Page 21 - Alueviesti_45_2008

21 Keskiviikko marraskuun 5. 2008
LHJ Group tähyää
kierrätyspalveluillaan
Etelä-Suomen markkinoille
Vaihto-oppilaat
kolumnisteina Alueviestissä
Servus!
Laura Tuomisto,
Rosenheim, Saksa
Pari kuukautta sitten
lähdin lentokoneel-
la Helsingistä koh-
ti Muncheniä. Asun Ro-
senheim -nimisessä kau-
pungissa, puolen tunnin
junamatkan päässä Munche-
nista.Ensimmäisessä host-
perheessäni on kuusi mi-
nua vanhempaa lasta, neljä
on jo maailmalla ja kaksosty-
töt asuvat vielä kotona. Mi-
nulle kuitenkin se oli ensim-
mäinen suuri muutos, sil-
lä itse olen perheeni lapsista
vanhin. Yht`äkkiä tipahdan
seitsemänneksi, mutta ei va-
littamista. Vanhemmat ovat
olleet oikein mukavia ja tu-
lemme hyvin toimeen.
Koti-ikävä iski pahimmin he-
ti ensimmäisellä viikolla, ko-
tiin kun jäivät perhe, kaverit
ja poikaystävä. Koulun alet-
tua kaikki näytti kuitenkin jo
paljon paremmalta. Omalta
luokaltani sain heti yhden to-
della hyvän kaverin ja hänen
kauttaan monia lisää.
Saksalaiset nuoret ovat aivan
samanlaisia, kuin me siellä
suomessa, ja koska kulttuu-
riero ei ole suuri, on helppo
tutustua uusiin ihmisiin. Hy-
vänä puolena on, että moni
nuori puhuu englantia. Nyt
on kaksi kuukautta sujunut
hujauksessa eikä ikävöimään
ole ehtinyt.
Koulu on täällä hieman eri-
laista kuin suomessa. Ensin-
näkin koulupäivät ovat nel-
jä ja puoli tuntisia vielä 18-
vuotiaillakin. Normaalis-
ti päivä alkaa kello 07.50 ja
päättyy kello 12.35. Olen itse
täällä yhdennellätoistä luo-
kalla oman ikäisteni kanssa,
mutta kaikki opetus on sa-
maa asiaa, mitä itse opiskelin
jo ylä-asteen kahdeksannella
luokalla. Minulta ei koulussa
vaadita näyttöä tunneilla tai
mitään muitakaan opiskelu-
suorituksia, poikkeuksena
tietenkin englanti. Kyllä täällä
huomaa eron Suomen koulu-
laitokseen, joka on yksi maa-
ilman parhaista. Saksalaiset
ovat hyvin kohteliaita, joten
opettajia teititellään. Koulu-
ni on Rosenheimin suurin ja
siellä on 1200 oppilasta. It-
se kuljen kouluun useimmi-
ten bussilla ja satunnaisesti
pyörällä.
Kieltä en osannut lähes sa-
naakaan tänne saapuessani.
Lokakuun alussa kävin lä-
pi kielikurssin Munchenis-
sä. Kahden viikon ”intensi-
ve” kurssilla ehti tulla niin
paljon materiaalia, että vie-
läkin sulattelen. Mutta kurs-
si oli todella hyvä ja nyt olen
jo päässyt kielen kanssa al-
kuun. Saksan kieli ei tunnu
lainkaan niin vaikealta, kuin
alkuun kuvittelin. Totta kai
vielä paljon opittavaa, pitää
vain muistaa, että kieltä op-
piakseni täällä olenkin.
Tähänastisen matkani var-
rella mieleen painuvinta on
ollut tietenkin Oktoberfes-
tit. Oktoberfesti on valta-
va olutfestivaali, joka järjes-
tetään Munchenissä vuo-
sittain syys- lokakuun vaih-
teessa. Kahden viikon aikana
kävijöitä on ulkomailta reilu
kuusi miljoonaa. Oktober-
festit ovat litran oluttuop-
peja, juomalauluja, brezelei-
tä ja tanssia pöydillä ja tuo-
leilla. Miehet pukeutuvat pe-
rinteisiin nahkahousuihin ja
naiset pukevat ylleen dirn-
delin, perinteisen ”maalais-
mekon” essuineen. Nykypäi-
vänä tosin dirndelistakin on
tehty muodinmukainen ja
jokaiselle löytyy mieleinen:
pastillisävyjä ja kirjailuja, ly-
hyttä tai pitkää. Olutteltto-
ja on reilu kymmenen ja suu-
rimmat niistä tarjoavat istu-
mapaikan kymmenelle tu-
hannelle ihmiselle. Vierailin
siellä kahtena päivänä, toi-
nen kerroista oli lauantaina,
jolloin istumapaikaa oli tur-
ha haikailla aamukymmenen
jälkeen. Toisen kerran pää-
timme ystävien kanssa lähteä
keskiviikkona, jolloin pöydän
löytäminen oli myös vaikeaa,
mutta sillä kerralla meitä on-
nisti.
Tällaisia kuulumisia
saksasta tällä kertaa.
Oikein paljon lämpöisiä ter-
veisiä sinne Vammalaan.
Sinulle Sastamalan uusi valtuutettu
Tässä kaksitoista erinomaista
syytä päättää rakentaa Sasta-
malaan uusi uimahalli.
1. Suhdanteet ovat kehit-
tymässä niin, että rakentami-
nen tulee olemaan nyt edulli-
sinta vuosiin. Rakentamisella
olisi työllistävä vaikutus aina-
kin pariksi vuodeksi.
2. Uimahalli mahdollistaa
ikäihmisten ja liikuntavam-
maisten omaehtoisen liikun-
nan. Se on parasta ja halvin-
ta toimintakyvyn ylläpitoa.
Paljon kalliimpaa on ylläpitää
fyysistä toimintakykyä lääkä-
reiden ja terveyskeskuksen
avustuksella. Kaikista kallein-
ta Sastamalalle on vanhus-
ten joutuminen ennenaikai-
sesti laitoshoitoon. Uimahal-
li kuntouttajana ja piristäjä-
nä voi jatkaa ihmisten kotona
asumisaikaa vuosilla.
3. Uimahalli kuntouttajana
lisää myös työikäisten työky-
kyä ja vähentää sairaspoissa-
oloja työpaikoilta.
4. Uinti on ehdottomas-
ti paras liikuntalaji ylipainoi-
sille.
5. Uimahalli on erinomai-
nen paikka opettaa uimatai-
toa koululaisille ja päiväkoti-
ikäisille.
Koulujen opetussuunni-
telma edellyttää uimaopetus-
ta lapsille. Vammalassa tätä ei
vaan ole voitu toteuttaa. Ui-
mataitohan on kansalaistaito
ja sen opettelun voi aloittaa jo
vauvauinnissa.
6. Uimahalli on ainoa kai-
kille vapaa sisäliikuntatila.
Päästäksesi liikkumaan kou-
lujen saleissa tai palloiluhal-
lissa tulee sinun käytännössä
kuulua johonkin seuraan.
7. Ilmastonmuutos vähen-
tää mahdollisuutta harrastaa
talvisin hiihtoa ja luistelua.
Uinti on hyvä korvaava laji.
Kesäisin sinilevä kukkii Sasta-
malan rannoilla jo ennen ju-
hannusta ja estää järviuinnin.
8. Uimahallin suunnitte-
luun on vuosien aikana käy-
tetty jo paljon rahaa. On järje-
tötä heittää taas kalliit suunni-
telmat hukkaan ja palkata uusi
arkkitehtitoimisto piirtämään
kalliita hallipiirustuksia vii-
den vuoden kuluttua.
9. Sastamala tarvitsee uu-
den nykyaikaisen uimahallin.
Äetsän hallit ovat pieniä, huo-
nokuntoisia ja liikuntaesteisil-
le sopimattomia. Ne tarvitsisi-
vat joka tapauksessa pian mit-
tavat remonttirahat.
Esim. Kiikan hallia voitai-
siin pitää osa-aikaisesti au-
ki sen alueen eritysryhmien
esim. koululaisten ja eläkeläis-
ten ohjattuun liikuntaan.
10. Uimahalli toimii lii-
kuntatilan lisäksi myös yleise-
nä saunana. Kaikilla keskus-
tan kerrostaloasukkaillahan
ei ole saunaa. Lisäksi uima-
halli toimii sosiaalisena ko-
koontumistilana monille ikä-
ryhmille.
11. Uimahalli piristäisi Sas-
tamalan keskustan liike-elä-
mää. Nyt kaupunkilaiset au-
toilevat uimaan Nokialle ja
tekevät samalla viikon ostok-
set Citymarketissa. Nämä os-
tosrahat ovat pois Sastamalan
liikkeiltä.
12. Uimahallin rakenta-
minen on satsausta tulevai-
suuten. Se olisi myös ensim-
mäinen positiivinen uutinen
seutukunnan ihmisille Sas-
tamalan alueelta vuosiin. Jos
uimahallia ei rakenneta nyt,
muuta Suomea naurattava ui-
mahalliriitely jatkuu taas vuo-
sia eteenpäin valtuustossa ja
lehtien palstoilla - eikä anna
hyvää kuvaa kaupungista.
Uimahallikainen, norppa ja
kuutit
Yleisöltä
ProAgria valitsi valtuuskunnan
ProAgria Satakunnan joka
kolmas vuosi pidettävä edus-
tajakokous oli koolla Huitti-
sissa ja valitsi valtuuskunnan
vuosille 2009-2011. Valtuus-
kunnan puheenjohtajana jat-
kaa maaseutuyrittäjä Anne
Hirvikoski Merikarvialta.
Valtuuskunnan jäseniä
alueeltamme ovat Sami Ali-
Rantala Punkalaitumelta (va-
rajäsen Päivi Seppä-Koski-
nen, Punkalaidun), Sari Har-
junmaa Huittisista (Jouko Ha-
kala, Huittinen), Pirjo Iltanen
Laviasta, Eija Kankare Säky-
lästä, Tapani Koiranen Vam-
pulasta (Urho Kojo, Vampula),
Juhani Lahtinen Kokemäeltä
(Mika Tuovio, Punkalaidun),
Marja-Liisa Mikola-Luoto Sä-
kylästä, Kirsi Poti Kokemäel-
tä (Auli Mikola, Kokemäki) ja
Sari Torpo Äetsästä (Sirkka-
Liisa Saari, Vammala).
Muualta maakunnasta va-
littujen varsinaisten jäsenien
varajäseniä alueeltamme ovat
Ritva Peltola ja Pirjo Äijö La-
viasta sekä Tarja Pihlavirta
Köyliöstä.
Nimityksiä
LHJ Group -konsernissa on
tehty uuden organisaatio-
mallin myötä seuraavia ni-
mityksiä:
Immo Sundholm toimii LHJ
Groupin toimitusjohtajana.
Marko Jalonen toimii LHJ
Groupin kehitysjohtajana
vastuualueenaan konsernin
myyntitoiminnot ja niiden
kehittäminen.
Pasi Kaskinen toimii LHJ
Groupin markkinointipääl-
likkönä vastuualueenaan
konsernin viestintä ja mark-
kinointi.
Heidän tehtävänsä konser-
nin emo- ja tytäryhtiöissä
pysyvät ennallaan.
Loimi-Hämeen Jätehuollon
ympärille viimeisen 10 vuo-
den aikana syntynyt viiden
yhtiön muodostama konser-
ni laajentaa palveluitaan voi-
makkaasti eteläisen Suomen
alueella. Palvelut tuodaan yri-
tysten, julkishallinnon ja tuot-
tajayhteisöjen käyttöön yhtiön
keväällä rekisteröimällä LHJ
Group -nimellä.
Konsernin päätoimialoja ovat
elektroniikkakierrätys, tieto-
turvakäsittely, pilaantuneen
maan ja teollisuusjätteen kä-
sittely sekä näihin liittyvät ke-
räys-, kuljetus- ja asiantuntija-
palvelut.
Toimitusjohtaja Immo
Sundholmin mukaan uudella
toimintamallilla hyödynne-
tään vuosien varrella kertynyt
osaaminen ja verkostot.
-Toimimme jo nyt valtakun-
nallisesti ja osin kansainvä-
lisesti useammalla aihealu-
eella. Tavoitteemme on kui-
tenkin entisestään laajentaa
toimintaamme erityisesti Ete-
lä-Suomen alueella. Osa pal-
veluista, kuten elektroniikka-
käsittely, voidaan tarjota laa-
jemmin myös Itämeren alu-
eella. Uuden toimintamallin
myötä meistä tulee entistä
enemmän palveluorganisaa-
tio perinteisen käsittelyroolin
rinnalle.
Käytössä alan paras
teknologia
Valtakunnallisen ympäris-
töliiketoiminnan merkitys on
kasvanut LHJ Groupissa vii-
meisen viiden vuoden aikana.
Sundholmin mukaan konser-
nin liikevaihdosta puolet tulee
nykyään perinteisestä yhdys-
kuntajätehuollosta ja toinen
puoli yrityksille tarjottavista
valtakunnallisista kierrätys-
palveluista.
-Yhdyskuntajätehuollon
osalta toimimme 19 kunnan
muodostamalla toimialueel-
lamme. Tämän toiminnan
osalta tilanne tulee säilymään
jatkossakin vakaana. Kasvua
haetaan erityisesti elektro-
niikkakäsittelystä, tietoturva-
toiminnasta ja uusista liike-
toiminnoista.
Kierrätys- ja käsittelyrat-
kaisuina konsernilla on käy-
tössään alansa parasta tekno-
logiaa muun muassa monito-
rien, kylmälaitteiden, piene-
lektroniikan ja energiajätteen
käsittelyyn. Jätteestä riippu-
matta hyötykäyttöaste on kor-
kea. Valtaosa vastaanotetuista
materiaaleista päätyy takaisin
teollisuuden raaka-aineiksi.
4H-nuoret keräsivät lannoitesäkkejä
yli puoli miljoonaa kiloa
4H-nuorten käytettyjen lan-
noite- ja siemensäkkien kerä-
ys onnistui jälleen erinomai-
sesti. Kesän aikana toteu-
tetussa keräyksessä saatiin
talteen yli 560 000 kiloa muo-
visia lannoite- ja siemensäk-
kejä. Kasvua edellisestä vuo-
desta oli 6 prosenttia.
Lannoite- ja siemensäk-
kikeräys tarjoaa viljelijöille
hyvän ja ympäristöystävälli-
sen vaihtoehdon käytettyjen
muovipakkausten hävittämi-
seksi. Kerätyt säkit käsitellään
muoviteollisuuden raaka-ai-
neeksi. ”Noin 40 prosenttia
lannoite- ja siemensäkeis-
tä palautuu tämän keräyk-
sen kautta kiertoon. Viljeli-
jät ovat ympäristötietoisia,
sillä palautumisen prosent-
tiosuus on jatkuvasti kasva-
nut”, kertoo keräyksestä 4H-
liitossa vastaava kehityspääl-
likkö Patrik Lindfors.
4H on tehnyt yhteistyötä
teollisuuden kanssa muovin
kierrätyksessä vuodesta 1975
alkaen. Lannoitesäkeistä pe-
räisin olevaa muovia on tänä
aikana saatu talteen lähes 30
miljoonaa kiloa. Lannoite-
ja siemensäkkikeräys on osa
4H-järjestön tekemää ympä-
ristökasvatustyötä.
Lannoitesäkkejä kerättiin
koko maassa Lappia lukuun
ottamatta. Keräyksen toteut-
tivat yhteistyössä Suomen
4H-liitto, Finlands svenska
4H ja Yara Suomi sekä pai-
kalliset 4H-yhdistykset.