Page 15 - Alueviesti_05_2009

Basic HTML Version

Keskiviikko helmikuun 4. 2009

90-luvun maahanmuuttaja Lala Bagirov

Olen onnellisesti

suomettunut

Bagarovat perhepotretissa oikealla Tälät, Lala, So!a ja Lalan vieraisilla oleva Validi-

äiti kotikonnuilta.

Birgitta Tahvanainen

Oli siinä 90-luvun alussa Kii-

koisten isännillä ja emännil-

lä ihmettelemistä, kun varrel-

taan lyhyt, mutta sitäkin si-

sukkaampi, venäjää puhuva

maatalouslomittaja ilmestyi

ruskeat silmät iloisesti tuikki-

en navettaan.

Ja kun vielä selvisi, että Lala

Bagirova oli koulutukseltaan

juristi ja työskennellyt aiem-

min kotimaassaan Azerbaid-

zanissa talousministeriön pal-

veluksessa, alettiin kotimaan

sisällissotaa pakoon lähtenyttä

maahanmuuttajaa katsoa kun-

nioittavasti ”ylöspäin.” Har-

vemmin kun lakimiehet ja –

naiset lypsylle tai lantaan luo-

maan eksyvät.

Työ tekijäänsä neuvoo

Kiikoinen uudeksi kotikun-

naksi oli Bagirovan kaksilap-

siselle perheelle luonteva va-

linta, koska perheen isän Tä-

lätin sisko Elisa Niemi oli asu-

nut siellä pitkään.

Tälät Bagirovan sähköinsi-

nööri-diplomi kävi myös Suo-

messa ja hän työllistyikin he-

ti öljytuotantoon ja porauk-

siin keskittyneeseen Technip

-nimiseen yritykseen Porissa.

Työ on kuljettanut reissumies-

tä vuosien varrella useaan ot-

teeseen kotiseudulle Bakuun

ja eri puolelle maailmaa.

-Liikkuva työni onkin hiukan

haitannut paikallisiin ihmisiin

tutumista. Tuntuu, että enem-

män on tuttuja Porin ja Ulvi-

lan seudulla, toteaa Tälät Ba-

girova.

Se onnee niittää,

jolla sisu riittää

Aviovaimo- Lalan juristin

koulutus sen sijaan ei kelvan-

nut, joten hän joutui kaiken

muun muutosmyllerryksen

keskellä pistämään työkuviot-

kin uusiksi. Se oli alusta alka-

en selvää, että joutilaaksi hän

ei uudessa kotimaassaan ha-

lunnut jäädä.

-Minun olisi pitänyt opiskel-

la uudestaan Suomessa ju-

ristiksi ja siihen urakkaan en

jaksanut lähteä, koska tyttä-

ret olivat tuolloin yhden ja

neljän vuoden ikäisiä ja kieli-

taitoni oli heikko, kertoo La-

la perheensä alkuajoista Suo-

messa.

Kun tuli mahdollisuus

opiskella maatalouslomitta-

jaksi, työntekoon tottunut to-

mera nainen tarttui ennak-

koluulottomasti haasteeseen.

Kiikoisista kiirineiden huhu-

jen mukaan hän pärjäsi työs-

sään erinomaisesti!

-Olihan se aika eksoottista,

kun etsin aamuhämärissä, lu-

misilla ja liukkailla sivuteil-

lä työkohteitani. Alussa syntyi

koomisiakin tilanteita, mutta

kaikesta selvittiin yhteistyössä

isäntäväen kanssa sekä sisulla

ja huumorilla, muistelee Lala

neljä vuotta kestänyttä maata-

louslomittajan pestiään.

Ahkeruus kovankin

onnen voittaa

Bagirovan perheen muuttaes-

sa 90-luvun puolivälissä Huit-

tisiin, Lala koki pisimmän

työttömyysjaksonsa, 1,5 vuot-

ta. Ahkera omatoiminen opis-

kelu, työvoimatoimiston kou-

lutukset, positiivinen elämän-

asenne ja sitkeä yritys tuottivat

lopulta tulosta. Viiden vuoden

ajan Lala toimi venäjän vien-

nin parissa Finnmirrorilla.

Tämän työjakson keskeyt-

ti iloinen perhetapahtuma So-

"a-nimisen iltatähden muo-

dossa. Nyt valloittava So"a

on kuuden ikäinen ja isom-

mat tytöt ovat pyrähtäneet ko-

toa maailmalle.

-Nelikymppisenä äidiksi tulo

oli jännittävää ja erilaista ver-

rattuna siihen, kun isommat

lapset syntyivät aikoinaan Ba-

kussa. Suomalainen neuvo-

lasysteemi on erittäin hyvä ja

nyt uskaltautui

jopa mieheni ainakin syn-

nytysosaston lähistölle, nau-

raa sisäistä lämpöä säteilevä

äidillisen oloinen Lala.

Äitiysloman jälkeen Lala

suoritti Huittisten ammatti-

ja yrittäjäopiston taloushal-

linnon ammattitutkinnon, jo-

ka poiki määräaikaisen venä-

jän vienninedistäjän ja tulkin

työn Lapissa toimivassa Puu-

lämpö Suomi Oy:ssä.

Tällä hetkellä Lala on työt-

tömänä, mutta suhtautuu tu-

levaisuuteen luonteensa mu-

kaisesti valoisin mielin. Hän

hakee vientiin ja taloushal-

lintoon liittyvää työtä Sata-

kunnan ja Pirkanmaan alueel-

ta. Myös yrittäjyys kiinnostaa

kovasti tulevaisuudessa ja sitä

varten on jo hankittuna poh-

jaa työvoimatoimiston yrittä-

jäkurssilta.

Niin metsä vastaa

kuin huudetaan

Suomettuminen on tapahtu-

nut Bagirovan perheen koh-

dalla lähes 20 vuoden aika-

na niin hyvin, että on vai-

kea muistaa olleensa joskus

”ulkomaalainen ja maahan-

muuttaja.” He eivät koe tör-

männeensä rasismiin tai en-

nakkoluuloihin, vaikka tutuk-

si on tullut sekä Pirkanmaa et-

tä Satakunta.

Bagirovat tuumivat, että on

aika pitkälle omasta asenteesta

kiinni, miten ulkomaalainen

pärjää Suomessa. Tulokas voi

itsekin vaikuttaa siihen, mil-

laiseksi elämä uudessa maassa

muotoutuu. Tarvitaan oma-

aloitteisuutta, joustavuutta,

sinnikkyyttä ja kärsivällisyyt-

tä ennen kuin opitaan maan

tavoille.

-Tärkeintä on kielen opette-

lu heti alkuvaiheessa. Lisäk-

si maahanmuuttajan tulee

kunnioittaa paikallisia tapo-

ja ja sääntöjä, vaikka tieten-

kään omaa kulttuuria ei tar-

vitse unohtaa. Uuden ja enti-

sen elämän välille on löydettä-

vä luonteva kompromissi. On

katsottava, mikä entisestä elä-

mästä toimii uudessa ympä-

ristössä ja mitkä tavat on pa-

rempi jättää taakseen, sanoo

Tälät Bagirova, joka itse alkoi

ymmärtää suomalaista pu-

hetta puolen vuoden maassa

olon jälkeen. Suurimman ko-

ti-ikävän talttumiseen sen si-

jaan vierähti parisen vuotta.

-Löytyykö suomalaisessa elä-

mänmenossa joitakin kum-

mallisuuksia, jotka ihmetyttä-

vät muualta tulijaa?

-Minusta tuntuu oudolta, kun

täällä esimerkiksi sisarukset

saattavat olla monta vuotta

puhumatta toisilleen ja van-

hukset unohdetaan yksin van-

hainkotiin. Meillä päin kun

ollaan erittäin sukurakkaita,

kertoo Tälät.

Synnyinmaan kulttuuris-

ta pakattiinkin mukaan myös

vanhempien ihmisten kun-

nioitus, jota Lala on pyrkinyt

tyttärilleen opettamaan. Myös

ruuan avulla pidetään entisen

kotimaan muistoja yllä.

Jotenkin tuntuu Bagiro-

van perhettä kuunnellessa, et-

tä vaikka sydän ajoittain har-

hailee synnyinseudulla ja juu-

ret ovat muualla, kotipesä on

kuitenkin nyt erittäin vahvas-

ti Huittisissa.

-Olemme hankkineet oma-

kotitalon täältä, lapsemme

ovat kasvaneet täällä, meillä

on suomen kansalaisuus, jo-

ten tunnen itseni erittäin suo-

malaiseksi, kiteyttää Lala koko

perheen mietteet.

Tällä viikolla alkaneen val-

takunnallisen yhteisvastuuke-

räyksen kotimaan teemana on

maahanmuuttajien työllisyy-

den edistäminen ja ennakko-

luulot.

Kuusivuotias So!a on ko-

ko suvun ilopilleri.

Erkki Petman

Sastamalan kaupunginhalli-

tus näkee runsaasti puuttei-

ta Tampereen Veden Pirkan-

maan keskuspuhdistamo-

hankkeen ympäristövaiku-

tusten arvioinnissa. Se antoi

siitä pyydetyn lausuntonsa

Pirkanmaan ympäristökes-

kukselle maanantain koko-

uksessa. Kaupunginhallitus

muistuttaa, että Vammalan ja

Äetsän kaupunginhallitusten

sekä Sastamalan perustur-

vakuntayhtymän ympäris-

töjaoston lausunnoissa lop-

puvuonna 2007 esiin tuomat

puutteet YVA-ohjelmassa ei-

vät ole tulleet miltään osin

korjatuiksi tai huomioiduk-

si nyt lausunnossa olevassa

YVA-selostuksessa.

Sastamala on huolissaan

hankkeen vaikutuksista mat-

kailuun ja kalastukseen. Elli-

vuoren alue on merkitty mat-

kailun kehittämisalueeksi ja

Rautavesi ja Kuloveden län-

siosa vesistöön tukeutuvak-

si virkistysalueeksi. Myös va-

kituisen asujamiston mieli-

piteet tulisi ottaa paremmin

huomioon. Sastamalan kau-

pungin kannalta vaihtoehto

0+ on ympäristövaikutuksil-

taan vähäisin myös mahdol-

listen häiriötilanteiden aika-

na. Mikäli keskuspuhdista-

movaihtoehtoon kuitenkin

päädytään, purkuvesistön tu-

lisikin Sastamalan mielestä

olla Pyhäjärvi, jolloin puh-

distamon kuormittava vaiku-

tus kohdistuu riittävän laa-

jaan vesistöön. Myös yva-se-

lostuksessa mainittu meri-

putkivaihtoehto tulisi ottaa

uudelleen ja tarkemmin tut-

kittavaksi vaihtoehdoksi.

Esitetyistä toteutusvaihto-

ehdoista Sastamalan kaupun-

ginhallitus pitää parhaana

vaihtoehtoa 0+, mikä merkit-

sisi nykyisten puhdistamojen

toiminnan kehittämistä. Kes-

kuspuhdistamovaihtoehdois-

sa kaikki nykyiset pienet puh-

distamot lakkautetaan. Hank-

keeseen osallistuvien kuntien

jätevedet johdetaan louhitta-

via kalliotunneleita ja siirto-

linjoja myöten lakkautettavil-

ta puhdistamoilta keskuspuh-

distamolle. Lisäksi varaudu-

taan teollisuuden jätevesien

vastaanottoon. Puhdistetut

jätevedet johdettaisiin Koke-

mäenjokeen Sastamalan ylä-

puolella.

Hankkeesta vastaa Tampe-

reen Vesi, joka on Tampereen

kaupungin omistama kun-

nallinen liikelaitos. Keskus-

puhdistamon yleissuunnitte-

luvaiheessa on mukana Pir-

kanmaan Jätehuolto Oy sekä

kunnista Akaa, Hämeenkyrö,

Ikaalinen, Juupajoki, Kanga-

sala, Kuhmalahti, Lempää-

lä, Nokia, Orivesi, Pirkkala,

Tampere, Valkeakoski, Vesi-

lahti ja Ylöjärvi. Hankkeen

konsulttina toimii Pöyry En-

vironmet Oy.

Jäteveden määrää arvioita-

essa on käytetty mitoitusvuot-

ta 2040. Tampereen, Kanga-

salan, Ylöjärven ja Pirkka-

lan välinen yhteistyö laaje-

nee koskemaan myös Nokiaa,

Lempäälää, Hämeenkyröä,

Ikaalista, Kuhmalahtea, Juu-

pajokea, Orivettä, Akaata ja

Valkeakoskea. Liittyjämäärä-

nä nykytilanteessa tämä tar-

koittaa noin 365 000 asukas-

ta. Mitoitusvuotena 2040 liit-

tyjämääräksi on arvioitu noin

460 000 asukasta.

Yhteysviranomainen on

asettanut arviointiselostuk-

sen nähtäville ja pyytänyt sii-

tä lausuntoja ja mielipitei-

tä. Ympäristövaikutusten ar-

viointimenettely päättyy sii-

hen, kun yhteysviranomainen

antaa kuulemisajan jälkeen

oman lausuntonsa arvioin-

tiselostuksesta vuoden 2009

alussa. YVA:n valmistuttua

hankkeesta vastaava tekee

päätöksen hankkeen toteut-

tamisesta sekä valitsee toteu-

tettavan vaihtoehdon, mikä-

li päätös toteuttamisesta on

myönteinen. Ennen luvanha-

kuvaihetta tehtyjä selvityksiä

täydennetään niiltä osin kuin

on tarvetta. Keskuspuhdista-

molaitoksen lopullinen suun-

nittelu ja rakentaminen aloi-

tetaan lupaprosessin jälkeen.

Keskuspuhdistamon ra-

kentaminen on tarkoitus

aloittaa vuonna 2014. Raken-

tamisen on arvioitu kestävän

n. viisi vuotta. YVA:n mukaan

tavoitteena on, että laitos oli-

si toiminnassa vuonna 2020.

Suurteollisuudesta mahdol-

lisesti keskuspuhdistamolle

tuleva jätevesikuormitus on

otettu huomioon laajennus-

varauksena ja lähinnä puh-

distamon sijaintipaikan kal-

lioresurssien varauksena.

Muut vaihtoehdot

Vaihtoehdossa 1 maanalai-

nen kalliopuhdistamo sijait-

see Pirkkalassa lentokentän

pohjoispuolella. Jätevedet

johdetaan nykyisiltä puhdis-

tamoilta siirtolinjoja myöten

Viinikanlahdelta keskuspuh-

distamolle louhittavaan kal-

liotunneliin. Nokian jäteve-

det johdetaan puhdistamol-

le paineviemärissä nykyisten

pumppuasemien kautta. Jäte-

vedet pumpataan Raholan tu-

levalta pumppaamolta Pyhä-

järven alitse kalliotunneliin

ja sitä kautta keskuspuhdista-

molle paineviemärillä. Pirk-

kalan jätevedet pumpataan

tunneliin vanhalta Loukonla-

hen puhdistamolta ja vanhal-

ta keskuspuhdistamolta uu-

silla paineviemäreillä.

Nokian suunnan jätevedet

johdetaan Kullaanvuoren tu-

levalle siirtopumppaamolle.

Kullaanvuoresta ne viedään

paineviemärillä vesistön alit-

se keskuspuhdistamolle. Puh-

distetut jätevedet johdetaan

kalliotunnelia myöten vesis-

töön.

Purkupaikkoina on tar-

kasteltu kolmea vaihtoehtois-

ta paikkaa sekä niihin liitty-

viä purkutunneleita: Vaihto-

ehdoissa LP1A ja LP1B puh-

distetut jätevedet johdetaan

Kuloveteen Nokian Kauniais-

ten-Siuron kohdalla ja vaih-

toehdossa LP2A ja LP2C No-

kianvirran ja Selkäsaaren vä-

linen alueelle, Rajasalmen sil-

lan molemmin puolin.

Varapurkuyhteydet ovat

kaikissa vaihtoehdoissa Py-

häjärvessä lähellä Luodon

saarta.

Toisessa vaihtoehdos-

sa kalliopuhdistamo sijaitsee

Nokian Koukkujärvellä. Jä-

tevedet johdetaan nykyisil-

tä puhdistamoilta siirtolin-

joja myöten Viinikanlahden

puhdistamolle, josta jätevedet

johdetaan kalliotunnelia pit-

kin edelleen keskuspuhdista-

molle. Hämeenkyrön suun-

nan jätevedet johdetaan joko

Kullaanvuoren puhdistamon

kautta keskuspuhdistamol-

le tai suoraan keskuspuhdis-

tamolle. Nokian vedet johde-

taan paineviemärissä keskus-

puhdistamolle. Puhdistetut

jätevedet johdetaan tunneli-

linjaa myöten vesistöön.

Puhdistettujen jätevesi-

en purkupaikkoina on tar-

kasteltu kahta vaihtoehtoista

paikkaa sekä niihin liittyviä

purkulinjoja: Vaihtoehdos-

sa KP1 puhdistetut jäteveden

johdetaan Kuloveteen Noki-

an Siuron kohdalla ja vaihto-

ehdossa KP2 ja KP3 Nokian-

virran ja Selkäsaaren välinen

alueelle Rajasalmen sillan

molemmin puolin. Molem-

missa vaihtoehdoissa vara-

purkuyhteydet ovat Pyhäjär-

vessä Rajaniemen pohjois-

puolella tai Lehtosaaren lä-

histöllä.

Puhdistamojen

kehittäminen

Vaihtoehdossa 0+ jätevesi-

en yhteiskäsittely tehostuu

siten, että tarkastelualueelle

jää kuusi suurempaa, mitoi-

tusvuonna 2040 asukasvas-

tineluvultaan yli 10 000 avl:

n jätevedenpuhdistamoa ja

7 pienempää puhdistamoa.

Suuremmat puhdistamot tul-

laan saneeraamaan ja laajen-

tamaan siten, että niissä saa-

vutetaan kalliopuhdistamon

puhdistustasoa vastaava jä-

tevesien käsittelyn taso. Puh-

distamoiden purkupaikat säi-

lyvät toimintaansa jatkavien

puhdistamoiden osalta ny-

kyisinä. Seitsemän nyt toi-

mivaa puhdistamoa lakkau-

tetaan.

YVA-selostus liitteineen

on nähtävänä Tampereen ve-

den Internet-sivuilla osoit-

teessa

http://www.tampere

"/pirkanmaankeskuspuhdis-

tamo/

Sastamala on huolissaan yhden suuren keskuspuhdistamon Kokemäenjoen virkistyskäytölle aiheuttamista riskeis-

tä. Kuva Satakunnan kansansoudusta, uoman suurimmasta vuotuisesta tapahtumasta.

Sastamala ei hyväksy yhtä

isoa keskuspuhdistamoa

”

Sastamala on

huolissaan

hankkeen

vaikutuksista

matkailuun ja

kalastukseen.

Page 16

Page 14

1...,5,6,7,8,9,10,11,12,13,14 16,17,18,19,20,21,22,23,24,25,...28