os. 1. on 3 asu-
kasta saanut soittokellon. Hoi-
tajan mukaan kaikilla osastoil-
la ei ole kelloja ollenkaan.
Nyt ymmärrän miksi van-
hukset huutavat vähillä voi-
millaan hoitajaa tai miksi mo-
net oireet ja kivut jäävät huo-
mioimatta. Kellojen puutumi-
sen syynä toistuvat ”turhat”
soitot.
Minusta epäoikeudenmu-
kaista ja väärin antaa kellot
vain tietyille asukkaille, ket-
kä osaavat hoitajien mukaan
käyttää soittokelloa oikein.
Vaimoni pappa osaa käyt-
tää kyllä kännykkää, mutta
soittokelloa ei ilmeisesti osaa
painaa tarvittaessa, ainakaan
Hopun henkilökunnan mie-
lestä.
Kyseinen pappa on lii-
kuntarajoitteinen vuodepoti-
las, joka tarvitsee välillä apua
esim. juoman saantiin, asen-
non vaihtamiseen tai puhu-
mattakaan wc-asioinnista.
Avun saanti rintakivussa-
kin hoitui vasta kännykkäsoi-
tolla omaiselle, joka soitti oi-
reista hoitajille.
Tässäkin soittokellolla olisi
saanut yhteyden hoitajiin no-
peasti.
Soittokellojen puuttumi-
nen vähentää hoitajien työ-
tä, koska vuodepotilaana ole-
vat eivät saa kunnolla kontak-
tia hoitohenkilökuntaan. On-
ko tämä oikein?
Onko tämä inhimillistä toi-
mintaa vanhusta kohtaan ?
Hannu Laaja
ALUEVIESTIN PALVELUHAKEMISTO
Silmälääkäripalvelut
Tieisännöinti
Työtarjouksia Työtarjouksia
Valokuvaamot
Alueviestin
palveluhakemistossa
ilmoitat edullisesti
Siivous- ja kotipalvelut
Rakennuspalvelut
Ruosteenestoa
Puutavaraliikkeitä
T:mi SAMI KOIVU
PUUTAVARAMYYNNISSÄ
• panelit • listat • höylätyt ja kyllästetyt • sahatavarat
Puh. 03-5130100, 0500-832740, 050-3030827
os. Koivulantie 78, 38250 Roismala, V:la
ent. Koivulan Sahaa vastapäätä
Pitopalvelut / Juhlatilat Siivous- ja kotipalvelut
0,39! /pmm/ilm. +alv
22% yht. 0,48!
Tämä hinta on voimassa kun ilmoitus on lehdessä
yhtäjaksoisesti vähintään 2 kuukauden ajan.
Yleisöltä