Page 16 - Alueviesti_05

16

Keskiviikko helmikuun 4. 2009

Hannu Virtanen

-Olemme kiinnostuneita järjes-

telmästä, joka toimii ensiavussa

kokonaisuutena, pietarilainen

ylilääkäri Aleksey Bojkov sanoi

tutustuessaan ryhmänsä kanssa

potilaan siirto- ja kuljetusväli-

neisiin erikoistuneenPensi Res-

cue Oy:n toimintaan Sastama-

lan Vammalassa torstaina.

-Itse olen kiinnostunut suurten

kaupunkien sairaankuljetus- ja

hoitojärjestelmistä ennen po-

tilaan saapumista sairaalaan,

miljoonakaupunki Pietarin ter-

veyskomitean ja kaupungin am-

bulanssiaseman edustaja Boj-

kov täsmensi.

-Lisäksi olen kiinnostunut sai-

raankuljetusautojen lääketie-

teellisestä kalustosta mutta

myös autojen ei-lääketieteel-

lisestä välineistöstä. Henkilö-

kunnan koulutus ja valmiusta-

so ovat olleet niin ikään esillä.

-Lähes kaikkeen on vierailun

aikana saatu vastauksia, mutta

koska aika on rajallinen, sulatel-

tavaa jää vielä kotiinkin, ylilää-

käri Aleksey Bojkov summasi.

Medvedevin ohjelma

taustalla

Venäjän presidentti Dmitri

Medvedev on perustanut ohjel-

man ”Sairaanhoito tie- ja kulje-

tusonnettomuuksien yhteydes-

sä”, jonka tarkoituksena on pa-

rantaa Venäjän maantieonnet-

tomuuksien hoidon tasoa.

Edustajia vastaperustetusta

komiteasta tutustui johtajansa

Aleksey Bojkovin johdolla Suo-

men ensihoitojärjestelmään ja

ambulanssien varustukseen vii-

me viikolla keskiviikosta per-

jantaihin kestäneellä vierailul-

la. Erityisesti ryhmää kiinnos-

ti Suomen korkea taso potilaan

siirto- ja kuljetusvälineissä.

Parinkymmenen hengen

ryhmä koostui suurimmaksi

osaksi eri alueiden terveyden-

huollosta vastaavista lääkäreis-

tä. Mukana oli edustajia Pie-

tarista, Leningradin alueelta,

Novgorodista, Vologdasta, Ps-

kovista ja Tveristä.

Ensimmäiseksi ryhmä tu-

tustui Helsingin pelastuslaitok-

sen toimintaan ja kalustoon.

Ohjelmassa oli myös Suomen

sairaankuljetusliiton esittely se-

kä tutustuminen Tampereen

aluepelastuslaitokseen ja Sasta-

malan ensiapupoliklinikan toi-

mintaan.

Aluepelastuslaitoksen näy-

tös sai ylilääkäri Bojkovilta tun-

nustusta:

-Oli mielenkiintoista nähdä

miten ambulanssitiimi toimi ja

kaikki hoitivat omat tehtävänsä.

Ryhmä toimi yhdessä hyvin ja

varmasti, hän sanoi ja muistut-

ti, että myös suomalaiset kolle-

gat voisivat olla kiinnostuneita

näkemään venäläisten eri ensi-

aputilanteisiin erikoistuneiden

ryhmien toimintaa.

Pensin paarit jo tuttuja

Aleksey Bojkovin mukaan ve-

näläisessä ja suomalaisessa en-

sihoidossa on eroja. Venäjäl-

lä ennen sairaalaa annettavas-

sa hoidossa on mukana paljon

lääkäreitä, mutta ensihoidosta

huolehtivat joskus myös ilman

lääkäriä toimivat sairaanhoita-

jatiimit.

Venäjällä on hänenmukaan-

sa käytössä samanlaista kalus-

toa kuin Suomessa. Esimerkiksi

Pensin valmistamat paarit olivat

pietarilaiselle Aleksey Bojkovil-

le tuttuja.

Koska ryhmää erityises-

ti kiinnosti Suomessa käytet-

tävä ensihoitokalusto, sen oh-

jelmaan kuului tutustuminen

Pensi Rescuen toimintaan ja

yhtiön valmistamiin ambulans-

sikalusteisiin, joita käytetään se-

kä yksityisessä sairaankuljetuk-

sessa että pelastuslaitoksilla eri

puolilla Suomea.

Pensin toimitusjohtaja Eero

Vuorenojan mukaan vierailun

yhteydessä voitiin esitellä Suo-

men sairaanhoidon korkeaa ta-

soa ja ennen sairaalaa annetta-

vaa hoitoa, johon Venäjällä nyt

halutaan panostaa

Pensi on tuottanut potilaan

siirtotuotteita ambulansseihin

ja kuljetusautoihin 70-luvulta

lähtien. Nykyisin Pensi on Poh-

joismaissa merkittävä potilaan

siirtokalusteiden suunnittelija

ja valmistaja. Tuotevalikoima

kattaa kaikki potilaan kuljetuk-

seen ja käsittelyyn tarvittavat

tuotteet. Tuotannosta reilusti

yli puolet menee vientiin.

Pensi palkittiin vuonna 2007

Tasavallan presidentin luovut-

tamalla Innosuomi-palkinnolla

potilaiden siirto- ja kuljetusvä-

lineiden kehittäjänä.

Mieli ja lihakset rennoiksi

Horse Team Ketolan hevosia liikuttaa

nyt kuntoutuskone

Pauliina Parto

Horse Team Kauko Ketolan

tallipihalla Kokemäen ravi-

radan tuntumassa on seis-

syt muutaman kuukauden

ajan suuri katettu kehikko.

Tarkemmalla silmäyksellä se

osoittautuu hevosten kun-

toutuskoneeksi, jossa kuu-

si hevosta kerrallaan mahtuu

vetreyttämään lihaksiaan. -

Kävin viime kesänä opinto-

matkalla Ranskassa. Tääl-

lä Suomessa ravitalleilla laite

on vielä aika uusi juttu, mut-

ta ratsutalleilta näitä löytyy

ihan maakunnastakin. Ame-

rikassa ja Keski-Euroopassa

nämä ovat ennemmin sääntö

kuin poikkeus, kertoo Horse

Team Ketolan yrittäjä Kauko

Ketola.

Hänen tallissaan on tree-

nattavia toistakymmentä. -

Koneen ansiosta hevoset

saavat tarpeeksi liikuntaa.

Tarhoissa ollessaan ne ei-

vät tahdo liikkua tarpeeksi.

Myös hevosen mieli rentou-

tuu, kun sitä ei revitä ohjak-

silla suusta. Laite sopii kun-

toutuvillekin hevosille, sillä

koneella pystytään kontrol-

loimaan niiden liikkumista.

Hevoset notkeampia

ja terveempiä

Kuntoutuskone on täysin

automatisoitu. Sen nopeu-

deksi voi säätää maksimis-

saan 12 kilometriä tunnis-

sa. -Valmisohjelmia on nel-

jä. Kone vaihtaa suuntaa vii-

den minuutin välein, ettei

pää mene sekaisin. Jokai-

selle hevoselle on tilaa kah-

deksan metriä, Kauko Keto-

la esittelee.

Miehen mukaan kaik-

ki Horse Team Ketolan he-

voset ovat kolmen kuukau-

den käytön aikana tottuneet

kuntoutuskoneeseen. -Olen

ollut tosi tyytyväinen. Hevo-

set ovat notkeampia ja ter-

veempiä, ja kaikki ovat op-

pineet systeemin.

Ketola kertoo, että jopa

40 prosenttia hevosten tree-

nistä jää nyt kuntoutusko-

neen harteille. -Näin ollen

pystymme ottamaan enem-

män hevosia treeniin hen-

kilökunnan määrää lisää-

mättä.

Kuntoutuskoneen kehik-

ko ja tekniikka ovat lempää-

läläisen yrityksen käsialaa.

Kauko Ketola on kattanut

koneen itse. Kokonaiskus-

tannukset kohosivat 12 000

euroon, josta 20 prosenttia

on Karhuseutu ry:n Leader-

hanketukea. Hankeaktivaat-

tori Salme Ahtiainen kertoo

Karhuseutu ry:n tukeneen

hevosalan yrittäjiä aiem-

minkin. -Olemme myöntä-

”

Koneen

ansiosta

hevoset saavat

tarpeeksi

liikuntaa.

Kuntoutuskoneen kehikko ja tekniikka ovat peräisin

Lempäälästä. -Kuusi hevosta mahtuu sisään samaan ai-

kaan, Kauko Ketola esittelee Timo Soinille.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini on ravimies henkeen ja vereen. -Olen

itsekin ravurin osaomistaja, mies kertoi.

neet tukea esimerkiksi tera-

piaratsastuksen välineisiin.

Soinikin ravurin

osaomistaja

Horse Team Ketolan kun-

toutuskoneeseen ehti viime

viikolla tutustua myös Pe-

russuomalaisten puheen-

johtaja Timo Soini - ravi-

mies henkeen ja vereen. -

Pääsin rattaiden kyytiin

viime juhannuksena näy-

töskilpailussa täällä Koke-

mäellä. Kaarteissa oli kau-

hea meteli. Mitä ihmettä

te siellä oikein huudatte?,

mies kyseli paikalla olleil-

ta.

Timo Soinin ravi-innostus

syttyi vuonna 1976. -Pakasil-

la kesäpaikkamme naapurissa

Vammalan Karkussa oli ravu-

reita. Pääsin heidänmukanaan

raveihin, joissa on sen jälkeen

tullut käytyä satoja kertoja.

30-40 ravit yritän ehtiä käydä

vuodessa. Juhannusravit eivät

jää väliin mistään syystä, Soi-

ni juttelee.

Timo Soini on itsekin ra-

vihevosen osaomistaja. -Mi-

nulla on ollut osuus 4-vuo-

tiaaseen A.T. Vihtoriin 1,5

vuotta. Hevonen on Köyliös-

tä kotoisin ja nyt Pekka Mäy-

räniemen valmennettavana

Loviisassa.

Soini myöntää elämänsä

olevan hektistä työn ja per-

heen yhteensovittamista. -

Raveissa käyminen on yksi

rakkaista harrastuksista, jois-

ta olen onneksi pystynyt pi-

tämään kiinni kaiken kiireen

keskelläkin.

Pensi Rescue tunnetaan alansa taitajana myös naapurissa

Venäjällä kiinnostaa suomalainen osaaminen ensihoidossa

“

Olemme kiinnostuneita ensiavussa

toimivasta järjestelmästä

kokonaisuudessa.

-Ylilääkäri Aleksey Bojkov

Eero Vuorenoja esitteli venäläislääkäreille paarien toimivuutta eri tilanteissa.

Pensi Rescue sai vieraakseen Venäjän ensihoidon ja sairaankuljetuksen avainhenkilöi-

tä Pietarista, Leningradin alueelta, Novgorodista, Vologdasta, Pskovista ja Tveristä.

Pietarin terveyskomite-

an ja sairaankuljetuksen

ylilääkäri Aleksey Bojkov

sanoi olevansa kiinnostu-

nut ambulanssien lääke-

tieteellisen välineistön li-

säksi myös muusta kalus-

tosta.

Page 16 - Alueviesti_05_2009