Page 11 - Alueviesti_45_2008

Basic HTML Version

Keskiviikko marraskuun 5. 2008

Otsikoiden takaa

• Hannu Virtanen

URHEILUTARVIKE

HÄIJÄÄN

h a i j a a . f i

Ostimme maahantuojan loppuvaraston

SIMMONS laatuoptiikkaa

nyt

halvalla

Vammalan Liekoveden

pohjoispuolelle levittäy-

tyy Äetsä-Häijää -tien

varteen Vaunusuon laaja

peltoaukea. Sen keskellä

polveilee Vaunujoki.

Alueella on vuosien saa-

tossa tehty lukuisia hie-

noja lintuhavaintoja. Eipä

ihme, sillä peltojen, met-

sänreunojen ja Liekove-

destä Kokemäenjoeksi

muuttuvan vesistön läs-

näolo tarjoavat suotuisat

olosuhteet monille lin-

nuille.

Näillä maisemilla onmyös

lintutieteen kulttuuri-

historiallista arvoa, joka

liittyy 1600-luvulla vai-

kuttanneen Liuhalan ky-

län Knuutilan ratsutilan

Antti-pojan (1651-1700)

uraan tiedemiehenä.

Kirjallisena muistomerk-

kinä tästä on Antin väi-

töskirja kuningaskalas-

tajasta vuodelta 1682.

Eläintieteilijä Antero Jär-

vinen nosti Linnut liitävi

sanoja -teoksessaan (Ota-

va 1991) tämän väitöskir-

jan maamme ensimmäi-

seksi lintutieteelliseksi

väitöskirjaksi.

(Samalla on kuitenkin

hyvä muistaa, että Johan

Axel Palménin väitöskir-

jaa lintujen muutosta ja

muuttoreiteistä vuodel-

ta 1875 pidetään lintu-

tieteen varsinaisena läh-

tölaukauksena maassam-

me, koska se oli biologian

alalla ensimmäinen kehi-

tysoppiin perustunut tut-

kimus.)

Mutta kuka oli tämä Liu-

halan Antti?

Porin triviaalikouluun

opintielle lähtenyt lahja-

kas poika otti kotikylän-

sä mukaan nimen Liu-

hander. Tällä nimellä hä-

net myös merkittiin Tu-

run akatemian kirjoihin

1669.

Sittemmin kaksi vuot-

ta Upsalassa opiskellut

Liuhander omaksui Tur-

kuun palattuaan sukuni-

men Wanochius. Sasta-

malan historian kirjoitta-

neen Juhani Piilosen mu-

kaan uusi sukunimi tuli

arvatenkin kotitalon lä-

hellä virranneen Vaunu-

joen mukaan.

Anders Wanochius, Ant-

ti Vaunujokinen, teki hie-

non uran tiedemiehenä.

Piilonen mainitsee tie-

teiden olleen noina aikoi-

na alaltaan niin suppei-

ta, että yksi henkilö saat-

toi hyvin hallita ne kaik-

ki. Akatemian professorit

siirtyivät virasta toiseen.

Wanochius esimerkik-

si oli uransa aikana fysii-

kan, historian ja teologi-

an professori.

Luentojen ja kuuluste-

lujen ohella professorin

tehtäviin kuului julkaisu-

toiminta. Ylioppilaat puo-

lustivat professorinsa laa-

timia pieniä tutkielmia

opettajan itsensä toimi-

essa vastaväittäjänä. Täl-

laisia painettuja väitöskir-

joja valmistui Wanochi-

uksen johdolla kaikkiaan

yli kahdeksankymmentä.

Niiden joukossa oli myös

kuningaskalastajaa käsit-

televä väitöskirja.

Syvennytäänpä vielä

Wanochiuksen väitöskir-

jan kannessa näkyvään

kuningaskalastajaa tar-

koittavaan halcyone-ni-

meen, joka vie meidät

Kreikan tarustoon.

Alkyone, latinaksi Hal-

cyone, oli kreikkalaises-

sa mytologiassa tuulten

hallitsijan Aioloksen ja

Enareten tytär, joka avioi-

tui Keyksin, Hesperoksen

pojan kanssa.

Alkyone ja Keyks elivät

Trakhiksessa syvästi on-

nellisina. He vertasivat

itseään Zeukseen ja He-

raan, mikä suututti Ze-

uksen.

Kun Keyks lähti merelle,

jumala iski alukseen va-

samallaan tappaen tämän.

Myöhemmin Keyksin

haamu ilmestyi Alkyonel-

le kertoen mitä hänelle oli

tapahtunut. Surun murta-

ma Alkyon heittäytyi me-

reen. Myötätunnosta ju-

malat muuttivat heidät

kuningaskalastajiksi.

Koska Alkyone pesi me-

ren äärellä, tuulen nos-

tama aallokko esti hän-

tä hautomasta muniaan.

Jotta tyttären pesintä on-

nistuisi, isä Aiolos pidät-

täytyi puhaltamasta tuu-

liaan viikon ajaksi ennen

talvipäivänseisausta.

Maailmalla tunnetaankin

englanninkielinen käsite

“halcyon days”, joka tar-

koittaa tyventä ja sees-

teistä jaksoa vuoden ly-

hyimmän päivän aikohin.

Suomeksi halcyon days

on sankirjoissa käännet-

ty “onnelliseksi ajaksi”.

Muistetaanpa viettää

näitä onnellisia aikoja

myös kaamoksen keskel-

lä, vaikkapa luontoa tark-

kaillen ja tarinoita toisil-

lemme kertoen.

Tyrvään Liuhalasta

kotoisin olleen Anders

Wanochiuksen, Antti

Vaunujokisen, kunin-

gaskalastajaa käsittele-

vä väitöskirja vuodel-

ta 1682.

Antti Vaunujokinen

Pirkanmaan kalavedet

kansainvälistyvät

Sveitsiläisperheen juhlamieli

oli suurimmillaan ja rannassa

kylmälaukusta kaivettiin välit-

tömästi esille shampanjat, kun

Rautavedeltä oli saatu virvelillä

elämän ensimmäinen kuha.

-Nyt pitää soittaa äidille!,

totesi vastaavasti nuori saksa-

lainen kalastusmatkailija sy-

dän pamppaillen, kun kol-

mekiloinen toutain nostettiin

haavissa veneen pohjalle, ker-

too Vaparetkien kalastusopas

Mikko Ollila.

Tutkimusten mukaan mo-

net kansainväliset matkailijat

hakevat maastamme ainutlaa-

tuisia luontoelämyksiä ja upei-

ta järvimaisemia urbaanien

käyntikohteiden sijaan. Kalas-

tus Pirkanmaan järvillä tuot-

taa sykähdyttäviä ja mieleen

painuvia kokemuksia ja kalas-

tusmatkailu tuo euroja ja työl-

lisyyttä maaseudulle.

Kärkituote tarjolle

Eurooppaan

Kansainvälisesti kalavesillä -

hanke nostaa Pirkanmaan ka-

lastusmatkailun kärkituotteen

Suomen johtaviin kuuluvaksi

alan teematuotteeksi ja vie sen

eurooppalaisille markkinoille.

Hankkeen pääkohderyhminä

ovat maaseudun majoitus- ja

ruokapalveluja tarjoavat yri-

tykset, ohjelmapalveluyrityk-

set ja myyntiyhtiöt.

ProAgria Pirkanmaa toteut-

taa hankkeen vuosina 2008-

2010 tiiviissä yhteistyössä pir-

kanmaalaisten matkailuyrit-

täjien ja keskeisten matkailun

toimijoiden kanssa. Kehittä-

mishankkeen päärahoittajana

on Pirkanmaan TE-keskus ja

kolmivuotisen hankkeen kus-

tannusarvio on 359 000 euroa.

Kalastusmatkailijat

käyttävät palveluja

Hanke tukee Suomen matkai-

lustrategian, Manner-Suomen

maaseutuohjelman ja Kalas-

tusmatkailun kehittämisen

valtakunnallisen toimenpide-

ohjelman kansainvälistymis-

tavoitteita.

Projektilla parannetaan ul-

komaalaisten asiakkaiden pal-

velua, tehdään kala- ja rapu-

ruoista ja kalastuskulttuurista

matkailun vetovoimatekijöi-

tä, hyödynnetään Pirkanmaan

järvien lajisto ja sesongit koko-

naisuutena ja ympärivuotisesti

sekä lisätään koko vesistömat-

kailun painoarvoa ja tunnetta-

vuutta.

Kalastusmatkailijat käyttä-

vät maakuntaan saapuessaan

myös paljon muita palvelu-

ja. Vähittäiskauppa, ravintolat,

kuljetuspalvelut, huoltoase-

mat, huvipuistot, kylpylät sekä

monet muut palvelujen tuotta-

jat ja matkailukohteet hyötyvät

alueelle saapuvista kalastavista

matkailijoista.

Tyypillisissä tapauksissa

Pirkanmaalle saapuvassa ulko-

maalaisessa perheessä mies ka-

lastaa ja vaimo ja lapset tutus-

tuvat sillä aikaa muuhun tar-

jontaan, miesporukka kalastaa

aktiivisesti tai ystäväperhe ka-

lastaa ja lomailee yhdessä.

Kysyntää hyödyntämään

Kalastusmatkailualan tule-

vaisuus on pitkälti riippu-

vainen siitä kuinka laajaa ul-

komaista kysyntää onnistu-

taan hyödyntämään. On ar-

vioitu, että Venäjällä on 40

miljoonaa ja muissa Euroo-

pan maissa yhteensä noin 25

miljoonaa kalastuksen har-

rastajaa.

Suurin este kalastusmat-

kailun kasvulle on tiedon

puute rajojemme ulkopuolel-

la. Vain pieni murto-osa po-

tentiaalisista eurooppalaisis-

ta asiakkaista tiedostaa täl-

lä hetkellä, että Pirkanmaalla

heitä odottavat hyvät kalas-

tusvedet ja palvelut kauniissa

luontoympäristössä.

Koko maassa arvioidaan

olevan tällä hetkellä noin

1100 kalastusmatkailuyritys-

tä, joiden palveluja käyttää

vuosittain 210 000 kalastus-

asiakasta. Heistä neljännes

on ulkomaalaisia.

Kesäkaudella 2005 ulko-

maalaisista matkailijoista

neljä prosenttia eli 120 000

ilmoitti harrastaneensa Suo-

men lomallaan urheilukalas-

tusta.

Vammalan Ekojärvi mukana

Yhteistyö lintuvesillä paransi elinoloja

Pirkanmaalla päättymäs-

sä olevan lintuvesihankeen

alustavien seurantatulos-

ten perusteella pienpetojen

pyynti on kasvattanut vesi-

lintujen poikuekokoja ja poi-

kasmääriä.

Erityisesti sinisorsien,

silkkiuikkujen ja nokikano-

jen poikuekoot ja poikas-

määrät ovat kasvaneet useal-

la alueella. Vesialueiden kun-

nostus on houkutellut alueil-

le uusia pesimälintuja kuten

lokkeja, töyhtöhyyppiä ja

kuoveja. Pirkanmaan arvok-

kaiden lintuvesien kunnos-

tus ja hoito -hankkeessa oli

mukana neljä valtakunnalli-

sesti arvokasta lintuvesialu-

etta: Alhonlahden alue Ylö-

järvellä, Ekojärvi Vammalas-

sa, Kukkolanjärvi Pälkäneellä

ja Sarkkilanjärvi Hämeenky-

rössä.

Hankkeessa suunniteltiin

alueiden hoito- ja kunnos-

tustoimia yhteistyössä maan-

omistajien ja muiden paikal-

listen tahojen kanssa. Hank-

keen aikana pyydettiin

minkkejä ja supikoiria, rai-

vattiin rantaluhtia avoimik-

si, kunnostettiin vesialueita

linnuille, hoidettiin lehtoja

ja perustettiin luonnonsuo-

jelualueita.

Paikalliset asukkaat osal-

listuivat suunnittelun lisäk-

si myös hanketoimien toteu-

tukseen. Merkittävä rooli oli

paikallisilla metsästysseu-

roilla, jotka pyydystivät pien-

petoja vapaaehtoistyönä.

Hanketoimien onnistu-

mista on arvioitu seuraa-

malla alueiden kehittymis-

tä ja luontoarvoja. Nelivuo-

tista LIFE Luonto -hanketta

on vetänyt Pirkanmaan ym-

päristökeskus.

Hankkeen rahoitukses-

ta vastasivat Euroopan Uni-

onin LIFE Luonto -rahasto,

Pirkanmaan ympäristökes-

kus, Metsähallitus sekä Sata-

kunnan ja Pohjois-Hämeen

riistanhoitopiirit.

Vesialueiden kunnostus on

houkutellut muun muassa

lokkeja pesimään.

Kuvassa naurulokkeja.

Viirukerttuli

uusin

lintulaji

Suomessa

Korppoon Utön saarella näh-

tiin 23. lokakuuta maallem-

me uusi lintulaji, viirukerttu-

li (Dendroica striata). Mikäli

BirdLife Suomen harvinaisuus-

komitea hyväksyy havainnon,

viirukerttulista tulee 454. laji

Suomessa havaittujen lintula-

jien listalle.

Viirukerttuli pesii Pohjois-

Amerikassa ja talvehtii Ete-

lä-Amerikassa. Laji on nähty

Atlantin tällä puolen joitakin

kymmeniä kertoja aikaisem-

min. Suurin osa havainnoista

on Britteinsaarilta.

Edellinen Suomelle uusi lin-

tulaji oli kesäkuussa Tohmajär-

vellä havaittu siperiankurppa.

BirdLife Suomen rariteetti-

komitea tarkastaa kaikki Suo-

messa tehdyt valtakunnallises-

ti harvinaiset lintuhavainnot.

Komitea arvioi, ovatko mää-

ritysperusteet riittävät ja onko

lintu luonnonvaraisesti har-

hautunut.

Rapusaaliissa alueellista vaihtelua

Luonto-Liitto rohkaisee

kertomaan salametsästyksestä

Luonto-Liiton lok kuu alus-

sa aloittama Salakaadot seis

-kampanja vaatii loppua sa-

lametsästyksestä vaikenemi-

selle. Kampanjan pääviesti

on, että susi kuuluu Suomen

luontoon, ja ihmisen sekä su-

den rinnakkainelo samoilla

alueilla on mahdollista.

Luonto-Liitto muistuttaa,

että maamme susikanta on

taantunut viime aikoina voi-

makkaasti salametsästyksen

takia. Riista- ja kalatalouden

tutkimuslaitoksen huhtikuus-

sa julkaistun selvityksen mu-

kaan Suomen susikanta taan-

tui vuoden aikana 250-270

yksilöstä noin 200 yksilöön.

-Salametsästyksistä vaie-

taan yhä yleisesti. Kampan-

ja muistuttaa, että rikoksista

vaikeneminen tarkoittaa nii-

den hiljaista hyväksymistä,

sanoo Luonto-Liiton järjes-

töpäällikkö Sami Säynevirta.

Kampanjassa 15 susialu-

eella elävää tai muuten liik-

kuvaa suomalaista kertoo ko-

kemuksiaan susista. Mukana

on muun muassa metsästäjä,

lampuri, laumanvartijakoiri-

en kasvattaja, maitotilaneu-

voja ja luontomatkailyrittä-

jä. Ajatuksia on luettavissa

osoitteessa

http://www.sala

kaadotseis."/mina.html.

Luonto-Liiton mieles-

tä salakaatojen kitkemiseen

tarvitaan paitsi asennemuu-

tosta,myös enemmän resurs-

seja metsästyksen valvon-

taan, metsästysrikosten sel-

vittämiseen ja petovahinko-

jen ennaltaehkäisemiseen.

Susiryhmä on Luonto-

Liiton toimintaryhmä, joka

toimii Suomen suurpetojen

suojelun edistämiseksi. Su-

siryhmä levittää tutkimus-

pohjaista tietoa suurpeto-

jemme elintavoista, ja pyrkii

vaikuttamaan asenteisiin vä-

hentämällä turhaa pelkoa ja

vihaa petoja kohtaan.

Heinäkuussa alkanut ravustus-

kausi päättyi viime torstaina.

Ennusteet lupasivat parasta saa-

lista sataan vuoteen.

Säkylän Raputukun Markku

Lehtisen täplärapusaalis oli tä-

nä kesänä keskimääräinen. Iso-

kokoisia yli 12 senttimetrin täp-

lärapuja tuli Lehtisen mukaan

runsaammin viime vuonna.

Jatkuvuus on kuitenkin tur-

vattu, sillä järvestä löytyymuka-

vasti kaikkia ikäluokkia ja kai-

killa merroissa olleilla naarail-

la on uusi sukupolvi pyrstönsä

suojassa.

Oriveteläisen rapuyrittäjän

Ilkka Raukolan mukaan van-

hemmissa täplärapuvesistöissä-

kin oli runsaasti rapuja, mutta

oikukas kesä kenties teki keppo-

sen pyytäjille. Rapujen kuoren-

vaihto tuntui viileän ilman takia

jatkuvan koko kesän, eikä rapu-

ja ollut liikkeellä niin runsaasti

kuin olisi odottanut.

Vuoden 2006 huippusaalis

oli seitsemän miljoonaa rapua.

Saaliin kasvun takana ovat on-

nistuneet täplärapuistutukset.

Page 12

Page 10

1...,2,3,4,5,6,7,8,9,10 12,13,14,15,16,17,18,19,20,21,...32