11
Keskiviikko helmikuun 25. 2009
Mouhijärvellä järjestettiin
koirien Tracker-ajot 7. helmi-
kuuta. Kyseessä oli jo toiset
Tracker-ajot, joten voidaan
puhua perinteestä. Järjestäjä-
nä toimi Mouhijärven metsäs-
tysseura. Koiramäärä kasvoi
viime vuodesta, kisa-aamuna
ajoihin starttasi 18 koiraa.
Maastot sijaitsivat Satakun-
nan ja Hämeen alueella koh-
tuullisen ajomatkanpäässä. Jän-
iskantamaastoissa on hyvä sekä
maastot laajoja. Koirien kylmä-
hakukin tuli testattua, kun edel-
lisen illan ja yön lumisateesta
johtuen jänikset olivat liikku-
neet vähän, jos ollenkaan.
Kokeen tulostaso nousi
kärjen osalta varsin korkeak-
si. Pääpalkintona olleen täy-
den tutkapaketin sai Jänistäjän
Immo tuloksella 96,50 pistettä.
Immon omistavat Timo Ula-
nen & Leo Söderling Porista.
Kokeissa oli hyvät palkin-
not myös muille sijoille. Koiri-
en lisäksi myös osallistujat pal-
kittiin. Tuomareiden ja maas-
to-oppaiden kesken arvottiin
Hunter seurantaohjelma ja
useita Tracker palkintoja.
Keskusteluissa koepaikoil-
la todettiin, että tasokkaita
koemaastoja on mahdollisuus
saada vielä paljon lisää lähi-
alueelta, joten kokeen puuha-
miehelle Janne Jokiselle esi-
tettiin toivomus koiramää-
rän nostamiseksi ensi vuoden
Tracker-ajoihin.
Päätöspuheessaan Janne
halusikin kiittää kaikkia lä-
hialueiden metsästysseuroja
myötämielisyydestä maasto-
jen luovuttamisen osalta tä-
hän kokeeseen. Samalla hän
esitti kiitoksen asiantunteville
maasto-oppaille ja tuomareil-
le, sillä ilman heidän panos-
taan tällaisen kokeen onnistu-
minen ei olisi mahdollista.
Koe onnistui kaikin puolin
mallikkaasti ja kisaa käytiin
hyvässä kennelhengessä. Ko-
keen ylituomarina toimi Jor-
ma Peltomäki.
Luonto-Liiton perinteinen
kevätseuranta alkaa jälleen
maaliskuussa. Kevätseuran-
taan voi osallistua kuka ta-
hansa luonnosta kiinnostu-
nut.
Havaintoja kerätään 41
vakiolajin lisäksi vuosittain
vaihtuvista teemalajeista.
Kerättyjen havaintojen pe-
rusteella voidaan muodos-
taa kokonaiskuva kevään
etenemisestä eri puolilla
Suomea.
Tämän vuoden erityistee-
mana ovat perinnemaisemat.
Perinnemaisemilla tarkoite-
taan perinteisten maankäyt-
tötapojen, kuten laidunnuk-
sen, niiton ja lehdestyksen
muovaamia elinympäristöjä.
Maankäyttö muuttunut
Perinnemaisemat ja niiden
eliölajit ovat maankäytön
muutosten vuoksi harvinais-
tuneet, ja tällä hetkellä Suo-
men uhanalaisista lajeista
noin 28 prosenttia on maata-
louden perinneympäristöjen
asukkeja.
Teemaan liittyen kevät-
seurantaan pyydetään tänä
keväänä havaintoja vakiola-
jien lisäksi isokuovista, ke-
to-orvokin ja omenapuun
kukinnasta sekä lehmien ja
lampaiden laitumelle laske-
misesta.
Kevätseuranta 2009 jär-
jestetään yhteistyössä Suo-
men luonnonsuojeluliiton
ja VR:n yhteisen perinne-
maisemien hoitohankkeen
kanssa.
-Perinnebiotooppien taantu-
minen on vakava uhka Suo-
men luonnolle. Vanhakan-
taisen maatalouden luomat
elinpaikat ovat luontomme
eliittiä: ne ovat monimuo-
toisimpia luontotyyppejäm-
me, ja niiden huvetessa ka-
toaa myös paljon suomalais-
ta kulttuurihistoriaa, kertoo
perinnemaisemahankkeen
koordinaattori Katja Tork-
ko Suomen luonnonsuojelu-
liitosta.
-Perinnemaisema-teemaan
kuuluvia lajeja voi lähteä et-
simään varsinaisten niittyjen
lisäksi myös pellonpientareil-
ta, tienpenkoilta, ratapenke-
reiltä ja jopa voimalinjojen
alta. Vaikka perinnemaise-
mat eivät viheriöi vielä alku-
keväästä, niiden asukkaista
erityisesti muuttolinnut saa-
puvat kuitenkin jo varhain,
vinkkaa Luonto-Liiton ke-
vätseuranta-koordinaattori
Inka Plit.
Ensihavaintoja ja
runsastumista
Havaintoja voi lähettää ko-
ko kevään ajan netti- ja pa-
perilomakkeella sekä teksti-
viesteillä. Kevätseurannassa
tarkkaillaan kahta asiaa: en-
sihavaintoja ja lajien runsas-
tumista. Ensihavaintojen päi-
vämääriä voi kirjata ja lähet-
tää milloin vain.
Lajien runsautta arvioi-
daan kaksiportaisella astei-
kolla (harvalukuinen/run-
sas) seitsemänä kevätseuran-
taviikonloppuna: 14.-15.3.,
28.-29.3., 11.-12.4., 25.-26.4.,
9.-10.5., 23.-24.5 ja 6.-7.6.
Ohjeet havaintojen lähettä-
miseen löytyvät Kevätseu-
rannan nettisivuilta osoit-
teesta
-
vatseuranta
YLE:n Aamu-tv:n lähetyk-
sissä kerrotaan kevään edis-
tymisestä sähköisesti lähetet-
tyjen havaintojen perusteel-
la jokaisen seurantaviikonlo-
pun jälkeisenä torstaina kello
7.55. Kevätseurantaan liitty-
viä kuvia voi lähettää Suo-
men luonnonsuojeluliiton
Ikkuna Suomen Luontoon -
sivustolle.
Kevätseurantaa on tehty
vuodesta 1961 lähtien. Tie-
dot havainnoista kerätään
yhteistyössä Luonnontieteel-
lisen keskusmuseon kanssa,
ja niitä voidaan käyttää hy-
väksi esimerkiksi ilmaston-
muutoksen tutkimuksessa.
Kokeen tulokset:
1. Jänistäjän Immo 96,50
om. Leo Söderling & Ti-
mo Ulanen, Pori
2. Hemun Heiju 90,54
om. Timo Apilisto, Huit-
tinen
3. Hiku 89,88 om. Terho
Voutavaara, Kullaa
.
12. Inkavuoren He-
ta 34,33 (Beagle) om.
Pekka & Aarne Keikko,
Vammala
.
14. Liukasluikun Jami
9,0 om. Miika Kukkula,
Lavia
.
Länsilokan Nina luopui
(koiraa ei saatu kiinni)
om. Janne Jokinen, Mou-
hijärvi.
Mouhijärveltä löytyy hyvät Tracker-maastot
Vasemmalta lukien toiseksi sijoittuneet Timo Apilisto ja Hemun Heiju, kisan voitta-
neet Leo Söderling ja Timo Ulanen kera Jänistäjän Immon, Tracker-ajojen ideoija, ko-
keen sihteeri ja koetoimikunnan puheenjohtaja Janne Jokinen sekä kolmanneksi si-
joittuneet Terho Voutavaara ja Hiku. Takana kokeen ylituomari Jorma Peltomäki.
Luontoliikuntaa esillä joka makuun
Vampulan Harju elää -tapahtumassa
Nyt jos koskaan on help-
poa päästä kokeilemaan eri-
laisia luontoliikuntalajeja,
kun Huittisten ja Sastama-
lan seudun luontoliikuntaa
harrastavat yhdistykset ko-
koontuvat yhteen ja järjes-
tävät Vampulan ulkoiluma-
jalla Harju elää -tapahtuman
25. huhtikuuta.
Idean isä on Markku Torpo
Äetsän Kunnosta. -Lounais-
Suomen latualueen kokouk-
sessa mietittiin koulutusaihei-
ta, ideana oli alun perin esi-
tellä geokätkentää ja skikka-
usta. Pidin sitä liian niukkana
lajiesittelynä, jotta väkeä saa-
taisiin liikkeelle ja siitä syn-
tyi idea esitellä useita ulkolii-
kuntalajeja samassa tapahtu-
massa.
Äetsän Kunto -81:n lisäksi
tapahtumaa ovat ideoineet ja
päävastuun kantavat Huittis-
ten Latu ja Polku sekä Vam-
malan Retkeilijät. -Porukka
on paisunut kyllä paljon ja kun
keksimme, että tähän tilaisuu-
teen oiva paikka on Vampulan
Ulkoilumaja, tajusimme, et-
tä siellä on mahdollista esitel-
lä ihan mitä lajeja tahansa, sa-
noo Markku Torpo.
Lajikirjo on reipas, sillä jo
nyt on varmistunut, että ta-
pahtumassa pääsee kokeile-
maan tai kuulemaan esittelyjä
pyöräilystä, retkeilystä, lintu-
bongauksesta, maastogol"sta,
sauvakävelystä, rullaluiste-
lusta, melonnasta, kyykästä,
suunnistuksesta, skikkauk-
sesta, lentopallosta, mölkystä,
vaelluksesta, geokätkennästä
ja kalastuksesta unohtamatta
hyötyliikuntaa kuten sienes-
tystä ja marjastusta. Melonta
ja kalastus toteutuvat Toimin-
talomien lammilla.
-Ulkoliikuntaan liittyvät oleel-
lisesti myös lihashuolto ja ra-
vinto, joista myös kerrotaan
tapahtumassa. Vaikka laji-
kirjoa on jo paljon, mukaan
mahtuu vielä, eli jos on joku
yhdistys tai yritys, joka haluaa
tulla esittelemään tässä mai-
nitsematonta lajia, ottakaa yh-
teyttä. Luvassa on myös väli-
ne-esittelyjä.
-Harju elää -tapahtumal-
la madalletaan ulkonaliikku-
jan kynnystä kokeilla uutta la-
jia. Tässä tapahtumassa se on
helppoa ja toivottavasti joku,
joka ei ole vielä löytänyt omaa
lajiaan, kokee ahaa-elämyk-
sen täällä.
-Toivomme, että yhdistykset
ja yritykset lähtevät liikkeel-
le ja tulevat porukalla oppi-
maan, tutustumaan, retkeile-
mään ja nauttimaan tästä lii-
kuntapäivästä ”pikku-Lapin”
kauniilla Harjureitistöllä, kan-
nustaa puheenjohtaja Veikko
Peltomäki Huittisten Ladusta
ja Polusta.
vv
Otsikoiden takaa
• Hannu Virtanen
Linnunpöntön voi rakentaa ihan koska tahansa. Jokai-
nen vuodenaika on myös sopiva hetki kiinnittää pönt-
tö puuhun. Kevättalvi tuntuu kuitenkin olevan kaik-
kein tarttuvin ajankohta pönttöaatteelle. Eikä ihme,
sillä pöntöt ehtivät valmistua vielä ennen kevättä ja tu-
loksista päästään parhaimmillaan nauttimaan jo muu-
taman viikon kuluttua.
Myös lintujärjestö BirdLife Suomi on viime päivi-
nä viestittänyt siitä, että nyt on oikea aika raken-
taa, ripustaa ja huoltaa linnunpönttöjä. BirdLife on
myös kehittänyt pönttöilyä. Jos pönttöä ei itse nik-
karoi, järjestön kevätkampanja tarjoaa mahdollisuu-
den lahjoittaa linnuille pesäpönttö, jonka BirdLifen
asiantuntijat rakentavat ja vievät metsään. Kampan-
jan tuotto käytetään linnustonsuojeluun.
Joskus olen miettinyt, minkälainen merkitys onkaan
kansakouluverkostollamme ollut linnustoon. Lu-
kuisten kyläkoulujen veistoluokissa kautta Suomen-
niemen on ollut suorastaan linnunpönttöjen massa-
tuotannon tyyssija.
Eivätkä jääneet nuo käsityöt kaappiin pölyttymään.
Olihan pojilla vielä puihin kiipeämisen jalo taito ja
myötäsyntyinen mieltymys. Saattoihan noissa puu-
hissa jokunen räksänpesä munansakin menettää,
mutta tuolla entisaikojen koulupoikien pönttöpuu-
haastelulla on tarvinnut olla merkitystä erityises-
ti kottaraisille, käenpiioille ja leppälinnuille. Kaikki
ovat muuten lajeja, joiden tilanteesta on sittemmin
huolta kannettu.
Pönttöily opettaa linnuista uusia asioita. Joitakin
niistä voi lukea kirjoista, mutta itse tehty havainto
on aina monin kerroin uljaampi.
Itse olen pöntöiltäni 30 vuoden kuluessa oppinut,
että:
-vanhat telkkänaaraat munivat jo huhtikuun ensi-
päivinä
-viirupöllö voi hautoa telkän munaa omanaan
-kaksi kirjosiepponaarasta voi pesiä yhdessä (onhan
niillä koiraskin!)
-käenpiika ei aina hävitä naapuripesiä
-liito-orava voi syödä imetysaikana pikkulintuja
Pönttöoppia
Kevätseurannassa ihastellaan perinnemaisemia
Kevätseurannassa ha-
vainnoidaan tänä kevää-
nä myös omenapuiden
kukintaa.
Jarmo Ala-Järvenpää
rhy:n puheenjohtajaksi
Lavian seudun riistanhoito-
yhdistyksen uusi puheenjoh-
taja on Jarmo Ala-Järvenpää
Kiikoisista. Ala-Järvenpää va-
littiin tehtävästä luopuneen
Kauko Setälän tilalle.
Muiksi hallituksen jäse-
niksi valittiin Markku Kais-
tamo, Kari Rajaniemi, Heikki
Kulku, Jari Kiviniemi, Heik-
ki Nygård, Veli-Jukka Heikki-
lä ja Keijo Kivelä. Porin Erä-
miehet ja Hanhijoen Metsäs-
täjät nimeävät edustajansa vie-
lä myöhemmin.
Vahinkoeläinten vähentä-
miskilpailun Lavian seudun
rhy:n alueella voitti Pertti Vii-
tala, toiseksi tuli Matti Hepo-
korpi ja kolmanneksi Helena
Karhiniemi.