Page 13 - Alueviesti_09

13

Keskiviikko helmikuun 25. 2009

E

lvytyspaketin yhteydessä hallitus sopi merkittä-

vistä sosiaaliturvauudistuksista, joilla paranne-

taan kestävällä tavalla lapsiperheiden ja pienitu-

loisten eläkeläisten asemaa. Molemmat uudistukset li-

säävät järjestelmämme oikeudenmukaisuutta.

Lapsilisien sitominen indeksi on ollut jo pitkään po-

liittinen tavoite, joka nyt tehdyllä päätöksellä toteutuu

vuonna 2011 SATA-komitean ehdotusten pohjalta. Täl-

lä uudistuksella tuodaan vakautta suomalaisten lapsi-

perheiden tulotasoon, koska indeksiin sitomisen myö-

tä lapsilisät seuraavat kustannuskehitystä ja niiden os-

tovoima säilyy. Kotihoidon ja ykistyisen hoidon tuen in-

deksiin sitominen tarkoittaa myös sitä, että perheiden

mahdollisuus valita aidosti perheelle sopivin lastenhoi-

tomuoto paranee.

Lapsiperheiden lisäksi myös eläkeläisille on luvassa

merkittävä uudistus. Takuueläkkeellä parannetaan vai-

keimmassa taloudellisessa tilanteessa olevien eläkeläis-

ten asemaa. Vähimmäiseläke nousee vuonna 2011 695

euroon kuukaudessa tämän päivän rahassa. Näin pie-

nin kansaeläke nousee yli 100 euroa kuussa. Takuuelä-

ke toteutetaan siten, että mikäli kokonaiseläke, eli kan-

saneläke ja mahdollinen ansioeläke jäävät alle 695 eu-

ron, eläkkeeseen maksetaan lisä.

Takuueläkkeen saajia on n. 120 000. Heistä peräti kak-

si kolmasosaa on naisia. He ovat usein niitä, jotka ovat

tehneet vuosikymmenien työrupeaman kotona kas-

vattamalla lapsia ja huolehtimalla kodista. Joukossa on

myös niitä, joiden työura on sairauden tai vammaisuu-

den takia katkennut ennenaikaisesti.

Takuueläkkeen ideana on torjua köyhyyttä ja parantaa

niiden henkilöiden taloudellista asemaa, jotka eivät sitä

enää omin voimin voi parantaa. Kyse ei missään nimes-

sä ole kaikille maksettavasta kansalaispalkasta, vaan oi-

keasti vähäosaisten auttamisesta.

Laman seurauksena monet joutuvat lomautetuiksi tai

työttömäksi. Hiestä pieni osa pääsee leäkejärjestelyjen

piiriin. Muiden osalta on tärkeää löytää yksilöllisesti so-

veltuvaa koulutusta ja erilaisia tuetun työn muotja, jot-

ta työkyky laman yli säilyy. Edellisessä lamassa mene-

tettiin pysyvästi suuri joukko ihmisiä työelämän ulko-

puolelle. Näin ei saa käydä nyt, sillä syrjäytymisellä on

huonot seuraukset. Hyvä on myös muistaa, että laman

takana odottaa väestön ikääntymisestä johtuen työvoi-

mapula.

Porvarihallituksen ajatuksena on ollut tehdä perustur-

vaan parannuksia kaikkein heikommassa asemassa ole-

vien osalta. Jo aiemmin tällä vaalikaudella on toteutet-

tu alimpien vanhempain, isyys, äitiys ja sairauspäivära-

hojen korotus 170 eurolla kuussa ja myös kansaeläket-

tä on jo aiemmin korotettu.

On kuitenkin hyvä muistaa, että suomalainen hyvin-

vointivaltio pysyy pystyssä vain työnteolla, osaamisella,

viennillä ja tehokkaalla palveluntuotantojärjestelmällä.

Sen vuoksi järjestelmän on aina oltava sellainen, että

ahkeruus ja aktiivisuus palkitaan. Sen lisäksi tarvitaan

hyvää tahtoa, lähimmäisten auttamishalua ja vastuun-

kantamista vähäosaisista.

Sosiaaliturvaan

oikeuden-

mukaisia

parannuksia

• Arto Satonen

Otetaanko lapsen etu aina huomioon?

Jos yhteishuolto ei pelaakaan

Maija Latva

Lapsen huolto tarkoittaa huo-

lenpitoa ja vastuun kantamis-

ta lapsesta ja lapsen hyvin-

voinnista sekä päätöksenteko-

oikeutta lasta koskevissa asi-

oissa. Jos lapsen vanhemmat

ovat avioliitossa, he ovat mo-

lemmat lapsen huoltajia. Mi-

käli vanhemmat eivät ole nai-

misissa tai eroavat, voidaan

päättää joko toisen vanhem-

man yksinhuoltajuudesta tai

yhteishuoltajuudesta, joka on

nykyään yleisin huollon muo-

to.

Yhteishuolto edellyttää van-

hemmilta laajaa yhteisymmär-

rystä ja yksimielisyyttä lasta

koskevissa päätöksissä. Huol-

tajat vastaavat tällöin lapsesta

yhdessä ja tekevät myös pää-

tökset yhdessä. Molemmilla

vanhemmilla, huolimatta sii-

tä kumman luona lapsi asuu,

on samat oikeudet lapseen ja

molemmat ovat oikeutettuja

saamaan tietoja esimerkiksi

lapsen päiväkoti- ja kouluasi-

oissa. Yhteishuolto edellyttää

toisinaan omista näkemyksis-

tä ja mukavuudesta tinkimis-

tä ja molempien vanhempien

olosuhteiden joustavaa huo-

mioimista. Yhteishuolto, jossa

tapaamis- ja luonapito-oikeu-

det ovat riittävän laajat, näyt-

täisi parhaiten takaavan sen,

että lapsella myös tulevaisuu-

dessa on kaksi aktiivista van-

hempaa ja kiinteä suhde hei-

hin molempiin.

Aina yhteishuolto ei kui-

tenkaan pelaa niin, kuin sen

kuuluisi. Toinen vanhempi

voi tahallaan hankaloittaa asi-

oita tai tehdä suoranaista kiu-

saa. Se voi olla merkkinä sii-

tä, että erokriisi ei ole vielä ohi

tai että toinen tai kumpikaan

vanhemmista ei ole täysin ym-

märtänyt ja hyväksynyt yh-

teishuollon ideaa. On selvää,

että tällainen tilanne ei mis-

sään tapauksessa ole ainakaan

lapsen edun mukaista. Jos mi-

kään sovittelu tai ammattiapu

ei auta, voi kysymykseen tul-

la myös yhteishuollon purku.

Kevein perustein siihen ei kui-

tenkaan olisi syytä lähteä, sillä

sekään ei ole lapsen edun mu-

kaista eikä välttämättä pois-

ta ongelmia, joista halutaan

päästä eroon.

”Useita laiminlyöntejä”

Pertti erosi kymmenisen

vuotta sitten, hänen tyttären-

sä olivat silloin neljä- ja kak-

sivuotiaat. Mies oli hakenut

eroa vaimon uskottomuu-

den takia. Tytöt jäivät äidil-

leen, mutta vanhemmat mää-

rättiin yhteishuoltoon. Per-

tin ex-vaimo on uusissa nai-

misissa.

Pertille on jäänyt epäsel-

väksi, mitä yhteishuoltajuus

oikein merkitsee, sillä hän

kokee, ettei ole voinut vai-

kuttaa vuosien aikana tapah-

tuneisiin epäkohtiin miten-

kään.

Hän on esimerkiksi soit-

tanut toisen tytön alipainon

vuoksi koulun terveydenhoi-

tajalle, joka on luvannut ot-

taa yhteyttä tytön äitiin, jot-

ta tytär saataisiin kokeisiin,

mutta asia ei ole edennyt mi-

hinkään. Myös lastenvalvo-

jaan Pertti on ottanut yhteyt-

tä useampaan kertaan ja ex-

vaimon luokse on tehty tar-

kastuskäyntikin, josta tosin

ilmoitettiin perheeseen etu-

käteen. -Tottakai siellä sil-

loin olivat kulissit kunnossa,

Pertti tuhahtaa. Hän suree si-

tä, että tytöt ovat vuosien ai-

kana joutuneet niin usein lai-

minlyönnin kohteeksi hänen

ex-vaimonsa sekä tämän ny-

kyisen miehen taholta. -Tie-

dän että perheessä käytetään

paljon alkoholia ja toinen ty-

tär on sanonut, että äiti muut-

tuu silloin häijyksi. Se on sy-

däntä riipaisevaa kuunnelta-

vaa, Pertti toteaa.

Kerran on tapahtunut niin-

kin, että isäpuoli oli tarttunut

toista tyttöä hiuksista sillä seu-

rauksella, että tukko hiuksia

oli irronnut. Tytön isoäiti ha-

vaitsi tapahtuneen, kun näki

paljaan kohdan tytön päässä.

-Ei ole auttanut yhteydenotot

mihinkään suuntaan, ei edes

sosiaaliasiamieheen, Pertti

harmittelee. Tytöt ovat ilmais-

seet halunsa muuttaa isän luo,

mutta äiti on asettunut asiassa

poikkiteloin joka kerta. -Hän

on jopa sanonut minulle suo-

raan, ettei halua luopua elatus-

maksuista, joita hänelle mak-

san, Pertti kertoo.

”Isä tekee kiusaa”

Leena erosi neljä vuotta sitten,

jolloin hänen tyttärensä oli nel-

jävuotias. Lapsi jäi Leenalle.

Eroava pariskunta päätti, ettei

isän tarvitsemaksaa elatusmak-

sua ennen kuin he saavat talon-

sa myytyä. Molemmat hoitavat

talon lainoista oman osansa.

Edelleenkin, sillä talo on vielä-

kin myymättä. Isä ei edelleen-

kään maksa mitään, eikä hel-

pota millään tavoin elatukses-

sa muutenkaan. Leenan arki on

varsin tiukkaa.

Viime keväänä Leenan ty-

tär joutui hetkeksi sairaalahoi-

toon. Niihinkään kuluihin isä

ei osallistunut mitenkään.

Leena on tyttärensä synty-

mästä lähtien laittanut lapsen

tilille pienen summan sääs-

töön, isä ei ole talletuksia teh-

nyt. Jossakin vaiheessa isä alkoi

kuitenkin vaatia tilin sulkemis-

ta lapsen äidiltä. Leena sai tie-

don asiasta pankista. Hän pää-

tyi sellaiseen vaihtoehtoon, et-

tä tilille kerätty pesämuna kan-

nattaisi siirtää tuottavammalle

tilille, mutta tähänkin vaadit-

tiin isän suostumus. Nyt tililtä

voi nostaa rahaa vain tytär tul-

lessaan täysi-ikäiseksi.

Leena kertoo, että terapias-

sa on todettu hänen tyttärensä

isäsuhteen olevan pahasti pie-

lessä. Leena on puhunut asias-

ta myös lastenvalvojan kanssa,

mutta apua Leena ei koe saa-

neensa. Leena myöntää koke-

vansa, että hänen ex-miehen-

sä tekee kiusaa ihan tahallaan.

-Kyllä lapsikin sen huomaa,

ikävä kyllä. Tytär on oireillut

monin tavoin ja hänen luotta-

muksensa isään on täysin pet-

tänyt ja huomaan hänen pel-

käävän isänsä vihastumista.

Tähän lienee yhtenä syynä se,

että ennen eroamme ex-mie-

heni joi joka viikonloppu ja

raivosi humalassa ollessaan,

Leena selvittää.

(Haastateltavien nimet on

muutettu.)

”Yhteistyö-

vanhemmuus”

Sastamalan kaupungin las-

tenvalvoja Kaija Marjamäellä

on pitkä työkokemus nimen-

omaan huoltajuusasioista. Hän

painottaa, että vanhemmat voi-

vat erota toisistaan, mutta eivät

lapsesta. -Käytän yhteishuolta-

juudesta mielellään sanaa yh-

teistyövanhemmuus, sillä si-

tähän se on, Marjamäki sa-

noo. Hänen mielestään yh-

teishuolto on hyvä asia siihen

asti, kun se toimii. Ja hän ha-

luaa työssään tehdä mahdolli-

simman paljon sen eteen, että

vanhemmatkin ymmärtäisivät

lapsen edun ja kykenisivät yh-

teistyöhön eronkin jälkeen. -

Kun lapselle kerrotaan erosta,

tulisi hänelle painottaa sitä, et-

tä vanhemmat jatkavat kuiten-

kin vanhempina.

Marjamäen mukaan ongel-

mallisia tilanteita tulee eteen

silloin, kun yhteishuoltoon

määrätty etävanhempi ei ha-

lua mitenkään osallistua lap-

sen elämään, vaan luistaa ta-

paamisistakin. Tällöin lähi-

vanhempi joutuu yksin kanta-

maan kaiken vastuun.

Yhteisiä pelisääntöjä

Klassisia esimerkkejä hanka-

luuksista ovat Marjamäen mu-

kaan esimerkiksi passiasiat ja

pankkiasiat, kuten Leenankin

tapauksessa. Molempiin kun

tarvitaan molempien vanhem-

pien suostumus.

Marjamäki kertoo, että on-

gelmatilanteissa hän kutsuu

luokseen molemmat vanhem-

mat ja yhdessä yritetään löy-

tää ratkaisuja ja luoda yhteisiä

pelisääntöjä. -Jonkinlaisia pul-

mia tulee varmasti olemaan ai-

na, sillä onhan erotilanne niin

kuormittava, hän toteaa. Jos

mikään ei kuitenkaan auta, voi

huollon muutoksesta nostaa

myös kanteen.

Lastenvalvoja on se kunnal-

linen viranomainen, joka hoi-

taa lapsen isyyden vahvista-

miseen, huoltoon ja tapaami-

seen sekä elatukseen liittyvät

käytännön asiat. -Kunnissa on

myös lastensuojelua tekeviä so-

siaalityöntekijöitä, Sastamalas-

sakin kolme henkilöä. Pertin

tapauksessa kyseessä oli selvä

lastensuojelullinen element-

ti, koska lasta oli pahoinpidel-

ty tukasta vetämällä. Hän voisi

asiassaan kääntyä sosiaalityön-

tekijöiden puoleen, Kaija Mar-

jamäki opastaa vielä.

”

Tähän lienee

yhtenä syynä

se, että ennen

eroamme ex-

mieheni joi joka

viikonloppu

ja raivosi

humalassa

ollessaan

”

Vanhemmat

voivat erota

toisistaan,

mutta eivät

lapsesta.

Lapsella on oikeus molempiin vanhempiin. -Kun lapsel-

le kerrotaan erosta, tulisi hänelle painottaa sitä, että van-

hemmat jatkavat kuitenkin vanhempina, muistuttaa Sas-

tamalan kaupungin lastenvalvoja Kaija Marjamäki.

Moottorikelkkailussa

on omat vaaransa

Tänä talvena lumi- ja jääolo-

suhteet ovat vaihdelleet paljon

koko maan alueella. Paikoit-

tain lyhyiksi jääneet pakkas-

jaksot eivät ole olleet riittävän

pitkiä, jotta vesistöjen jäät oli-

sivat ehtineet jäätyä kunnolla.

Myös lumen määrä on paikoit-

tain jäänyt valitettavan pienek-

si. Liikenneturva muistuttaa,

että heikko jää on aina vaaral-

linen elementti moottorikelk-

kailijalle.

Vuoden 2008 lopulla oli re-

kisterissä 112 923moottorikelk-

kaa. Viime vuoden ennakkotie-

tojen mukaan moottorikelkka-

onnettomuuksissa kuoli 14 hen-

keä. Näistä onnettomuuksista

kahdeksan sattui jäällä.

Koska moottorikelkalla aje-

taan etupäässä maastossa, usein

kuvitellaan, että kelkkailu on

kaikista säännöistä vapaa liik-

kumismuoto. Näin asia ei kui-

tenkaan ole.Moottorikelkkailua

säädellään useilla eri lailla sekä

niihin liittyvillä asetuksilla.

Kuka saa kuljettaa

moottorikelkkaa?

Kun moottorikelkalla liikutaan

maastossa, on kuljettajan olta-

va vähintään 15-vuotias. Ikävaa-

timus ei koske kelkkailijaa, kun

liikutaan yksinomaan yleisel-

tä liikenteeltä eristetyllä alueella.

Tällaiseksi alueeksi ei kuitenkaan

lain mukaan kelpaa avoin piha-

piiri tai esimerkiksi peltoalue.

Jos moottorikelkalla halu-

taan ajaa virallisilla moottori-

kelkkailureiteillä, poikkeustapa-

uksessa tiellä tai vaikkapa vain

tietä ylittäessä, vaaditaan kuljet-

tajalta vähintään T-luokan ajo-

kortti.

Maastossa liikkuminen vaatii

aina maanomistajan tai -haltijan

luvan. Virallisilla moottorikelk-

kailureiteillä tai jääpeitteisillä ve-

sialueilla kelkkailtaessa tällaista

lupaa ei kuitenkaan tarvita.

Jos otat, et aja

Rattijuopumus ja jäällä ajami-

nen ovat moottorikelkkailun

suurimmat turvallisuusriskit.

Pitkän ajan keskiarvon mukaan

kelkkailijan kuolemantapauk-

sista kaksi kolmesta tapahtuu

liikuttaessa jääalueilla. Ylei-

sin kuolemansyy jääalueilla on

hukkuminen.

Liikenneonnettomuuksien

tutkijalautakuntien kokoamasta

onnettomuusraportista ilmenee

myös, että vuosina 2004-2007

kelkkailussa kuolleista kolme

neljästä oli ollut onnettomuus-

hetkellä humalassa. Veren alko-

holipromillemäärä oli valtaosal-

la yli 1,2 promillea.

Rattijuopumussäännökset

koskevat moottorikelkkaili-

jaa - ajetaanpa sitten maas-

tossa, jäällä, pihalla tai mis-

sä tahansa muualla. Kun ve-

ren alkoholipitoisuus on 0,5

promillea tai enemmän, kul-

jettaja syyllistyy rattijuopu-

mukseen. Alkoholipitoisuu-

den ollessa 1,2 promillea

syyllistyy kuljettaja törkeään

rattijuopumukseen.

Humalassa ajoon lähtö on

useimmiten hetken mielijoh-

de, humalaisen päähänpisto.

Kelkan turvallisesta käytös-

tä voi kuitenkin päättää vain

selvä ihminen. Tilanteen voi

ennakoida vaikkapa niin, et-

tä pistetään kelkka vaj aan hy-

vissä ajoin ja selvin päin.

Pitkän ajan keskiarvon mukaan kelkkailijan kuoleman-

tapauksista kaksi kolmesta tapahtuu liikuttaessa jääalu-

eilla.

Muista!

Suurin sallittu ajonopeus moottorikelkalla on

moottorikelkkailureiteillä ja maastossa maa-alueella 60 km/h

muualla tiellä enintään 40 km/h

jääpeitteisellä vesialueella enintään 80 km/h ja

40 km/h, jos kelkkaan on kytketty reki, jossa kuljetetaan hen-

kilöitä

Virallisilla moottorikelkkailureiteillä ja muilla teillä ajettaessa

ajovalojen käyttö on pakollista, mutta maastossakin liikuttaes-

sa valojen käyttö on aina suositeltavaa. Kypärän käyttäminen

on pakollista kaikille, jotka liikkuvat moottorikelkalla. Määräys

koskee myös avonaisessa reessä matkustavia.

•

Page 13 - Alueviesti_09_2009