9
Keskiviikko joulukuun 31. 2008
Kosken kartano on muisto vain
Hannu Virtanen
-Kartanon emäntä piti yk-
sinoikeutenaan ajaa kieseil-
lään tätä koivukujaa. Palve-
lusväki haravoi tarkasti ku-
jalle jääneet jäljet pois, Teu-
vo Suominen tarinoi Kosken
kartanon vanhalla koivuku-
jalla, jonka vielä voi tunnis-
taa maisemassa Karkun kir-
kon vaiheilla, lähellä rauta-
tieylikäytävää.
Kaunista karkkulais-
ta rakennuskantaa edusta-
nut Kosken ratsutila - usein
myös kartanoksi kutsuttu -
on nykyisin muisto vain. Ra-
kennus paloi vuoden 1918
levottomuuksissa.
Mennyttä näkyy
Kosken kartanon paikka ei
kuitenkaan ole autio. Ton-
tille valmistui 1954 omako-
titalo, jonka nykyinen asu-
kas on ympäristöalan toi-
mittajana ja tietokirjailijana
uransa tehnyt Teuvo Suo-
minen. Talo on rakennettu
osin vanhan kartanon kivi-
jalan päälle.
Pihamaalla näkyy vielä-
kin merkkejä Kosken tilan
menneisyydestä. Talon pi-
haan tuo kartanon ajoilta
peräisin oleva portti. Van-
han loistorakennuksen kivi-
jalka on niin ikään edelleen
nähtävissä.
Vanhan jääkellarin kivi-
rakenteet ovat myös jäljellä.
Pihapiirissä sinnittelee kak-
si koivua, jotka kärventyivät
tulipalossa 1918.
Uuden suunnitteli O-I
Meurman
Rouhun veljekset ostivat
Kosken tilan tulipalon jäl-
keen. Heidän aikomukse-
naan oli rakentaa rakennuk-
set uudelleen.
-Otto-Iivari Meurman
teki suunnitelmat ja kus-
tannusarvion, karkkulai-
nen rakennus arkkiteh-
ti Timo Savola vahvis-
taa maineikkaan arkkiteh-
din olleen hankkeessa näin
mukana.
Veljekset eivät kuiten-
kaan ryhtyneet kalliiseen
rakennushankkeeseen. Sit-
temmin kaksi apteekkari-
perhettä hankki tilan, jois-
ta toinen osti pellot ja toi-
nen metsät. Tilan metsäinen
osa tuli kaupassa Teuvo Suo-
misen isovanhempien omis-
tukseen.
Suvulla oli aluksi kesä-
paikkana Riippilänjärven lä-
hellä Rumeli-niminen kau-
nis huvila, joka kuitenkin
tuhoutui tulipalossa. Suo-
misen mukaan ennen Ru-
melin paloa perheellä oli jo
ollut päätös uuden talon ra-
kentamisesta.
Kirkko nousi 1913
Timo Savolan mukaan kap-
teeni Alfons Ekholmin
omistama Kosken kartano
oli hyvin edistyksellinen ti-
la maanviljelyn harjoittaja-
na. Ekholmin nimi liittyy
myös Karkun kirkon men-
neisyyteen, sillä hän lah-
joitti maa-alueen kirkolle ja
hautausmaalle. Kirkko val-
mistui 1913.
Myöhemmin Teuvo Suo-
misen isovanhemmat toivat
apteekkareina uuden piir-
teen tilan maille. He nimit-
täin kasvattivat tarvitsemi-
aan rohdoskasveja.
-Isoäitini oli maamme en-
simmäinen naisapteekkari,
Suominen mainitsee.
Kosken kartano vanhassa postikortissa, joka on ilmeisesti julkaistu vuoden 1910 paik-
keilla.
Kartanon vanha portti kielii menneistä ajoista ja tuo Teuvo Suomisen nykyisin asut-
taman talon pihamaalle.
Kosken kartanolle johti koivukuja, jonka Pori-Tampere -junarata nykyisin katkaisee.
Kartanon kivijalkaa on vielä näkyvillä. Tässä kohdassa
edustalla näkyy myös eteläpään kauniin tornin kivijal-
kaa.
Kyllähän Koskenkylästä koskikin löytyy - vieläpä Koskenojasta, joka laskee Riippilänjärvestä Rautaveteen.
Otsikolla “Tilanosto” julkaisi SuomalainenWirallinen Lehti 3. helmikuuta 1874 uuti-
sen Kosken kartanon myynnistä. Kartanon myi !loso!an maisteri Gustaw Grönfeldt.
Ostajina olivat kapteenit Alfons Ekholm ja Anselm Grahn.
1,2,3,4,5,6,7,8 10,11,12,13,14,15,16,17,18,19,...24