16
Keskiviikko marraskuun 19. 2008
Vammalan
Urheilu-autoilijoista
Sastamalan Autourheilijat
E.P.
Vammalan kaupungin kasva-
essa ja nimen vaihtuessa vuo-
denvaihteessa myös alueen
43-vuotias autourheiluseura
Vammalan Urheiluautoilijat
vaihtaa nimensä. Nimenvaih-
doksen ohessa seuran säännöt
uudistetaan autourheiluliit-
to AKK-Motorsportin malli-
sääntöjen mukaiseksi. Nimen-
ja sääntöjen muutos on hyväk-
sytty kahdessa seuran yleises-
sä kokouksessa, joten uusi
nimi 1.1.2009 alkaen on Sas-
tamalan Autourheilijat ry.
Samassa yhteydessä uu-
distettiin seuran viime vuosi-
na varsin heikosti toiminutta
hallintoa ja seuratoimintaa si-
ten, että jokamies, nopeus- ja
rallilajien kilpailutoimintaa ja
yleistä autourheilun seuratoi-
mintaa jatkaa uudistettu Sas-
tamalan Autourheilijat. Kar-
ting-toimintaa varten alueelle
on perustettu lajin erikoisseu-
ra, joka jatkaa toimintaansa
Sastamalan Autourheilijoilta
vuokratulla Monakon kartin-
gradalla.
Sastamalan Autourheili-
joiden puheenjohtajaksi va-
littiin seuraavaksi kaksivuo-
tiskaudeksi Ismo Lähteenmä-
ki. Hallituksen jäseniksi valit-
tiin Tapio Iso-Ketola, Heikki
Koivu, Martti Lehtinen, Pekka
Putaja, Esko Pyymäki ja Antti
Suominen. Hallituksen jäsen-
ten toimikausi on kaksi vuot-
ta ja vuosittain kolme on ero-
vuorossa. Varajäseniksi valit-
tiin Jarmo Mellin, Esa Nurmi-
nen ja Niko Salonoja.
Ajoharjoittelua ja
liikenneturvallisuuden
edistämistä
Sastamalan Autourheilijoiden
päätapahtumina tulevat ole-
maan edelleenkin vuosittai-
nen jokkiskilpailu ja yhdes-
sä Kiikoisten Autosuunnista-
jien kanssa järjestettävä ralli,
joka ensi vuonna on F-CUP -
osakilpailu. Merkittävänä toi-
mintamuotona on myös lähi-
alueen autourheiluseurojen
avustaminen heidän järjestä-
missään eri lajien kilpailuissa
ja tapahtumissa.
Tärkeimpänä tehtävänä uu-
distuneelle seuralle on kuiten-
kin jäsentoiminnan aktivointi,
liikenneturvallisuuden edistä-
minen autonhallinnan osaa-
mista parantamalla ja ajohar-
joittelutilaisuuksia tarjoamal-
la. Toiminta-ajatuksena on
tarjota autourheilun harras-
tusmahdollisuuksia, autour-
heilullisia viihdetilaisuuksia
ja liikenneturvallisuutta edis-
täviä koulutus- ja harjoitteluti-
laisuuksia jäsenistölle ja muil-
le autoiluosaamisesta kiinnos-
tuneille.
SuodU:n D95-pojat
ylempään loppusarjaan
J.A.
Suodenniemen Urheilijoiden
D95 salibandyjoukkueen hy-
vät otteet saivat jatkoa syksyn
Sisä-Suomen aluesarjassa.
Joukkue jatkoi vahvoja perin-
teitä ja pelasi hyvällä sykkeel-
lä itsensä ylempään jatkosar-
jaan AC Nokian kanssa. Si-
sä-Suomen D95-poikien sar-
ja on jaettu kolmeen lohkoon
ja kustakin lohkosta kaksi pa-
rasta joukkuetta jatkaa ylem-
pään loppusarjaan ja loput
alempaan jatkosarjaan. Suo-
dU:n joukkue on pysynyt sa-
mana useamman vuoden ja
tämä on hitsannut yhteishen-
keä sekä joukkuepelaamista.
-Syksyllä on harjoiteltu kol-
me kertaa viikossa ja harjoi-
tuksissa on ollut hyvä meno
päällä ja se näkyy tuloksissa,
kertoo valmentaja Jari Aho.
Kauden tavoitteeksi asetettiin
pääsy ylempään loppusarjaan
ja se toteutuikin hienosti.
SuodU:n lisäksi sarjassa pela-
sivat AC Nokia, KU-68, Pirk-
kalan Pirkat ja Ylöjärven Pal-
lo. Ennen lauantain turnaus-
ta SuodU:n pojat kävivät ot-
tamassa tuntumaa Vinkin
uuteen kenttään pelaamalla
kaksi vaisua peliä paikallis-
vastustajia vastaan, joten läh-
tökohdat eivät olleet parhaat
mahdolliset. Viimeisen tur-
nauksen ensimmäisessä pelis-
sä vastaan tuli Ylöjärven Pal-
lo ja tavoitteena oli saada vä-
hintään yksi piste, jotta pääsy
ylempään loppusarjaan var-
mistuisi. Pojat pelasivat erin-
omaista peliä ja taululla ko-
meilivat selvät 8-2 voittolu-
kemat. Toiseen peliin KU-68
vastaan lähdettiin jo rennolla
ja iloisella peliasenteella. Peli
kulki hyvin ja pojat nauttivat
pelaamisesta. Loppusumme-
rin soidessa taululla komeili
selvä 7-2 voitto.
-Olipa pojilta erinomainen
päivä ja mukavaa, että kauden
parhaat pelit osuivat juuri ko-
titurnaukseen. Tästä on hyvä
jatkaa kohti kovempia koitok-
sia, kommentoivat tyytyväiset
valmentajat Jari Aho ja Ant-
ti Palomäki.
Alkusarjassa joukkue pela-
si kahdeksan ottelua, joista tu-
li kuusi voittoa ja kaksi tappio-
ta: 5.10. SuodU – Pirkat 5-4 ja
SuodU – AC Nokia 3-8, 26.10.
SuodU – YPa 4-1 ja SuodU -
KU-68 11-6, 2.11. SuodU –
AC Nokia 2-8 ja SuodU - Pir-
kat 7-2, 15.11. SuodU – YPa 8-
2 ja SuodU – KU-68 7-2.
Joukkue pelasi alkusar-
jan yhtenäisenä joukkuee-
na ja kaikki pelaajat pääsi-
vät tehopisteille: Jaakko Aho
8+6, Santeri Korkeamäki 9+1,
Aleksi Halonen 8+2,Tuomas
Alajoki 4+6, Petteri Välimä-
ki 4+3, Joni Venesmäki 3+4,
Kalle Kallio 3+3, Eero Kuu-
sela 3+2, Jare Koivunen 2+1,
Samuli Rahkjärvi 2+1, Pet-
ja Pöyhönen 0+3, Ville Mik-
kola 1+1, Konsta Kulmala
1+0, Lauri Kamppi 1+0, Ol-
li-Pekka Palomäki 0+1 ja To-
mi Huida 0+1. Olli-Pekka
Palomäki hoiti vahvan puo-
lustuksen säestyksellä maali-
vahdin tehtävät erinomaises-
ti. Pelit jatkuvat 29.11. Kau-
kajärvellä.
Uimahallin käyttökulut
Arto Satonen esitti aluevies-
tissä 5.11.2008 huolensa Sas-
tamalaan mahdollisesti ra-
kennettavan uimahallin vuo-
tuisista käyttömenoista. Hän
arvioi niiden olevan 500 000
euron suuruusluokkaa. Sum-
ma kuulostaa suurelta, mut-
ta en epäile, etteivätkö uima-
hallin käyttötalousmenot olisi
tuon suuruiset. Irrallaan tar-
kasteltuna uimahalli on suuri
investointi kun huomioidaan
käyttötalousmenojen lisäksi
myös rakennuskustannukset.
Mutta mitä hyötyä uimahallin
rakentamisesta saattaisi olla?
Sairaanhoitaja-lehdes-
sä (nro 11/2008) oli artikke-
li ‘’Käypä hoito - liikunta kes-
keiseksi osaksi kansansaira-
uksien ehkäisyä ja hoitoa’’.
Artikkeli perustuu Suoma-
laisen Lääkäriseura Duodeci-
min Liikunnan Käypä Hoito-
suositukseen. Sairaanhoitaja-
lehden artikkelissa todetaan
muun muassa, että liikunta on
ikääntyville ja iäkkäille erityi-
sen tarpeellista. Liikunta vä-
hentää dementian ja Alzhei-
merin taudin vaaraa. Liikun-
ta vähentää ikäihmisillä myös
depressio-oireita.
Suomalaisen Lääkäriseu-
ra Duodecimin nettisivuil-
ta
.!) löytyy
myös tietoja liikunnan vai-
kutuksista ikäihmisten hy-
vinvointiin. Siellä on todet-
tu muun muassa, että liikun-
nalla on paljon terveyshyötyjä
myös iäkkäille, sillä se hidas-
taa lihaskatoa sekä lihasvoi-
man, -tehon ja -kestävyyden
pienenemistä ja notkeuden
vähenemistä. Liikunta ylläpi-
tää tasapainoa ja estää kävely-
kyvyn huononemista. Liikun-
taharjoittelu vaikuttaa edulli-
sesti älyllisiin toimintoihin ja
pitää mielen virkeänä.
Tulevan Sastamalan alu-
eella yli 75-vuotiaista laitos-
hoidossa on 5,56 prosent-
tia (179 paikkaa). Tavoittee-
na on saada laskemaan tämä
luku alle kolmeen prosent-
tiin (81 paikkaa). Hoitopai-
kat ovat käytännössä koko
ajan täynnä. Mitä tähän kol-
men prosentin tavoitteeseen
pääsy sitten tarkoittaisi ta-
louslukujen valossa? Pitkäai-
kaishoidon hinta Sastamalan
vanhainkodeissa on noin 90
euroa päivä eli 32 850 euroa
vuosi per paikka. Jos tavoite
saavutettaisiin, olisi laitoshoi-
dossa 98 ihmistä vähemmän
(179 - 81) eli säästöä nykyi-
seen tulisi noin 3,2 miljoonaa
euroa vuodessa.
Jos pitkäaikaishoidon tar-
peessa olevat hoidetaan ter-
veyskeskuksen vuodeosas-
toilla, hoitopäivän hinta on
lähes 160 euroa. Edellä ker-
rotun 98 ikäihmisen hoito
maksaisi vuodessa noin 5,7
miljoonaa euroa terveyskes-
kuksen vuodeosastolla. Tämä
summa kuten edellä kerrottu
3,2 milj. euroa ovat käyttöta-
lousmenoja.
Näitä lukuja voidaan hah-
mottaa myös toisella tavalla.
Jos pystytään siirtämään yh-
dellä vuodella (vesi)liikunnan
avulla 9 ikäihmisen ennenai-
kainen joutuminen terveys-
keskuksen vuodeosastolle,
säästyisivät uimahallin vuo-
tuiset käyttökustannukset.
Toisaalta jos pystytään siir-
tämään yhdellä vuodella 14
ikäihmisen ennenaikainen
joutuminen vanhainkotiin,
säästyisivät uimahallin vuo-
tuiset käyttökustannukset
tässäkin tapauksessa. Säästön
tuovat henkilömäärät ovat
yllättävän pieniä noin 25 000
asukkaan Sastamalassa.
En väitä, että pelkästään
rakentamalla uimahalli enti-
sen Vammalan keskustaan ja
järjestämällä ohjattua vesilii-
kuntaa ikäihmisille ratkaistai-
siin ikäihmisten hoitamisen
kustannusongelma. Muita-
kin liikuntamuotoja varmas-
ti tarvittaisiin. Esimerkkiä
voitaisiin käydä katsomassa
vaikkapa Lempäälästä. Siellä
ikäihmisten hoitojaksojen pi-
tuus terveyskeskuksen vuo-
deosastolla saatiin lyhennet-
tyä alle puoleen aktivoivan ja
toimintakykyä ylläpitävän lii-
kunnan avulla
.!/
uutiset 13.11.2008).
Vesiliikunta on ikäihmis-
ten yksi viimeisimmistä te-
hokkaista liikuntamuodoista.
Vaikkakaan se ei välttämättä
sovi kaikille, se sopii kuiten-
kin useimmille. Jos Sastama-
lassa saavutettaisiin Lempää-
län kaltaisia tuloksia ikäih-
misten (vesi)liikunnan avul-
la, eivät uimahallin puolen
miljoonan vuotuiset käyttö-
kustannukset tuntuisi välttä-
mättä voittamattomilta. Toi-
saalta pitäisi kait huomioida
myös ikäihmisten toiminta-
kyvyn säilymisen ja omassa
kodissa asumisen mukanaan
tuomat inhimilliset edut. Näi-
tä on kuitenkin vaikea huo-
mioida ja arvottaa valtuuston
tehdessä vuosibudjettia ja in-
vestointipäätöksiä.
On myös muistettava, et-
tä uimahalli ei ole yksistään
tarkoitettu vain ikäihmisille,
vaan siitä hyötyvät kaikki kun-
talaiset ikään katsomatta ja se
on myös yksi kunnan vetovoi-
matekijä. Uimahallin tuomia
taloudellisia etuja tai säästöjä
on vain erittäin vaikea osoit-
taa muutoin kuin ikäihmis-
ten hoidon tarpeella ja sen
kustannuksilla. Viimeaikai-
set tutkimukset ja käytännön
esimerkit, joihin osaan olen
edellä viitannut, ovat tuoneet
tähän uutta valoa.
Arto Koivisto
Kaupunginvaltuutettu
Yleisöltä
Vastaus Alueviestin 12.11.2008
pääkirjoitukseen
Jaatsi vihittiin käyttöön
26.4.1990 eli melkein 20 vuot-
ta sitten. Se on hyvin pitkä ai-
ka ja muutosten myllerryk-
sessä kun elämme niin asiat
muuttuvat ja ovat muuttuneet.
Jaatsin osallekin on tullut vuo-
sien saatossa paljon muutok-
sia olosuhteiden pakosta. Täs-
tä huolimatta Gallen-Kallelan
töitä on edelleen Jaatsilla py-
syvästi esillä ja ihan ensim-
mäisessä huoneessa.
Alun perin Jaatsia käytet-
tiin Vammalan kaupungin
taidekokoelmien näyttelytila-
na, johon myös puhuttu ”Ak-
selin huone” kuului. Huo-
neessa oli silloin esillä mm.
Gallen-Kallelan signeerattu-
ja heliogravyyreita, kaksi öljy-
maalausta sekä vitriinissä hä-
nen suunnittelemiaan esinei-
tä. Tällöin myös kulttuuritoi-
misto oli vuosien ajan Jaatsin
tiloissa henkilökuntineen.
Vuosien saatossa on tullut
tarvetta järjestää Jaatsilla yhä
enenevässä määrin vaihtuvia
näyttelyitä, varsinkin sen jäl-
keen kun Vanhaa Pappilaa ei
ole enää voitu käyttää tähän
tarkoitukseen. Näyttelyiden li-
säksi Jaatsilla järjestetään hy-
vin paljon erilaisia tilaisuuksia
(mm. konsertteja, juhlia, har-
joituksia, opetusta yms.).
Se, miksi mittaamattoman
arvokkaat kaksi öljyvärityötä
ja vitriineissä olleet esineet ei-
vät ole Jaatsilla, johtuu pelkäs-
tään turvallisuussyistä. Koska
suurin osa tapahtumista on il-
taisin ja viikonloppuisin, ei
kulttuuripalveluilla ole osoit-
taa jokaiseen tapahtumaan
valvojaa eli käyttäjät toimivat
Jaatsilla itsenäisesti. On koh-
tuutonta laittaa Jaatsin käyttä-
jien vastuulle tällaisia teoksia
ja esineitä. Tärkeintähän var-
masti on se, että Jaatsin hie-
noja tiloja voidaan joustavas-
ti käyttää erilaisiin kulttuuri-
tapahtumiin.
Silloin kun Akselin huo-
ne oli alkuperäisellä paikal-
laan, vaihtuvien näyttelyiden
järjestäjät halusivat sulkea ai-
na huoneen näyttelynsä ajak-
si. Nyt tilanne on paljon pa-
rempi, koska Jaatsilla olevat
Gallen-Kallelan työt ovat ai-
na esillä ja huonetta, jossa ne
ovat, ei anneta lainkaan vaih-
tuvien näyttelyiden käyttöön.
Veli-Matti Tapio
vapaa-aikatoimen päällikkö
Sastamalan kaupungille
Toivotan uudelle kaupungil-
le onnea, sillä sitähän se tar-
vitsee. Vanhojen kuntien van-
hat päättäjät ja vanhat johta-
jat yrittävät uuden kaupungin
hoitoa. Rahaa ei valtion yhdi-
tymisavustuksen lisäksi ole li-
sää siunaantunut. Taloudelli-
nen tilanne ei parane vaikka
kolme persaukista yhteen on
laitettu.
Vammalalaisille haluaisin sa-
noa, etteivät ”rikkaat” mouhijär-
veläiset ja äetsäläiset pysty teille
uimahallia rahoittamaan. Oli-
si teidän viisasta hyväksyä tosi-
seikka ja uida Sastamalan kau-
pugin uimahallissa Kiikassa
ja Kemiran hallissa Pehulassa.
Näin säästyneillä varoilla voitai-
siin kunnostaa teitä ja rakentaa
valaistuksia eripuolelle kuntaa.
Valtiovaltakin koettaa ha-
jasijoittaa toimiansa eri puo-
lille maata, joten Sastamalan-
kin tulee tehdä näin kuntalais-
ten tasa-arvoisuuden nimissä.
Käyttäkääpä ensin jo olevat ti-
lat ja sitten vasta harkintaan
uudet.
Suu säkkiä myöten.
Joe Rajala syrjäkulmalta
Huippupeli ja nukahdus
Jaromir
Luja HT pelasi viime viikol-
la kaksi peliä vieraissa. Ensin
Luja matkasi keskiviikkona
Naantaliin paikallisen VG-62:
n vieraaksi ja heti perään lau-
antaina KauniaisiinGranIFK:n
vieraaksi. Keskimäärin peleis-
sä kävi hyvin, sillä ensimmäi-
sen ottelun Luja HT voitti 3 –
5 (0-2;2-3;1-0) ja jälkimmäisen
hävisi 7 – 3 (1-1;3-0;3-2).
Lujan maalivahtitilanne on
ollut hankala jo pitkään Tuo-
mas Kankaanrannan louk-
kaantumisen myötä. Nyt tä-
hän peliin lähdettäessä myös
Jari Vainio joutui sairastuval-
le. Pelivastuun sai Janne Ran-
taniitty. Ottelun alkuun Luja
sai hyvän alun, kun Esa Väisä-
nen laukoi Lujan johtoon ali-
voimalla neljän minuutin pe-
laamisen jälkeen. Erän loppu-
hetkillä Luja sen sijaan näytti
ylivoimaosaamistaan, kunMi-
kael Ruohomaa siirsi joukku-
een jo 2-0 johtoon Ylikännön
ja Rantaniityn syötöistä.
Koko joukkueen
saavutus
Toisen erän alkuun naantali-
laiset tulivat voimalla ja ka-
vensivat tilanteeksi nopeas-
ti 1-2. Lujalaiset eivät anta-
neet kavennusmaalin häiri-
tä, vaan Esa Väisäsen toisella
maalilla maaliero kasvoi jäl-
leen kahteen erän viidennel-
lä minuutilla. Tämän maa-
lin naantalilaiset kuittasivat
kahden minuutin pelaami-
sen jälkeen jälleen kaven-
nusmaalilla. Ottelun ratkai-
suhetket koettiin toisen erän
jälkimmäisellä puoliskolla.
Erän viimeisellä minuutilla
Luja HT onnistui maalinte-
ossa kahdesti. Ensin pelaa-
viin kentällisiin päässyt A-
juniori Esa Sirkiä oli oike-
aan aikaan oikeassa paikas-
sa ja siirsi Lujan 4-2 johtoon
ja vain kymmenkunta se-
kuntia myöhemmin Turkka
Hirvineva lisäsi johdon kol-
meen maaliin.
Kolmannen erän alus-
sa VG onnistui jälleen ka-
vennusmaalin teossa. Lujan
maalissa Janne Rantaniit-
ty oli kovassa tulituksessa.
Erän aikana hänelle kirjattiin
21 torjuntaa, kun virkaveljel-
le toisessa päässä niitä kertyi
vain seitsemän. Kotijoukkue
yritti kavennusta tosissaan
pelaten ottelun neljä viimeis-
tä minuuttia ilman maalivah-
tiaan. Kahden maalin maali-
ero oli kuitenkin riittävä ja
lujalaisten onnistunut puo-
lustuspeli toi ansaitun voi-
ton. Rantaniityn varmaakin
varmemmat torjunnat, ku-
ten koko joukkueen onnistu-
nut pelaaminen sai joukku-
een valmentajan Mika Wes-
terbergin puhkeamaan mel-
koiseen ylistyspuheeseen
pelin päätyttyä. Huippupeli,
jossa onnistunut maalivahti-
peli loi pohjan koko joukku-
een onnistumiselle joka osa-
alueella.
Pilvilinna romahtaa
Kahden päivän lepo ja Lu-
jan bussin keula kääntyi jäl-
leen kohti pääkaupunkiam-
me. VG voitto antoi varmas-
ti paljon lisää itseluottamus-
ta Lujan nuorille pelaajille,
mutta se ei yksin riitä pelien
voittamiseen. Ottelussa Luja
sai jälleen vahvan alun Ant-
ti Nurmisen tehtyä ylivoi-
malla maalin jo puolentois-
ta minuutin pelaamisen jäl-
keen. GranIFK tasoitti vasta
erän puolessavälissä, mutta
toisen erän alussa kotijouk-
kue teki nopeasti kaksi maa-
lia ja Luja joutui takaa-ajo-
asemaan. Viisi minuuttia en-
nen erän loppua teki Gra-
nI 4-1 johtomaalin ja tämän
etumatkan kiinnikuromiseen
ei lujalaisten keinot enää riit-
täneet. Kolmannessa eräs-
sä Mikael Ruohomaa onnis-
tui erän alussa kaventamaan,
mutta IFK kuittasi tämänkin
maalin nopeasti. Esa Väisä-
sen tahtomaali alivoimalla
kolme minuuttia ennen otte-
lun loppua herätti joukkueen
vielä kerran yrittämään ka-
vennusta ilman maalivahtia.
Yritys tuotti karvaan petty-
myksen ja tuomari kävi hake-
massa kiekon Lujan tyhjästä
maalista. Tämä maali lannis-
ti Lujan ponnettoman pelin
lopullisesti ja vastustaja kau-
nisteli loppulukemiksi 7-3 ai-
van viime sekunneilla.
Seuraavaksi Luja HT pe-
laakin vaihteeksi kotipelejä.
Lauantaina vastustajaksi saa-
puu Kirkkonummen Salamat
ja siinä pelissä on varmasti
taas lupa odottaa kotijoukku-
eelta hyvää suoritusta.
1...,6,7,8,9,10,11,12,13,14,15 17,18,19,20,21,22,23,24,25,26,...32