Page 10 - Alueviesti_01

10

Keskiviikko joulukuun 31. 2008

vv

Otsikoiden takaa

• Hannu Virtanen

Loppuvuoden säätila vesisateineen oli saanut tutta-

vani pohtimaan kysymystä viidennestä vuodenajas-

ta. Hän käytti siitä työnimeä sadekausi.

Helppohan tuohon ajatukseen syksyn ja talven vä-

liin osuvasta viidennestä vuodenajasta oli yhtyä. Is-

tuimme koulun joulujuhlassa hanget korkeat nietok-

set -tunnelmissa, kun samaan aikaan ulkona suhjut-

ti vettä.

Antero Varelius kuvaili talven saapumisen Tyrvään

pitäjänkertomuksessa 1853 tavalla, joka mielestäni

piti kutinsa vielä omassa lapsuudessani ja nuoruu-

dessani 1970- ja 1980-luvuilla:

-Talven tulo on epätasainen. Useina vuosina sataa

ensimmäisen lumen lokakuun lopulla, toisina mar-

raskuun alkupuolella. Se sulaa taas pois ennen pit-

kää, ja sitten on kerottaisin lokaa ja routaa jouluun

asti ja edemmäksikin. Jos onkin avullinen rekike-

li viikon taikka kaksi, niin ei ole sen pysyvisyyteen

luottamista ennen loppiaista. Marraskuu on järvein

jäätymisen oikea aika, vaikka välisti jo lokakuussa-

kin jää pitää ja välisti vielä joulunakin veneitä so-

udellaan.

Uuden vuosituhannen alku sateisine syksyineen ja

talvineen on poikennut niin Vareliuksen kertomuk-

sesta kuin omista myöhempien aikojen muistoista-

nikin. Ensimmäiset valtavat lumipallot vyörytettiin

lumilinnoihin parhaimmillaan lokakuun puolivälis-

sä. Kiekkoa läimittiin luonnonjäillä joulukuussa.

Uuteen vuoteen ja joulukauden päättävään loppiai-

seen liittyy lukuisia uskomuksia, jotka ennustavat

tulevaa vuotta, sen säätilaa ja satonäkymiä. Merkit

ilmaston muuttumisesta ovat olleet nähtävissä ja mi-

tattavissa jo jonkin aikaa. Muuttuvatko myös kan-

sanuskomukset? Seurataanpa vaikka näitä seuraa-

via ennustuksia.

Uudenvuodenpäivä:

-Mimmoiset ilmat tänään, semmoiset koko tässä

kuussa.

-Millaiset ilmat uunnavuonna, semmoiset juhan-

nuksena.

-Kun puut ovat uudenvuoden aamuna härmässä, tu-

lee hyvä marjavuosi.

-Jos uudenvuoden päivänä aurinko näkyy, tulee hy-

vä marjavuosi.

-Kun on usva uunnavuonna, niin on halla heinä-

kuussa, talvi keskellä keseä.

-Tuuli ja sade uudenvuoden jälkeisenä yönä tietävät

lumista talvea ja kovia pakkasia.

Loppiainen:

-Loppiaisena on puoli talven lunta satanut.

-Mimmoiset ilmat tänään, semmoiset sitten kesä-

kuussa.

Viisi

vuodenaikaa

Hannu Virtanen

Melkoisen taipaleen ehti tait-

taa Jari Valkaman Suodennie-

men Putajassa 18. kesäkuuta

2003 rengastama tuulihauk-

ka, joka löytyi seuraavana ke-

väänä aina afrikkalaisen Nige-

rin valtion Guidan Roumijis-

ta saakka.

Kuolleena 8. huhtikuuta

2004 löydetyn koukkunokan

elämäntaival oli valitettavan

lyhyt, mutta haukan kantama

rengas tarjosi sitäkin enem-

män tietoa linnun siirtymi-

sestä 5460 kilometrin päähän

putajalaisjuuriltaan.

Laatikkopönttöjen

menestystarina

Rengastustoimiston johta-

ja Jari Valkama tuntee tuuli-

haukat. Hänellä on alun tois-

ta sataa laatikkomallista pesä-

pönttöä Vammalassa, Äetsäs-

sä, Kiikoisissa ja Laviassa sekä

Pohjois-Satakunnassa Karvi-

assa ja Honkajoella.

Vuoden loppu on hyvää ai-

kaa korjailla vanhoja pönttöjä

tai viedä uusia laatikoita rapis-

tuneiden pesälaitteiden tilalle

latojen ja suulien päätyihin.

Viime lauantaina Valkaman

laatikkokuorma kulki Pohjois-

Satakunnan tutkimusalueelle.

Tuulihaukka on perintei-

sesti pesinyt vanhoissa varik-

senpesissä, mutta nykyisin ta-

vallinen pesäpaikka on juuri

ladon seinään nikkaroitu pe-

sälaatikko.

Laatikkomallinen pesä-

pönttö onkin ollut menes-

tystarina. Etelä-Pohjanmaal-

la päätettiin syksyllä 1977 ko-

keilla pönttöjä tuulihaukkojen

pesäpaikoiksi. Parhaaksi mal-

liksi huomattiin avopönttö,

jonka pohja on 30 x 30 sentti-

metriä ja korkeus 25-30 sent-

timetriä.

Tuulihaukat asettuvat mie-

lellään peltoaukeiden keskel-

lä latojen päädyissä tai pienis-

sä metsäsaarekkeissa oleviin

pönttöihin, jotka on viety noin

viiden metrin korkeuteen. Nä-

mä paikat ovat turvallisempia

kuin metsänreunat, sillä pa-

hoista vihollisista näätä kart-

taa avoimia alueita.

Poikasia kuoriutuu hyvä-

nä vuotena puolitusinaa, jo-

pa seitsemän. Kun haukkojen

ravintonaan käyttämiä myyriä

on vähän, poikasmäärä puto-

aa neljään tai viiteen. Vähem-

mänkin jälkipolvea pesään voi

pulavuonna kuoriutua.

-Tästäkin pöntöstä onmaa-

ilmalle lähtenyt yli sata tuuli-

haukkaa, Valkama mainitsee

vuodesta 1993 lähtien ahke-

rassa käytössä olleesta pesä-

paikasta.

Tulevaisuus huolena

Tuulihaukka on avomaiden

lintu, joka on erityisesti kuu-

lunut viljelysmaiden lajistoon.

Tuulihaukkojen väheneminen

huomattiin 1960-luvun alussa,

minkä jälkeen lajin tulevai-

suudesta on kannettu huolta.

Lajin kannalta merkittävi-

nä pidetään viljelyalueilla ta-

pahtuneita muutoksia: viljan-

viljely on lisääntynyt, karjan

laiduntaminen on vähentynyt

ja peltoja on salaojitettu. Te-

hoviljelyksillä tuulihaukkojen

on vaikea löytää pääravintoon

kuuluvia myyriä.

Laatikkomallinen pesä-

pönttö on helpottanut lintu-

jen pesinnän seuraamista ja

rengastamista, mikä on osal-

taan auttanut lajin suojelun

kannalta tärkeän tiedon ke-

räämistä.

Tuulihaukat talvehtivat

Etelä-Euroopassa ja Afrikas-

sa. Satakunnassa rengastetuis-

ta tuulihaukoista on 2000-lu-

vulla tehty löydöt esimerkiksi

Tsekissä, Unkarissa, Egyptissä

ja Ranskassa.

Parhaillaan peltoaukeilla

eletään myyrähuippua, minkä

vuoksi Vammalan seudulla-

kin on joulukuun aikana teh-

ty havaintoja eri petolinnuis-

ta, jotka tavallisesti muutta-

vat talveksi etelään. Näiden

myyräpyyntiin jääneiden lin-

tujen joukossa on myös tuu-

lihaukkoja.

Laatikko ladon päädyssä

on tuulihaukan kämppä

Tuulihaukka on viljely-

maiden pitkäpyrstöinen

ja -siipinen jalohaukka.

Kesäkuu on tuulihaukkarengastajalla kiireistä aikaa. Ja-

ri Valkama palauttaa rengastamansa poikasen pesälaa-

tikkoon.

Uusien pesälaatikoiden asentamisen ja vanhojen kor-

jaamisen voi ajoittaa vaikkapa näin vuodenvaihteeseen,

jolloin asukkaat ovat etelänmailla

Seitsemisestä ja Helvetinjärvestä

luontomatkailun kärkikohteet

Metsähallitus tekee Seitsemi-

sen ja Helvetinjärven kansal-

lispuistoalueista Pirkanmaan

luonto- ja kulttuurimatkailun

kärkikohteen vuoteen 2020

mennessä.

Seitsemisen ja Helvetin-

järven kansallispuistojen se-

kä Riuttaskorven virkistys-

metsän lähtökohdat kestävän

luontomatkailun kehittämi-

selle ovat hyvät, todetaan

Metsähallituksen tekemässä

luontomatkailuselvityksessä.

Alueen vahvuuksia ovat hil-

jaisuus, erämaisuus, moni-

puolinen kulttuuriperintö ja

eläimistö.

Erilaisten ulkoilureitistö-

jen runsaus, lukuisat tauko-

paikat ja muut maastopalve-

lut sekä Seitsemisen luonto-

keskus ja Koveron perinne-

tila tapahtumineen tarjoavat

vahvan perustan kehittämi-

selle. Myös alueen sijainti lä-

hellä eteläisen Suomen kas-

vukeskuksia on hyvä.

Luontoarvot turvataan

Metsähallitus määrittelee

luontomatkailusuunnitel-

massaan kestävän matkailun

merkityksen ja keinot, joilla

kestävyyttä voidaan edistää

ja seurata Seitsemisen ja Hel-

vetinjärven alueella. Luonto-

ja lajistoarvojen turvaaminen

on suojelualueiden keskeisin

tehtävä.

Luonnon ja maiseman

varaan rakentuu myös aluei-

den vetovoima, joka luo pe-

rustan luontomatkailun ke-

hittämiselle. Lintujen pe-

sintätulosten onnistuminen,

kävijöiden ja yrittäjien mie-

lipiteet sekä maaston kulu-

minen lukeutuvat Seitsemi-

sen ja Helvetinjärven alueen

kestävyyden seurannan mit-

tareihin.

Yrittäjien tuotteista muo-

dostetaan erilaisia palvelu-

kokonaisuuksia ja alueen

toimijoiden yhteistyölle ra-

kennetaan pysyvät muodot.

Metsähallituksen järjestämä

ohjelmatarjonta tukee alu-

een yrittäjien toimintaa.

Juhlavuosi näkyy

Näyttelyiden, yleisöretkien

sekä lasten ja koululaisten

opastusten määrä on kasva-

nut viime vuosina erityisesti

Seitsemisessä. Ensi vuonna

on paljon nähtävää ja koet-

tavaa teemalla ”Kotoa maa-

ilmalle”.

Kesällä juhlitaan myös

Koveron perinnetilan 150-

vuotista taivalta Pirkan-

maan luonnonsuojelupii-

rin ja Metsähallituksen yh-

dessä järjestämän juhlavii-

kon merkeissä. Ensi vuosi

on myös Metsähallituksen

150-vuotisjuhlavuosi, mikä

näkyy Seitsemisen ohjelma-

tarjonnassa.

Ulkoilureitistöjen runsaus muiden palvelujen ohel-

la tarjoaa perustan luontomatkailun kehittämiselle

myös Seitsemisen kansallispuistossa.

Page 10 - Alueviesti_01_2009