Page 12 - Alueviesti_05_2009

12 Keskiviikko helmikuun 4. 2009
Pauliina Parto
-En ollut ikinä nähnyt lun-
ta. Kuvittelin sen olevan vi-
tivalkoista, kylmää hiekkaa.
Kun laskeuduimme Helsin-
ki-Vantaan lentoasemal-
le, olin hämmästynyt. Lu-
mi ympäröi meidät, ja sitä
satoi koko ajan lisää. Se oli
kuin suoraan sadusta, ku-
vailee australialainen Ash-
lee Wilkinson ensikosketus-
taan Suomeen.
Ashlee on yksi 19:stä rota-
reiden vaihto-oppilaasta, jotka
viettivät viime viikon orientoi-
tumiskurssilla Karkun evan-
kelisella opistolla. Tiiviisti yh-
dessä vietetyn viikon päätteek-
si vaihtarit hajosivat lauantai-
na isäntäperheisiinsä ympäri
Suomea. Ashleen matka per-
heensä luokse ei tosin ollut
pitkä. Hän asuu tulevan vuo-
den Sastamalassa.
Ashlee ja hänen maanmie-
hensä Jordan Hunt halusivat
vaihto-oppilaiksi mahtavan
kokemuksen vuoksi. -Asun
Sydneyssä pienessä, tiiviissä
yhteisössä, jossa kaikki tun-
tevat toisensa. Uskon, että ko-
kemukset tekevät meistä sel-
laisia kuin olemme, joten ha-
lusin nähdä maailmaa, Jordan
perustelee.
Suomi vai !aimaa?
Suomi ei ollut kummalle-
kaan valinta numero yksi. -
Olin menossa jo vuosi sitten
Itävaltaan. Peruin hakemuk-
seni viime tipassa, sillä mi-
nusta tuntui, etten pysty ole-
maan vuotta erossa perhees-
täni ja ystävistäni. Tein uuden
haun niin myöhään, että jäl-
jellä olevat vaihtoehdot olivat
Suomi ja $aimaa. Ajattelin,
että sairastuisin kuitenkin ek-
soottisessa $aimaassa, joten
valitsin Suomen, Jordan vir-
nistää.
Ashlee kertoo halunneen-
sa Eurooppaan. -Suomesta en
tiennyt mitään, en yhtään mi-
tään. Aloin hakea tietoa netis-
tä ja ymmärsin, että se on ai-
van toisella puolella maapal-
loa kuin Australia.
Lumienkeleitä hankeen
Vaihto-oppilaiden orientoi-
tumiskursseilla on pitkät pe-
rinteet Karkussa. Elokuus-
sa evankeliselle opistolle pel-
mahtava ryhmä on jo 60:s
laatuaan. -Meillä on hyvin
hiottu sapluuna tälle viikol-
le, nauraa kurssisihteeri Kai-
ja Tomperi.
Vaihto-oppilaat saavat vii-
kon aikana kattavan Suomi-
kuvauksen. -Heille opetetaan
suomen kielen alkeita, luen-
noidaan suomalaisesta kou-
lumaailmasta ja kulttuurista,
kuten saunasta. Lisäksi Ro-
taryt pitävät omat koulutuk-
sensa. Kertovat, mitä on olla
vaihto-oppilaana Suomessa,
Tomperi kertoo.
Luentojen lisäksi nuoret
pääsevät itse tekemään ja ko-
kemaan. -Tälläkin viikolla on
käyty saunassa ja avannossa.
Rohkeimmat ovat juosseet
saunasta hankeen tekemään
lumienkeleitä. Eilen olimme
Karkun kirkossa kynttiläkir-
kossa ja yhden päivän vietim-
me Tampereella.
Vaihto-oppilaiden anta-
man palautteen mukaan viik-
ko on pidetty. -Nuoret naut-
tivat saadessaan viettää aikaa
toistensa kanssa, Tomperi tii-
vistää.
Unohtumaton vuosi
Ashlee ja Jordan olivat per-
jantaina täynnä odottavaa
tunnelmaa. -Olen ollut yh-
teydessä isäntäperheeseeni,
joka vaikuttaa todella mu-
kavalta. Lapset ovat suun-
nilleen saman ikäisiä kuin
minä, ja vanhemmat kuulos-
tavat sopivan rennoilta, Jor-
dan kertoo.
Ashlee on ehtinyt tavata
perheensä kertaalleen. -Mi-
nut toivotettiin todella läm-
pimästi tervetulleeksi. Minul-
la on perheessä 16-vuotias sis-
ko, jonka kanssa olen soitellut
ja tekstaillut. Meistä on tullut
läheisiä, hän hymyilee.
Nuoret uskovat tulevan vuo-
den olevan hauska, jännittävä
ja opettavainen. -Tiedän jo nyt,
että tästä tulee unohtumaton
vuosi. Haluan kokeilla kaikkea
mahdollista, etenkin talviurhei-
lua. Olen valmis mihin vaan,
Ashlee hihkuu.
Jordan vakavoituu hetkeksi.
-Vaikeinta on varmasti päästä
kiinni suomalaiseen kulttuu-
riin, tutustua uusiin ihmisiin
ja muodostaa uusia ihmissuh-
teita.
-On hienoa oppia, että maa-
ilmassa on muutakin kuin
mihin olen tähän mennes-
sä tottunut. Tämän vuoden
jälkeen näen elämän takuul-
la eri tavalla, nuori mies vir-
nistää.
Hannu Virtanen
Kiikoisten metsävarat ovat
edelleen hyvät, vaikka vii-
me vuosina metsiä onkin
hakattu melko paljon. Puuta
on kunnan alueella yhteen-
sä noin 1,17 miljoonaa kuu-
tiometriä. Uudistusaloja ja
taimikoita on neljäsosa pin-
ta-alasta, mutta saman ver-
ran on uudistuskypsiä met-
siäkin.
Kiikoisissa voitaisiin ha-
kata kestävästi noin 42 000
kuutiometriä vuodessa, mis-
tä tulisi kantorahatuloja noin
1,6 miljoonaa euroa.
Työtä taimikoissa ja
nuorissa metsissä
-Hakkuut tulisi keskittää har-
vennusmetsiin. Ensiharven-
nuksia, harvennushakkui-
ta ja ylispuiden poistoja on
aluesuunnitelman mukaan
rästissä noin kolmen vuo-
den työmäärät, sanoo met-
säsuunnittelija Jouko Huuh-
ka Lounais-Suomen metsä-
kuskuksesta.
Lounais-Suomen metsäkes-
kus on laatinut metsäsuunni-
telmat Kiikoisten metsiin. Ti-
lakohtaisia metsäsuunnitel-
mia tehtiin kahdelle kolmas-
osalle alueen pinta-alasta ja
loput käytiin läpi alueellisena
suunnitteluna. Metsäsuunni-
telmat ovat voimassa kymme-
nen vuotta.
Kiireellisimmät työkohteet
löytyvät taimikoista ja nuoris-
ta metsistä. Kiikoisissa on re-
hevät maapohjat, missä puus-
to kasvaa nopeasti.
-Etenkin nuoria taimikoita tu-
lee tarkkailla ja hoitaa, jotta si-
joitus uudistamistöihin ei me-
ne hukkaan. Pieniin taimikoi-
hin tulee nopeasti heinää ja
vesakkoa, mikä pahimmillaan
tukahduttaa koko taimikon,
Huuhka painottaa.
Energiapuun käyttö on ko-
ko ajan lisääntymässä. Metsäs-
tä voidaan kerätä energiapuu-
ta avohakkuiden hakkuutäh-
teistä ja kannoista sekä nuor-
ten metsien harvennuksien
yhteydessä. Kysynnän kas-
vaessa myös hinnat parane-
vat. Tiheästä nuoresta met-
sästä koneellisesti korjattaval-
le energiapuulle voidaan mak-
saa jo kantohintaa.
-Metsäkeskuksilla on uusi
Metsään Palstat -palvelu, mis-
sä välitetään tietoa nuorten
metsien hoitokohteista toi-
mijoille ja energiapuun käyt-
täjille.
Hakkuumahdolli-
suuksia myös käytetty
Metsänhoidonneuvoja Jari
Viitasen mukaan Kiikoisissa
hakkuut ovat viime vuosina
painottuneet uudistushakkui-
siin, mihin on osaltaan ohjan-
nut puusta maksettu korkea
hinta. Metsäsuunnittelun tu-
loksista esiin nouseva 42 000
kuutiometrin vuosittainen
hakkuumahdollisuus on Vii-
tasen mukaan vastannut to-
dellisuutta.
Viime vuonna siirryttiin
harvennushakkuisiin, joita
tehtiinkin selvästi edellisvuo-
sia enemmän. Tähän rohkai-
si elokuun loppuun saakka ol-
lut ensiharvennustulojen täysi
verovapaus.
Hallitus myös päätti kaik-
kien viime vuoden huhtikuun
alun jälkeen tehtyjen puu-
kauppojen verohuojennukses-
ta, mutta syksyn jälkeen puun
kysyntä on hiipunut ja puus-
ta maksetut hinnat ovat las-
keneet.
Metsänhoitoyhdistys Sas-
tamalassa työskentelevä Vii-
tanen kannustaa kiikoislaisia
metsänomistajia tarttumaan
nyt hoitotöihin.
-Vanha metsä säilyy hoita-
mattakin, mutta taimikossa
arvo häviää, jos siitä ei pidä
huolta. Pienet vaativat hoi-
toa, on sitten kyse ihmisistä
tai puista.
Hoitotyöt on tärkeä tehdä
ajallaan. Jos itse ei näihin töi-
hin ehdi, ne kannattaa teet-
tää.
-Hyvin moni kuusitaimikko
muuttuu nopeasti koivupusi-
koksi. Taimikon perustami-
seen on kuitenkin panostettu,
ja tämä satsaus uhkaa mennä
hukkaan.
Taimikonhoidon lisäk-
si Viitanen painottaa harven-
nushakkuiden tärkeyttä. Vaik-
ka niistä ei suuria tuloja omis-
tajalleen tulisikaan, ne ovat
tuiki tarpeellisia hoitohak-
kuita.
Metsäsunnittelu valmistui
Kiikois ssa edell en hyvät metsävarat
“
Pienet vaativat
hoitoa - on
stten kyse
ihmisistä tai
puista”
(Jari Viitanen)
“
Hakkuut tulisi
keskittää
harvennus-
metsiin”
(Jouko Huuhka)
Metsänhoidonnneuvoja Jari Viitanen kannustaa laitta-
maan taimikot ja nuoret metsät kuntoon: -Se on työtä,
jonka arvo kasvaa.
Metsäsuunnittelija Jouko Huuhka on mitannut Kiikoisten metsät. Metsässä odottavat
1,6 miljoonan euron kantorahatulot vuodessa, mutta töitäkin pitää tehdä.
Vaihto-oppilaat viettivät viikon Karkussa
Luminen Suomi on australialaiselle sadun ihmemaa
”
Tämän vuoden
jälkeen näen
elämän takuulla
eri tavalla.
Australialaiset Jordan Hunt ja Ashlee Wilkinson viettävät tulevan vuoden vaihto-oppilaina Suomessa. -Apua, kä-
teni jäätyvät!, Ashlee kiljui peuhatessaan Jordanin kanssa lumessa.