Page 14 - Alueviesti_01_2009

14 Keskiviikko joulukuun 31. 2008
Metsäretki sai runosuonen sykkimään
”Olipa kerran lapsia, mikkä
meni metsäretkelle ja he pais-
toivat siellä makkaraa.
Ja juoksivat mettässä. He löysi-
vät sieltä polun, mitä me mentiin
ympyrää siä mettässä. He leikki-
vät. He ottivat puita nuotioon.
Sitten he tutkivat sieniä ja söi-
vät makkaraa.
Löysin kynänmettästä, mää löy-
sin. He kävivät siellä lenkillä ja
nähtiin siellä sitä vihreetä juttua...
mikä se nyt oli...sitä naavaa.
Ne menivät vessaan ja näkivät
kärpässienen.
Ja sitten me syötiin keksiä ja pul-
lia ja juotiin mehua.
Lähdettiinköhän me sitten pois?
He lähtivät sitten Hoppulan
päiväkodille takaisin ja sitten
he menivät nukkumaan ja tuli
uni helposti… paitsi ei mulle.”
satuilijoina Tikrut
“Myös Nasut muistelivat ret-
keä,
oli tunnelma siellä letkeä.
Kävelylenkki Vinkin radal-
la tehtiin,
tutustuttiin sieniin, naa-
vaan, puihin lehtiin.
Nuotio sytytettiin koivuisil-
la puilla,
makkaraa maisteltiin pikku-
ruisilla suilla.
Herkuteltiin myös mehua,
pullaa ja keksiä,
lopuksi vielä leikittiin, juos-
ten ja kirmaten pitkin met-
siä.
Hoppulaan takaisin meidät
vei pikku linkka,
ja unia vetelimme pitkään
joka iikka.”
muistelijoina Nasut, riimitte-
lijänä Mari Hoppulan metsäretkellä paistettiin makoisaa makkaraa.
Hoppulan päiväkoti teki syksyllä metsäretken, joka sai lasten runosuonet pulppuamaan.
Rantasen Tallille
ME ja kaksi SM-
mitalia Juvalla
P. Rantanen
FPO:n penkkipunnerruksen
ja maastonoston SM-kilpailut
pidettiin Juvalla 13.12.2008.
Tarja Rantanen nappasi penk-
kipunnerruksen SM-kultaa
maailmanennätystuloksel-
la 150 kiloa. Hänen sarjansa
oli alle 90 kg ikänaiset 50-54v.
Edellinen ME oli etelä-afrik-
kalaisen Anita Bruwerin ni-
missä tuloksella 92,5 kg.
Akulauri Laine nosti sarjas-
sa alle 90 kg junior, mutta epä-
onnistui ja jäi ilman tulosta.
Maastanostossa Iiro Jaak-
kola ylsi SM-hopealle tulok-
sella 230 kg. Iiro nosti sarjassa
alle 125 kg junior (18-23 v).
RoPo kehittää
toimintatapojaan ja
junioritoiminnan laatua
Vammalalainen RoPo on va-
littu salibandyseurojen ke-
hittymisohjelmaan. Seurassa
on lähes 300 lisenssipelaajaa
ja joukkueita 16. Seurassa on
ollut 1.8.2008 alkaen päätoi-
minen valmennuspäällikkö
ja joukkueiden toiminnassa
on mukana kymmeniä tal-
koolaisia.
Roismalan Ponnistus ta-
voittelee ohjelman aikana
joukkueiden toimintatapo-
jen kehittämistä ja juniori-
toiminnan laadun paranta-
mista.
-Pääs eminen projek-
tiin sattui todella hyvään
aikaan, koska Sastamalan
valtuusto päätti alkuvii-
kosta Vinkin hallin laajen-
nuksesta. Koska salibandyn
olosuhteet paranevat paik-
kakunnallamme huomatta-
vasti, on myös seuran ke-
hitettävä toimintaansa jat-
kuvasti, kertoo RoPo:n pu-
heenjohtaja Auli Korkki.
Salibandyseurojen kehit-
tymisohjelma käynnistyy
helmikuussa 2009. Ohjel-
maan on valittu valtakunnal-
lisesti kuusi seuraa, joiden
valmiudet sitoutua vuoden
kestävään ohjelmaan on ar-
vioitu hyviksi.
Fortum nostaa taas
sähkön siirtohintoja
Fortum Sähkönsiirto Oy:n
sähkönsiirtohinnat nouse-
vat helmikuun alusta alka-
en. Hinnanmuutos johtuu
yhtiön selityksen mukaan
luotettavan sähköntoimi-
tuksen turvaamiseksi teh-
dyistä investoinneista säh-
kö-verkkoihin sekä ylei-
sestä kustannustason nou-
susta.
Fortum Sähkönsiirto Oy:
n hinnankorotuksen vaiku-
tus sähkölaskun loppusum-
maan on noin muutama eu-
ro kuukaudessa. Esimerkik-
si 2 000 kWh/vuodessa ku-
luttavalla kerrostalolla hinta
nousee 1 eurolla kuukaudes-
sa, kun taas 18 000 kWh vuo-
dessa kuluttavan omakotita-
lon hinnankorotus on 4,3 eu-
roa kuukaudessa.
-Hinnankorotukset perustu-
vat asiakkaan sähkönkäytön
määrään sekä valittuun siir-
totuotteeseen. Korotuksen
vaikutus sähkölaskun loppu-
summaan on noin 4 % ja kes-
kimääräinen siirtokustannus-
ten nousu on noin 8 %. Säh-
könsiirtohinta muodostaa
sähkölaskun loppusummasta
noin kolmanneksen. Tämän
lisäksi sähkön kokonaishin-
taan sisältyy myynnin ja ve-
rojen osuus, Fortum Sähkön-
siirto Oy:n asiakkuusjohtaja
Timo Jutila kertoo.
Fortumin sähkönsiirtolii-
ketoiminta on jaettu kahteen
yhtiöön, Fortum Sähkönsiir-
to Oy:hyn ja For-tum Espoo
Distribution Oy:hyn, joilla on
oma erillinen hinnoittelunsa.
Fortumilla on Etelä-, Lou-
nais-, Länsi- ja Pohjois-Suo-
men alueella on yhteensä 73
000 km sähköverkkoa, jonka
ylläpito, kunnostaminen ja
uudistaminen vaativat suuria
investointeja.
-Sähkönsiirrossa hinnoitte-
lu on luonteeltaan vakaata, ja
viranomainen valvoo sitä nel-
jän vuoden jaksoissa. Vuoden
2002 jälkeen Fortum Sähkön-
siirto Oy on tehnyt vain pai-
kallisia rakennemuutoksia
siirtohintoihinsa, mutta sa-
malla investointi- ja käyttö-
kustannukset ovat nousseet
huomattavasti. Tällä on vai-
kutuksia verkkotoiminnan
kuluihin, ja joudumme nyt
tarkistamaan hintatasoam-
me luotettavan sähköntoimi-
tuksen turvaamiseksi, Juti-
la jatkaa.
Vaikka Fortum Sähkön-
siirto Oy:n sähköntoimitus-
varmuus on tällä hetkellä jo-
pa 99,98 %, yhtiön verkko-
alue on toimintaympäristönä
haastava laajoine metsä- ja
saaristoalueineen. Sähkö-
verkkoja kehitetään ja ver-
koston kunnossapitoon pa-
nostetaan pitkäjänteisesti:
vuonna 2008 sähköverkkojen
rakentamiseen ja kunnossa-
pitoon investoitiin Suomes-
sa yhteensä noin 75 miljoo-
naa euroa.
Energiatodistus lähes
kaikille asuintaloille
Vuoden 2009 alusta lähtien on
asunnon myyjän tai vuokraa-
jan esitettävä energiatodistus.
Se on vaadittu jo tänä vuonna
kaikilta uusilta rakennuksilta.
Rakennuslupaa ei ole enää saa-
nut ilman energiatodistusta.
Todistelusta on vapautettu
vain vanhemmat pientalot se-
kä alle kuuden asunnon talo-
yhtiöt. Niillekin suositellaan
energiatodistuksen laatimista.
Myös suojelurakennukset on
säästetty todistukselta.
Energiatodistuksesta ilme-
nee, kuinka paljon huoneistos-
sa asuminen vie energiaa. Sii-
hen on koottu rakennuksen
tarvitsema lämmitysenergia,
laite- tai kiinteistösähkö se-
kä jäähdytysenergia. Lomak-
keella ilmoitetaan myös ra-
kennuksen energialuokka, as-
teikolla A–G. A on energiapi-
hein ja G tuhlailevin huoneisto.
Kiinteistön lämmitysmuoto ei
vaikuta luokkaan.
Uudisrakennusten osalta
todistuksen laatii pääsuunnit-
telija ja vanhoille asunnoille
sen tekee isännöitsijä.
Valmiita lomakkeita löy-
tyy netistä ympäristöminis-
teriön sekä Motivan sivuil-
ta.
Sähkön käyttö
pihapiirissä voi
olla vaarallista
Tukes on selvittänyt kuole-
maan johtaneita sähkötapa-
turmia viimeisten kymme-
nen vuoden ajalta. Kodin tai
kesämökin pihapiiri osoit-
tautui vaarallisemmaksi kuin
mitä aiemmin oli tilastoitu.
Kuolemantapauksia sattui
näissä olosuhteissa 14 kpl,
mikä on viisi enemmän kuin
Tukesilla aiemmin oli tiedos-
saan. Yhtä paljon tapaturmia
oli sattunut kosketuksesta
yleisillä paikoilla oleviin il-
majohtoihin esim. nostoau-
ton puomin tai ongenvavan
välityksellä taikka kiipeämi-
sen seurauksena. Tavallisten
asuinhuoneistojen keittiöis-
sä sattui kolme kuolemanta-
pausta.
Sähkön käyttö on sähkö-
laitteiden yleisyyteen näh-
den erittäin turvallista. Mi-
tään erityistä syytä huoleen
ei ole, jos noudattaa laittei-
den käyttöohjeita, ja varmis-
tuu siitä, etteivät laitteet ole
käyttöikänsä aikana rikkou-
tuneet tai kuluneet vaaralli-
sesti. Selvityksen perusteel-
la laitteiden liitäntäjohto-
jen ja jatkojohtojen vaipan
kuntoon kannattaa kiinnit-
tää huomiota. Vaippa ja sen
alla oleva eriste voivat iän
myötä halkeilla tai vahin-
goittua mekaanisesti. Muo-
vinen vaippa ei yleensä kes-
tä pakkasta lainkaan, eivät-
kä kaikki kumilaadutkaan
kestä pakkasessa taivuttelua
halkeilematta. Myös jatkuva
auringon ultraviolettisäteily
voi vanhentaa vaippamateri-
aalin. Vioittuneen jatko- tai
liitäntäjohdon käsittely voi
olla hengenvaarallista erityi-
sesti ulko-olosuhteissa. Vesi-
sade tai muu kosteus pahen-
tavat tilannetta entisestään.
Väärin kytketty
ulkopistorasia oli
syynä useampaan
kuolemaan
Missään tapauksessa sähköä
ei pidä ottaa ulkokäyttöön si-
sätilassa olevasta maadoitta-
mattomasta pistorasiasta. Jos
sähkölaitteeseen tai -johtoon
tulee vika, voi laitteen metal-
likuoreen kytkeytyä jännite,
eikä suojalaitteella ole edelly-
tyksiä toimia. Sähkölaite kui-
tenkin saattaa näennäisesti
toimia kuten ennenkin. Täl-
laisesta tilanteesta aiheutui
useampikin kuolemantapa-
us. Ulkona sähkö tulee aina
ottaa maadoitetusta pistora-
siasta. Lisäksi on hyvä käyt-
tää lisäsuojana herkkää vika-
virtasuojakytkintä. V. 1997
lähtien tällainen on täytynyt
asentaa uusien ulkopistora-
sioiden suojaksi. Vanhoissa
pistorasioissa voidaan käyt-
tää siirrettävää pistorasiaan
liitettävää vikavirtasuojaa.
Sähköasennustyöt tulee
jättää ammattilaisten teh-
täväksi. Väärin kytketty ul-
kopistorasia oli syynä use-
ampaan kuolemaan. Talon
seinän maalaustöissä tu-
lee erityisesti varoa seinään
kiinnitettyä ilmajohtoa. Niis-
tä aiheutuvien tapaturmi-
en määrä on tosin vähenty-
nyt maakaapeleiden ja eris-
tepäällysteisten ilmajohtojen
yleistyttyä viimeisinä vuosi-
kymmeninä.
Kuolemaan johtanei-
ta sähkötapaturmia sattuu
maassamme nykyisin kes-
kimäärin hieman alle 4 kpl
vuodessa. Sähköturvalli-
suusasetuksen mukaan säh-
köverkonhaltijalla sekä vi-
ranomaisilla on velvollisuus
ilmoittaa Tukesille tiedos-
saan olevista sähkötapatur-
mista. Tiedot on saatu yleen-
sä varsin kattavasti erittäin
vakavista tapaturmista se-
kä työelämässä sattuneista
sähkötapaturmista. Kuolin-
syytilastojen avulla nyt teh-
ty selvitys kuitenkin osoit-
ti, että osa kotiympäristössä
sattuneista kuolemaan joh-
taneista sähkötapaturmista
puuttui Tukesin tilastoista.
Puuttuneita tapaturmia oli
seitsemän kymmenen vuo-
den ajalta. Viisi oli sattunut
pihapiirissä ja kaksi keitti-
össä. Tapaturmatiedot anta-
vat arvokasta tietoa turvalli-
suustyön suuntaamiseksi.
Sähkötapaturmien lisäk-
si sähkö aiheuttaa vakavia
onnettomuuksia tulipalojen
muodossa. Sähkölaitteen tai
sähköasennuksen aiheutta-
mia tulipaloja syttyy noin
1 500 kpl vuodessa, ja niis-
sä on menehtynyt n. 10 – 20
henkilöä vuosittain. Myös
omaisuusvahingot ovat suu-
ret. Kaikkein tavallisin syy
on huolimaton sähkölieden
käyttö.