8
Keskiviikko joulukuun 31. 2008
Hautauspalvelut
!
"
! #$$ %$#&
Hautauspalvelut
Kasper Vili Anselmi,
pieni suurmies
18.6.2004-05.12.2008
Hetken vain pienen sain kanssasi kulkea,
toviksi joskus myös syliini sulkea.
Leikkiä telmiä yhdessä illoin,
tullut kun uni ei silmiimme silloin.
Mummu vain varoitti “hiljennä vähän”,
painimme koskaan ei loppunut tähän.
Iloinen naurusi silmies loiste,
kysyen milloinka tehdään taas toiste.
Et väsynyt koskaan touhukas aina,
näyttäen ikään kuin mikään ei paina.
Sai aikuinen ohjeeksi opiksi siksi,
elä jo tänään on onnesi niksi.
Tänään mä tahdon siis mummun kans kiittää,
vuosikymmeniks suurmiehestä iloa riittää.
Toit auringon silloin vaik päivä ol harmaa,
Rakas Kasper -me nähdään- sehän on varmaa.
Suunnattomasti kaivaten,
Unto-pappa ja Merja-mummu
Loppiainen on
kolmen kuninkaan juhla
Loppiainen 6. tammikuuta on
kristikunnan vanhimpia juhlia.
Sitä on vietetty 200-luvulta läh-
tien, mutta sisältö on muuttu-
nut aikojen kuluessa. Suomen-
kielinen nimi on peräisin 1600-
luvulta, ja se tarkoittaa joulun-
pyhien loppumista.
Aluksi loppiainen eli epifa-
nia (Herran ilmestyminen) oli
Jeesuksen syntymäjuhla. Myö-
hemmin aiheeksi tuli Jeesuk-
sen kaste, jonka yhteydessä Ju-
mala ilmoitti Jeesuksen olevan
hänen rakas poikansa. Nyky-
ään loppiaisen aihe luterilai-
sessa kirkossa on ”Jeesus maa-
ilman valo”.
Loppiaisen teksti kertoo
itämaan tietäjistä, jotka täh-
teä seuraten tulivat kumarta-
maan Kristus-lasta. Poikkeuk-
sellisen kirkkaasta tähdestä on
esitetty monia tähtitieteellisiä
teorioita. Paavi Leo Suuri tul-
kitsi 400-luvulla, että tähti tar-
koitti evankeliumia, joka joh-
dattaa kaikki kansat Jeesuk-
sen luo.
Jo varhain kristillisessä tra-
ditiossa syntyi käsitys tietä-
jien lukumäärästä ja nimis-
tä. He olivat kolme kuningas-
ta nimeltäänMelchior, Baltha-
sar ja Kaspar. Heidän lahjansa
Jeesus-lapselle saivat myös tul-
kinnan. Kulta merkitsi kunin-
kuutta, suitsuke rukousta ja
mirha uhrikuolemaa.
Ruotsinkielinen loppiai-
sen nimi ”trettondagen” tar-
koittaa kolmattatoista päivää
joulusta. Samankaltainen ni-
mi kyseisellä pyhällä on useis-
sa kielissä. Suomessa 13:nnen
päivän sääntö rikkoutui 1971,
jolloin loppiainen työmarkki-
napoliittisista syistä siirrettiin
lauantaille. Sittemmin se pa-
lautettiin entiselle paikalleen
maailmanlaajan kristillisen
perinteen mukaisesti.
Loppiaisen kertomuksessa
kuninkaat eli vieraiden kan-
sojen edustajat kohtaavat en-
simmäisen kerran Jeesuksen.
Siksi pyhästä on tullut lähe-
tystyön juhlapäivä. Kristus on
valo kaikille kansoille.
Kertomus tietäjistä on para-
doksaalinen. Kuninkaat vael-
tavat viikkoja polvistuakseen
pienen lapsen äärelle. Se ker-
too, kuinka Jumala korottaa
alhaiset ja alentaa ylhäiset.
Koko maailma odotti Jee-
suksen syntymän aikaan jo-
takin uutta. Sama on tilanne
nytkin: odotamme jotain uut-
ta, parempaa, ehjempää, kau-
niimpaa, oikeudenmukaisem-
paa.
Uusi alkaa aivan pienes-
tä: pienestä lapsesta, pienestä
silmusta, pienestä hyvästä te-
osta. Kädenojennuksesta, hy-
västä ajatuksesta, pienestä hy-
mystä – siitä se alkaa.
Luther-talossa hengellistä
musiikkia Euroopasta
Vammalan Luther-talossa soi
ensi perjantaina 9.1. hengel-
lisen musiikin konsertti. Kon-
sertissa kuullaan hengellistä
musiikkia läntisestä Euroo-
pasta ja Venäjältä sekä laulu-
ja Inkerin kirkon nuorten lau-
lukirjasta. Konsertissa esiinty-
vät sopraano Svetlana Musina
ja pianisti Nina Dzhidzhihija.
Konsertissa on mukana myös
Pasi Hujanen, joka toimii In-
kerin evankelis-luterilaisen
kirkon Pietarin ja Länsi-In-
kerin rovastikuntien pappina.
Hän tuo terveisensä Inkerin
kirkosta ja kertoo siitä, mil-
laista elämä Inkerissä, Pieta-
rin ympäristössä ja erityisesti
maaseudulla tällä hetkellä on.
Kiertueen tarkoitus on pait-
si tarjota korkeatasoista mu-
siikkia myös tukea Inkerin ja
Suomen kirkon seurakuntien
välistä yhteyttä. Noin tunnin
ja 20 minuuttia kestävään kon-
serttiin on vapaa pääsy. Koleh-
ti kerätään Evankeliumiyhdis-
tyksen Venäjän lähetystyölle.
Loppiaisen kolehti Etiopiaan
Loppiaisena 6. tammikuuta
luterilaisissa jumalanpalveluk-
sissa kerätään valtakunnalli-
nen kolehti Etiopian Meka-
ne Yesus –kirkon tavoittavaan
evankelioimistyöhön Suomen
Lähetysseuran kautta.
Tänä vuonna 50-vuotisjuh-
liaan viettävä Etiopian evan-
kelinen Mekane Yesus –kirk-
ko on maailman nopeimmin
kasvavia kirkkoja ja maail-
man toiseksi suurin luterilai-
nen kirkko. Kirkossa on lä-
hes 5 miljoonaa jäsentä ja yli
6000 seurakuntaa. Kirkon kas-
vu perustuu voimakkaaseen
evankelioimistyöhön uusien
ihmisryhmien parissa. Suu-
ren osan työstä tekevät vapaa-
ehtoiset maallikot ja evanke-
listat. Aktiivisia maallikkoja
kirkon toiminnassa on muka-
na 350 000.
Monet Mekane Yesus -kir-
kon kohtaamat uudet ihmis-
ryhmät ovat sellaisia, joita val-
taväestö halveksii ja jotka ovat
alistetussa asemassa. Evanke-
lioimis- ja kehitystyön kaut-
ta kirkko pyrkii parantamaan
heidän ihmisoikeuksiaan ja
elinolojaan.
Suomen Lähetysseura on
toiminut yhteistyössä Etiopi-
an evankelisen Mekane Ye-
sus –kirkon kanssa vuodes-
ta 1968.
Loppiaisena muistetaan
kolmea idän tietäjää, jotka
tähti johdatti Jeesus-lapsen
luo. Näin he osoittivat, että
joulun sanoma on tarkoitettu
kaikille. Tammikuun kuuden-
tena päivänä vietettävä loppi-
ainen muistuttaa kirkon lähe-
tystehtävästä.
Suomen Lähetysseura viet-
tää tänä vuonna 150-vuotis-
juhlavuottaan vuonna 2009.
Samalla vuosi on koko kirkon
lähetystyön juhlavuosi.
Kolehdin voi maksaa myös
kännykällä. Tekstiviestiin kir-
joitetaan joko KOLEHTI5 tai
KOLEHTI10 (5/10 euroa).
Viesti lähetetään numeroon
16160. Palvelu toimii DNA:n,
Elisan, Saunalahden, Kolum-
buksen, TeliaSoneran, Zero-
Fortyn ja Tele Finlandin liit-
tymissä.
Martoilta sukat kaikille
2009 syntyville vauvoille
Vuosi 2009 on marttojen juh-
lavuosi. Marttajärjestö täyttää
110 vuotta. Martat ovat teki-
jöitä juhliessaankin ja he neu-
lovat talkootyönä sukat kai-
kille Suomessa juhlavuon-
na syntyville vauvoille. Toi-
nen juhlija, 90 vuotta täyttävä
Suomen Kätilöliitto, huolehtii
sukkien jakelusta synnytys-
sairaaloissa. Langat valmis-
taa Novita marttojen juhla-
vuoden väreissä.
Tekemistä riittää, sillä suk-
kia tarvitaan noin 60 000 pa-
ria. Vauvoille tehdään oike-
at sukat, joissa on kantapää.
Juhlavuoden värit ovat mart-
tojen sininen, vihreä ja punai-
nen. Jokainen sukkapari neu-
lotaan yhdellä värillä. Ohje on
langan vyötteessä.
-Sukkien kutominen yhdistää
marttoja. Niiden neulomisesta
ollaan innostuneita ja lankoja
kyseltiin jo ennen kun ne ehti-
vät valmistua, kertoo Martta-
liiton järjestöpäällikkö Pirkko
Elomaa-Vahteristo.
Ensimmäiset langat saa-
tiin marttojen neulottavaksi
marraskuun lopulla, jotta su-
kat ehtivät jo uutena vuote-
na syntyville vauvoille. Mart-
tapiirit jakavat lankoja yhdis-
tyksille pitkin juhlavuotta.
Marttojen neulomat valmiit
sukat palautetaan omaan pii-
riin. Martat ovat luvanneet
auttaa toisiaan sukkien neulo-
misessa, jotta sukkia saadaan
kaikille vauvoille eri puolil-
la maata. Jotkut piirit järjes-
tävät vauvan sukkien neulo-
mista varten kursseja, joilla
kantapään ja koko sukan te-
kemistä voi opetella.
Marttayhdistykset ovat en-
nenkin neuloneet vastasynty-
neille vauvoille sukkia ja peit-
teitä, mutta tällainen yhteinen
hanke herättää uutta innostus-
ta yhdistyksissä. Lankoja toi-
mitetaan yhdistyksiin aika-
moinen määrä – 2000 kilo-
grammaa. Sukilla toivotetaan
onnea uudelle vauvalle ja ko-
ko perheelle. Marttaliitto on
toiminut 110 vuotta kotien ja
perheiden hyväksi.
Rauno
Saari
ritari-
kuntien
halli-
tukseen
Tasavallan president-
ti Tarja Halonen on ni-
mittänyt Länsi-Suomen
läänin maaherran Rau-
no Saaren Suomen Val-
koisen Ruusun ja Suo-
men Leijonan ritarikun-
tien hallituksen jäseneksi
vuosiksi 2009 -2012.
Ritarikuntien suur-
mestarina toimii Tasa-
vallan presidentti Tar-
ja Halonen ja kansleri-
na Jyväskylän yliopiston
rehtori Aino Sallinen.
”Porilaisia”
jälleen
reserviin
Viime tammikuussa palveluk-
sensa aloittaneet 362 vuoro-
kautta palvelleet varusmiehet
ja heinäkuun saapumiserän
miehistö (180 vrk) kotiutu-
vat ylihuomenna perjantai-
na 2.1.2009. Porin Prikaatista
siirtyy tuolloin reserviin 601
”Porilaista”, joista täyden vuo-
den palvelleita on 350 ja puoli
vuotta palvelleita 251.
Kotiuttamisjuhlaa vietettiin
jouluaaton aattona, 23.12., jol-
loin muun muassa palkittiin
42 esimerkillisesti varusmies-
palveluksensa suorittanutta
nuorukaista. Alueviestin le-
vikkialueen palkituista Porin
Prikaatin pronssinen levyke ja
stipendi myönnettiin kersant-
ti Joonas Viljaselle (Säkylä) 1
PIONK, ja korpraali Juho Uo-
tilalle (Köyliö) KRKH. Viesti-
kiltojen liiton pronssisen le-
vykkeen sai upseerikokelas Ti-
mo Nisu (Huittinen) VK.
Viestiupseeriyhdistys -sti-
pendin (resau) sai kersantti
Aleksi Määttä (Vammala) VK
ja Säkylän, Turun ja Porin so-
tilaskotiyhdistysten tunnus-
tuspalkinto myönnettiin ker-
santti Jari Välimaalle (Punka-
laidun) 2.JK.
Upseerikokelaat ylenne-
tään vänrikeiksi Huovinrin-
teen upseerikerholla kotiutta-
mispäivänä 2.1. kello 10 alka-
vassa tilaisuudessa.
Vuoden 2009 ensimmäi-
nen saapumiserä astuu palve-
lukseenmaanantaina 12.1. Po-
rin Prikaatiin palvelukseenas-
tumismääräyksen on saanut
runsaat 1 100 asevelvollista ja
14 vapaaehtoiseen asepalve-
lukseen hakeutunutta naista.
Varusmiesten
päivärahoihin
tulee korotus
Puolustusministeri Jyri Hä-
kämies korottaa varusmies-
ten päivärahoja vuoden 2009
alusta lukien.
Varusmiespalvelusta ja
naisten vapaaehtoista asepal-
velusta suorittavalle päiväraha
on 4,40 euroa (nykyisin 3,80),
180 päivää ylittävältä ajal-
ta 7,30 euroa (nykyisin 6,50)
ja 270 päivää ylittävältä ajalta
10,20 euroa (nykyisin 9,00).
Reservin kertausharjoituk-
sessa palvelevan asevelvolli-
sen päivärahaa korotetaan ny-
kyisestä 3,80 eurosta 4,40 eu-
roon.
Uudet päivärahat tulevat
voimaan 1.1.2009 ja korotus
aiheuttaa 4,7 miljoonan eu-
ron kustannukset vuodessa.
Seuraava korotus on tarkoi-
tus tehdä vuonna 2011, jolloin
päivärahoja nostettaisiin vuo-
sitasolla 3,2 miljoonaa euroa.
Työeläkkeisiin viiden
prosentin indeksitarkistus
Vuoden 2009 työeläkeindeksi
korottaa maksussa olevia työ-
eläkkeitä lähes viisi prosent-
tia. Indeksikorotus on selväs-
ti suurempi, mihin on viime
vuosina totuttu, yli kaksiker-
tainen edellisvuoteen verrat-
tuna. Viimeksi tämän koko-
luokan korotus tehtiin 1992,
jolloin yllettiin yli viiden pro-
sentin.
Työeläketurvan indeksei-
hin vaikuttavat kuluttajahin-
tojen ja palkkojen muutokset.
Työeläkeindeksin tarkastelu-
jaksolla kuluttajahinnat nou-
sivat 4,6 prosenttia ja ansiota-
so 6,2 prosenttia.
Hinta- ja ansiotason muu-
toksia tarkastellaan eläkein-
deksien laskennassa viipeellä.
Tarkastelujakso on syksystä
syksyyn eli vuoden 2007 kol-
mannesta vuosineljänneksestä
vuoden 2008 kolmanteen nel-
jännekseen. Tuona aikana ta-
pahtuneesta hinta- ja palkka-
kehityksestä työeläketurvan
indeksit muodostuvat. Kelan
eläkkeitä tarkistetaan kansan-
eläkeindeksillä, joka määräy-
tyy pelkästään kuluttajahinta-
indeksin muutoksen mukaan.
Työeläkkeissä kaksi
indeksiä
Maksussa olevien työeläk-
keiden tarkistamiseen käyte-
tään työeläkeindeksiä. Se nos-
taa 1. tammikuuta alkaen työ-
eläkkeitä lähes viisi prosenttia.
Tarkalleen korotusprosentti
on 4,95.
Palkkakerroin on toinen
työeläkejärjestelmässä käytös-
sä oleva indeksi. Uutta alkavaa
eläkettä laskettaessa palkka-
kertoimella tarkistetaan työ-
uran aikaiset palkat ja työtu-
lot eläkkeen alkamisvuoden
tasoon. Ensi vuonna palkka-
kertoimen mukainen tarkis-
tus on runsaat kuusi prosent-
tia, tarkalleen 6,04.
Työeläkeindeksissä hin-
tatason muutoksen osuus
on 80 prosenttia ja ansio-
tason muutoksen 20 pro-
senttia. Palkkakertoimessa
luvut ovat päinvastoin: hin-
tatason muutoksen osuus on
20 ja palkkatason 80 pro-
senttia.
Hinta- ja ansiotason mit-
tareina käytetään Tilastokes-
kuksen virallisia hinta- ja an-
siotasoindeksejä. Eläketurva-
keskus tekee laskelman indek-
siluvuista, jotka sosiaali- ja
terveysministeriö vahvistaa
vuosittain. Eläketurvakeskus
(ETK) on lakisääteisen työelä-
keturvan yhteistyöelin, asian-
tuntija ja yhteisten palvelujen
tuottaja. Lue lisää työeläketur-
vasta
www.etk
.!
Opasteet kuntoon
Vuoden alusta muuttuu usei-
den kiinteistöjen osoite ja pe-
lastuslaitos pyytää hyvissä
ajoin varautumaan asiaan ja
järjestämään osoitenumerot
sekä tarvittavat opasteet kun-
toon.
Selkeä ja näkyvä osoitenu-
merointi on tärkeää pelastus-
laitokselle sekä muille viran-
omaisille. Samoin siitä hyöty-
vät monet muutkin oikeaa ta-
loa etsiessään.
Rakennuksen osoitenume-
ro ja porrashuoneen tunnusta
ilmaiseva numero tai kirjain
on laitettava siten, että se sel-
keästi havaitaan kadulta mo-
lemmista suunnista lähestyt-
täessä. Mikäli rakennus sijait-
see katujen risteyksessä, tulee
osoitenumerointi tarvittaes-
sa kiinnittää kummankin ka-
dun tai liikenneväylän puolel-
le. Tarvittaessa esimerkiksi ta-
loryhmässä on tarpeen käyt-
tää erillistä opastaulua, jossa
on selvästi näkyvissä alueen
osoitteet.
Uusi osoite on hyvä kerra-
ta kaikkien kohteessa asuvi-
en kesken ja muuttunut osoite
on hyvä laittaa esille sellaiseen
paikkaan, josta myös lasten on
se helppo lukea se mahdolli-
sessa hätäilmoitustilanteessa.
1,2,3,4,5,6,7 9,10,11,12,13,14,15,16,17,18,...24