Page 10 - Alueviesti_07

10

Keskiviikko helmikuun 11. 2009

vv

Otsikoiden takaa

• Hannu Virtanen

Joskus ottaa aikansa, ennen kuin ymmärtää näke-

mänsä tai kuulemansa. Tämä pätee luontohavain-

toihinkin. Nähdyn eläimen tai kuullun äänen tun-

nistaminen tuottaa päänvaivaa pitkäänkin. Mikähän

se oikeastaan oli? Mitähän siellä mahtoi tapahtua?

Omalla kohdallani selvittämättömiin juttuihin kuu-

lui vuositolkulla pää vedenpinnalla uineen kalan ta-

paus. Olin istunut lapsena Kiikoisjärvellä laiturilla

onkien ja luontoa tarkkaillen. Paikan ohi ui pää ve-

destä ylös pistäen keltaniskainen ja -poskinen kala.

-Kumma juttu. Veteleeköhän ahven viimeisiään, kun

on noin oudon näköinen, tuumin silloin.

Kalajuttu sai ratkaisunsa vasta parikymmentä vuot-

ta myöhemmin, kun näkemieni luontokuvien ja te-

levision luonto-ohjelmien perusteella vihdoin käsi-

tin poikasena nähneeni rantakäärmeen. Päätä seu-

rannut muu vartalo oli vain uinut katseelta piilossa

syvemmällä rantavedessä.

Hyvä näin, sillä mysteerin ratkeaminen heti tuoreel-

taan olisi voinut vaikuttaa kielteisesti uintitottumuk-

siini ja muihin virvoittaviin vesileikkeihin.

Ylioppilaskeväänä olin kirjoitusten päätyttyä muu-

taman viikon liikenteenvalvojana lentolannoitustyö-

maalla. Töitä tehtiin myöhään illalla ja varhain aa-

mulla, koska näinä ajankohtina vallinnut tyyni sää

mahdollisti paremmin lannoitelastin pudottamisen

juuri oikeaan metsään. Pienkoneen lentäjän oli lisäk-

si mukavampi tehdä nousujaan ja laskujaan valta-

tiellä, kun liikennevirrat Porin ja Tampereen välillä

olivat vähäisimmillään.

Varhaisina aamuyön hetkinä olin jälleen köröttele-

mässä työmaalleni, kun muutamien satojen metri-

en päässä näin peikon juoksevan valtatien yli. Mäen

päällä taivasta vasten nähtynä tuo outo kaveri piir-

tyi pelkkänä siluettina vain, mutta selvästi se oli iso-

päinen ja paksuniskainen vuorenpeikko, jolla vielä-

pä oli köydenpätkä häntänään.

Sinne katosi tämä veijari jonnekin Kiikoisten Kruu-

vinkylän maille salaisuus mukanaan, kunnes...

Kunnes runsas pari vuotta myöhemmin piti taasen

olla varhain liikkeellä. Varusmiespalvelus oli päätty-

mässä syyskuun alkupäivinä Turussa. Komppanian

päällikkö oli tullut sen verran meitä armeijan jättä-

viä vastaan, että saimme viettää viikonloppuvapaan

maanantaiaamuun saakka. Tilanne oli hyödynnettä-

vä.

Jossakin Virttaankankaan varalaskupaikan ja Auran

välisellä taipaleella oli jälleen peikko liikenteessä.

Nyt tuo vinha otus karasi aamusumussa sen verran

läheltä auton etupuskuria, että tunnistaminenkin jo

sujui. Kas villisikahan se siinä. Huomenta vaan, ve-

li torahammas.

Havaintoja

hitaalla

sytytyksellä

Syksyn hirvisaalis 57 700

Syksyn alun arvio 55 000-

60 000 hirven saaliista toteu-

tui, sillä hirviä metsästettiin

yhteensä 57 700. Näistä aikui-

sia hirviä oli 29 900 ja vasoja

27 800. Jahtiin osallistui sata-

tuhatta metsästäjää.

Satakunnan riistanhoito-

piirissä, johon pirkanmaalai-

nen Sastamalakin kuuluu, saa-

lis oli 2 208 hirveä. Naapuris-

sa Pohjois-Hämeessä kaadet-

tiin 1 684 hirveä.

Syyskuun viimeisestä lau-

antaista vuoden loppuun kes-

täneeseen hirvenmetsästys-

kauteen riistanhoitopiirit oli-

vat myöntäneet 48 800 pyyn-

tilupaa. Yhdellä luvalla saa

ampua yhden aikuisen hirven

tai kaksi vasaa.

Kantaa pienennetty

Hirvikanta on laskenut selväs-

ti 2000-luvun alun huippu-

vuosista. Viime vuosina met-

sästäjät ovat pienentäneet hir-

vikantaa määrätietoisesti.

Riista- ja kalatalouden tut-

kimuslaitoksen tekemien ar-

vioiden mukaan viime talvena

koko maassa oli 74 000-94 000

hirveä. Vuosituhannen vaih-

teessa talvikanta oli suurim-

millaan noin 140 000 hirveä.

Hirvikannan tiheys vaihte-

lee alueellisesti. Viime kevää-

nä arvioitiin, että hirvikannan

tiheystavoitteet pohjoisinta

Suomea lukuun ottamatta on

pääosin saavutettu.

Muualla maassa tavoittee-

na oli pitää hirvikanta mah-

dollisimman vakaana. Tämän

hetkisestä hirvikannasta Riis-

ta- ja kalatalouden tutkimus-

laitos antaa arvion myöhem-

min keväällä.

Saaliista puolet

pohjoisesta

Oulun riistanhoitopiirissä

hirvilupia myönnettiin mui-

ta riistanhoitopiirejä enem-

män, lähes 9 700 lupaa. Saalis

oli myös selvästi muita piirejä

suurempi, noin 11 500 hirveä.

Lapissa metsästettiin 10 500 ja

Kainuussa lähes 5 800 hirveä.

Näiden kolmen pohjoisimman

riistanhoitopiirin alueelta saa-

tu saalis oli 48 prosenttia koko

maan hirvisaaliista.

Muualla maassa hirvisaa-

lis oli Pohjois-Karjalaa lukuun

ottamatta edellissyksyä pie-

nempi. Voimakkaimmin hir-

visaalis väheni Etelä-Hämeen

riistanhoitopiirissä, kolman-

neksella edellissyksystä.

Vahingot vähentyneet

Tämän vuosikymmenen hir-

visaaliit ovat olleet lähes puol-

ta suuremmat kuin 1990-lu-

vun alkupuolella. Tällä met-

sästyskaudella oltiin jo lä-

hempänä tavanomaista tasoa.

Vuoden 2002 yli 84 500 hirven

saalishuipusta on tultu jo hy-

vän matkaa alaspäin.

Hirvikannan suunnitel-

mallisella pienentämisellä on

vähennetty hirvien aiheutta-

mia vahinkoja. Hirvikolarit

liikenteessä ovatkin vähenty-

neet voimakkaasti viime vuo-

sina. Myös hirvien aiheutta-

mat metsävahingot ovat vä-

hentyneet.

Komeimmat pukit

kaatuivat Laviassa

Lavian seudun riistanhoito-

yhdistyksen alueelle peura-

jahti päättyi historiallisen hy-

vään tulokseen, kun kaato-

prosentiksi tuli 78,97. Yhdis-

tyksen alueelle oli myönnetty

yhteensä 176 peuralupaa, joil-

la oli mahdollista kaataa 115

aikuista eläintä ja 122 vasaa.

Lähimmäksi tavoitetta pää-

si Suodenniemen Metsästys-

seura kaatoprosentilla 97,56,

kun vain yksi lupa kiintiöstä

jäi käyttämättä. Riistanhoito-

yhdistyksen alueella metsäs-

tää kuusi seuraa.

Komeimmat peurapukit

ammuttiin Laviassa, jossa se-

kä Olli Haapasaari että Teijo

Halmela kaatoivat 12-piikki-

sen pukin.

Kalastuspäivän

teemana

Bongaa Fisu

Valtakunnallisen Kalastuspäi-

vän teemana 26. elokuuta on

”Bongaa Fisu”. Erityisesti kou-

lulaisille suunnatun tapahtu-

man tavoitteena on tutustuttaa

lapset ja nuoret hauskan har-

rastuksen kautta monipuoli-

seen kalastoomme.

Kalakauden avaus tapah-

tuu jo lauantaina 16. touko-

kuuta, jolloin alkaa kalabon-

gauskisa. Netin kautta tapah-

tumaan leikkimieliseen kisaan

voivat osallistua kaikki kalas-

tajat ympäri Suomen. Päivän

aikana narraamansa kalala-

jit voi ilmoittaa kisaan netin

kautta osoitteessa

www.ahven.

net/bongaa!su.

Valtakunnallista Kalastus-

päivää vietetään elokuun vii-

meisenä keskiviikkona. Viime

vuonna tapahtuma keräsi noin

18 000 osanottajaa yli 50 paik-

kakunnalla, etupäässä koulu-

laisia ja nuorisoa. Tänä vuon-

na valtakunnallinen päätapah-

tuma pidetään Kuopiossa Val-

keisenlammen rannalla.

Päivän järjestävät yhteis-

työssä eduskunnan kalakerho,

maa- ja metsätalousministe-

riö, Kalatalouden Keskusliitto

ja Suomen Vapaa-ajankalasta-

jien Keskusjärjestö. Yhteistyö-

kumppaneina ovat kalatalous-

alan lehdistö, kalastusväline-

yritykset ja Suomalaisen kalas-

tusmatkailun edistämisseura.

Päivää rahoittaa maa- ja met-

sätalousministeriö kalastuk-

senhoitomaksuvaroista.

Vammalan 4H -yhdistys sai

kunniamaininnan, kun Met-

sän oppimispolun ohjausryh-

mä jakoi valtakunnallisia tun-

nustuspalkintoja.

Palkitsijoiden mukaan

Vammalan 4H -yhdistys on

usean vuoden ajan edistänyt

ja kehittänyt lasten ja nuor-

ten metsäosaamista erilaisil-

la tapahtumilla, tilaisuuksilla

ja kursseilla.

Metsän oppimispolun val-

takunnallinen ohjausryhmä

tukee perusopetuksen metsä-

opetusta. Se jakoi nyt viidet-

tä kertaa tunnustuspalkintoja

esimerkillisestä, aktiivisesta

ja idearikkaasta toiminnasta

metsään liittyvän varhaiskas-

vatuksen ja perusopetuksen

parissa.

Ohjausryhmä valitsi maa-

kuntien ehdokkaista esimerk-

kejä yhteistyötavoista, joil-

la on pystytty järjestämään

metsäopetusta ja täydentä-

mään opetuksen niukkoja re-

sursseja. Tunnustuspalkinto-

jen lisäksi myönnettiin kaksi

kunniamainintaa.

Tunnustuspalkinnon saivat

Pohjois-Karjalan metsätoimi-

jat, Karhulan koulu Kotkasta

ja Hirvensalmen Lahnanie-

men koulun rehtori Sirkku

Penttinen.

Pohjois-Karjalan metsätoi-

mijat ovat järjestäneet Eskari-

en metsäpäivät vuodesta 2002

lähtien. Karhulan koulussa on

pitkäjännitteisesti panostet-

tu maatalouden, metsätalou-

den ja puutarhanhoidon va-

linnaisaineen opetukseen.

Rehtori Sirkku Penttinen

tarttui ennakkoluulottomasti

Etelä-Savon metsänomistajalii-

ton ja metsäkeskuksen tarjoa-

maan metsäkummitoimintaan.

Koulu teki yhdessä metsäam-

mattilaisten tuella laajan seitse-

mänosaisen metsäprojektin.

Vammalan 4H -yhdistyk-

sen lisäksi kunniamaininnan

sai Rovaniemen 4H-yhdistyk-

sen toiminnanjohtaja Tuulik-

ki Timonen pitkäaikaisesta ja

monipuolisesta työstä nuor-

ten metsätoiminnassa.

Vammalan 4H

sai kunniaa

metsäopetu sesta

Nuorille uusi

harrastusmerkki

Luonto-Liitto on julkaissut uu-

den luonnonharrastusmerkki

Pihkan 13-29 -vuotiaille nuo-

rille. Merkin tavoitteena on in-

nostaa nuoria lähtemään ulos

luontoon ja antaa monipuoli-

sesti ideoita luonnonharrasta-

miseen. Yli 50 toiminnallisen

tehtävän joukosta löytyy niin

retkeilyä, luonnontutkimista

kuin taidettakin.

-Tehtävissä voi esimerkiksi

tarkkailla muurahaiskeon elä-

mää, tehdä retken teeren soi-

timelle, kerätä kasvion tai teh-

dä oman luontopelin. Tehtäviä

löytyy kaikkiin vuodenaikoi-

hin, joten merkin suoritta-

misen voi aloittaa vaikka he-

ti, kertoo tehtäviä kirjoittanut

biologi Inka Plit.

-Olemme haaveilleet jo pit-

kään luonnonharrastusmerkin

uudistamisesta, Luonto-Lii-

tossa kun on lähes koko histo-

riansa ajan ollut jonkinlainen

luonnonharrastuksen merk-

kijärjestelmä. Merkin suori-

tusohjeet ja tehtävät löytyvät

omilta internetsivuilta ja kes-

kustelua merkin suorittami-

sesta voi käydä keskustelufoo-

rumilla, kertoo merkkiä teh-

nyt ympäristökasvattaja Saara

Susiluoma.

Pihka on suunniteltu si-

ten, että sen voi suorittaa itse-

näisesti kaikkialla Suomessa.

Tehtävät on jaettu kahdeksaan

luokkaan: metsä, suo, vesistöt,

tunturi, maa, taivas, ihminen

ja kaikkialla.

Tehtävien avulla uusi luon-

nonharrastaja voi etsiä itsel-

leen sopivinta tapaa luonnossa

liikkumiseen ja sen harrasta-

miseen. Kokeneempi harrasta-

ja voi Pihkan avulla puolestaan

laajentaa omaa osaamistaan ja

hankkia uusia ideoita.

Tehtävät ja ohjeet löytyvät

Pihka-sivustolta:

www.luon

-

toliitto.!/pihka.

Pirkanmaa sai vuoden 2008

aikana 190 hehtaaria uusia

luonnonsuojelualueita.

-Pääpaino suojelualueiden

hankinnassa ja rauhoittami-

sessa oli lintuvesissä. Suoje-

luohjelmat alkavat olla Pir-

kanmaalla lähes toteutettu,

kertoo ylitarkastaja Auli Su-

vanto Pirkanmaan ympäris-

tökeskuksesta.

Uudet suojelualueet kuulu-

vat valtioneuvoston vahvista-

miin vanhoihin luonnonsuo-

jeluohjelmiin tai niiden ulko-

puolisiinNatura 2000 -verkos-

toon sisältyvin alueisiin. Osa

uusista kohteista toteuttaa Ete-

lä-Suomenmetsienmonimuo-

toisuusohjelmaa METSOa.

Pääpaino lintuvesissä

Pääpaino suojelualueiden

hankinnassa ja rauhoittami-

sessa oli lintuvesissä, joita

suojeltiin Pirkanmaalla kaik-

kiaan noin 76 hehtaaria. Ran-

tojensuojeluohjelmaan kuulu-

via alueita suojeltiin noin 33

hehtaaria, lehtojensuojeluoh-

jelmaan kuuluvaa aluetta noin

kaksi hehtaaria.

Maanomistajien METSO-

suojeluun tarjoamista alueis-

ta suojeltiin noin 79 hehtaa-

ria. Lisäksi ympäristöminis-

teriön hallintaan siirtyi pe-

rintönä Pirkanmaan alueelta

noin 10 hehtaarin vaihto-

maa-alue käytettäväksi luon-

nonsuojelun toteuttamiseen.

Luonnonsuojeluohjelma-alu-

eet toteutettiin vuonna 2008

perustamalla yksityisiä luon-

nonsuojelualueita.

Luonnonsuojeluohjelmiin ja

Natura 2000 -verkostoon kuu-

luu suojelupäätöstä odottavia

yksityismaita vielä noin 440

hehtaaria. Osa kohteista on tar-

koitus toteuttaa vuoden 2009

aikana ja osa jää odottamaan

kaavoituksen valmistumista,

jotta niiden arvot voidaanmää-

rittää.

Metsänomistajat

myönteisiä

METSO-ohjelmassa on osoi-

tettu ympäristöministeriölle

vuosittain määrärahaa uusien

metsiensuojelualueiden hank-

kimiseen ja pysyvään rauhoit-

tamiseen. Näillä määrärahoil-

la ostettiin Pirkanmaan alueella

maanomistajien suojeluun tar-

joamista alueista yksi 25 hehtaa-

rin määräala ja perustettiin vii-

sitoista yksityismaan luonnon-

suojelualuetta, joiden yhteispin-

ta-ala on noin 52 hehtaaria.

Lisäksi ympäristöminis-

teriön hallintaan siirtyi pe-

rintönä noin kahden hehtaa-

rin alue, joka täytti METSOn

luonnonsuojelubiologiset va-

lintaperusteet.

METSOn valintaperusteet

täyttäviä kohteita hyväksyt-

tiin enemmän, kuin mitä vuo-

den 2008 määrärahalla voitiin

toteuttaa. Hyväksytyt kohteet

on tarkoitus toteuttaa tämän

vuoden puolella.

Suojeluohjelmat pääosin

toteutettu Pirkanmaalla

Page 10 - Alueviesti_07_2009