Page 12 - Alueviesti_10

12

Keskiviikko maaliskuun 4. 2009

Lapsettomuus on hyvin hen-

kilökohtainen asia, joka he-

rättää usein voimakkaitakin

tunteita. Suhtautuvatko naiset

ja miehet lapsettomuuteen se-

kä sen hoitoon eri tavoin? En-

tä voiko lapsettomuus olla pa-

risuhteen toiselle osapuolel-

le tiukempi paikka kuin toi-

selle?

Tällä hetkellä joka kuudes

pari Suomessa kärsii tahatto-

masta lapsettomuudesta. Vä-

estöpohjaisten kyselytutki-

musten mukaan suomalaisis-

ta naisista 15 - 18 prosenttia ja

miehistä yhdeksän prosenttia

ilmoittaa kokeneensa tahaton-

ta lapsettomuutta.

Yhdessä tutkimuksiin

-Lapsettomuuteen liittyviä

tunteita ei voi jakaa mustaval-

koisesti. Luonnollista toki on,

että naiset aistivat ja reagoivat

mahdolliseen lapsettomuu-

teen voimakkaammin, koska

heillä on kuukautiskierto ja

he kantavat raskauden, Väes-

töliiton Klinikat Oy:n Turun

toimipisteen ylilääkäri Leena

Anttila arvioi.

Lapsettomuushoidot ovat ny-

kyään kehittyneet ja sitä myö-

tä tuloksetkin ovat parantu-

neet huomattavasti.

-Suhtautuminen hedelmöitys-

hoitoihin on pitkälti kuitenkin

temperamentin ja persoonan

sanelemaa kuin sukupuoleen

liittyvää. Lisäksi siihen vaikut-

taa paljon tieto, jota pariskun-

nat ovat itse keränneet tai jo-

ta me asiantuntijat heille tar-

joamme ja kerromme, ylilää-

käri Leena Anttila sanoo.

Neuvontaa pariskunnat

saavat heti yhteistyön alusta

lähtien. Jos lapsettomuustut-

kimusten jälkeen päädytään

hedelmöityshoitoon, aivan

ensimmäiseksi pariskunnan

kanssa tehdään hoitosuostu-

mus. Tässä vaiheessa punta-

roidaan ja mietitään hoito-

prosessia sekä huomioidaan

hoidettavien omat tunteet ja

ajatukset tulevasta hoidosta.

Varsinaisessa lapsettomuus-

tutkimuksessa selvitetään se-

kä naisen että miehen hedel-

mällisyys.

–Koska kyse on kahden kau-

pasta, teemme molemmille

peruskartoitukset. Siemennes-

teestä tehdään analyysi, jonka

tutkimusarvo on lähinnä seu-

rantatyyppinen eli tarkoitus

on sulkea pois vakavat siitti-

ötuotannon häiriöt. Naiselle

tehdään rakenteellisia ja toi-

minnallisia tutkimuksia: tut-

kitaan muun muassa, voiko

raskaus alkaa, säilyä ja kestää

loppuun asti. Naisilta tutki-

taan myös tiettyjä hormonaa-

lisia seikkoja, joilla varmiste-

taan, että kuukautiskierto on

normaali, Anttila luettelee.

”Yleensä miehet

varaavat ensimmäisen

ajan klinikalle”

Parikymmentä vuotta sitten

vastaanotolla tavattiin usein

vain nainen. Miehen ainoa-

na tehtävänä oli vaivihkaa toi-

mittaa spermapurkki labo-

ratorioon tutkittavaksi. Nyt

pariskunnat lähtevät yhdes-

sä liikkeelle. Hyvin yleistä on

myös se, että miehet varaavat

ensimmäisen käyntiajan kli-

nikalle.

–On erittäin tärkeää, että pa-

riskunta on samalla kalkki-

viivalla asioiden selvittelyssä.

Olipa kyse esitietojen kartoi-

tuksesta, tutkimusprotokollan

suunnittelusta, tutkimustu-

losten tulkinnasta tai hoidon

suunnittelusta, molempien on

hyvä tietää, missä mennään,

ylilääkäri Leena Anttila ko-

rostaa.

Pariskunnan molemmat

osapuolet otetaankin tutki-

muksiin mielellään yhtä ai-

kaa.

–Vaikka jommaltakummal-

ta löytyisi hedelmättömyyttä

heikentävä seikka, voi tutki-

muksissa löytyä muitakin te-

kijöitä, jotka on huomioitava

kokonaisuudessa.

Mitä hoitoja on tarjolla?

Suomessa on tarjolla lähes

kaikkia hoitoja, joita ylipää-

tään lapsettomuuden hoita-

miseksi on saatavissa. Hedel-

möityslaki kieltää ainoastaan

kohdunvuokrauksen. Hoito-

muoto valitaan tutkimustu-

losten perusteella.

-Jos kyse on munasolun kyp-

symishäiriöstä, lähdetään lää-

kehoidolla liikkeelle. Jos sper-

malaadussa on lieviä häiriöitä,

tehdään inseminaatio eli pes-

tään siemennesteestä parhaat

siittiöt, jotka viedään kohtuun.

Näiden lisäksi tehdään myös

koeputkihedelmöityshoitoja,

joihin kuuluvat muun muassa

mikrohedelmöitys, epäkypsi-

en munasolujen kypsentämi-

nen laboratoriossa sekä alki-

on pakastus, Leena Anttila

selvittää.

Kirjoittaja on Taina Poh-

janheimo. Hän on synty-

nyt vuonna 1958 ja asu-

nut Vammalassa, kunnes

vuonna 2004 muutti Tu-

run saaristoon. Viettää

nykyisin talvikuukausia

Kanarialla.

Vain ajatuksia:

Hiihtolomat ovat ohi ja moni

lukija on varmaan viettänyt

lomansa Kanarian saarilla.

Viisitoista vuotta sitten en

olisi uskonut, että tulisin it-

sekin viettämään siellä lo-

miani tai vaikkapa asuisin

osan vuodesta. Kuvittelin,

että saaret ovat täysin turis-

min pilaamia eikä alkuperäi-

sestä väestöstä tai elämänta-

voista olisi jäljellä rippeitä-

kään. Kuinka väärässä olin-

kaan.

Muutama vuosi sitten

vuokrasimme ystävän kaut-

ta asunnon Gran Canarialta

viikoksi. Seuraavina vuosi-

na vuokrausajat vain piden-

tyivät ja lopulta ihastuimme

niin, että hankimme oman

asunnon.

Tärkein tekijä viihtymi-

sessä on ollut ilmasto. Lep-

poisan lämmintä ympäri

vuoden, eikä sade juurikaan

haittaa. Aluetta, jossa majai-

lemme, mainostettiin Tans-

kassa 20 vuotta sitten seuraa-

vasti: ”Rahat takaisin, jos lo-

mallasi sataa”. Ei ehkä aivan

totta enää näinä ilmaston-

muutoksen aikoina, mutta

lähellä totuutta edelleen.

Asunnossamme oli muu-

tamia välittäjän lupaamia

pikku korjauksia tekemät-

tä ja saimme heti alkajaisik-

si tuntumaa espanjalaiseen

työkulttuuriin.

Terassin seinässä olleen

puolen neliön reiän korjaa-

miseen tarvittiin 2 miestä

ja 2 päivää. Keskeneräisten

sähkötöiden ja lämminve-

sivaraajan kytkentöjen kor-

jaajaa odoteltiin viikko. TV-

antennin asentaja saapui vii-

dennellä sovitulla tapaami-

sella. Peruuntumisten syyt

olivat lähinnä huvittavia:

liikaa stressiä verolomak-

keista yhdelle päivälle, puh-

das unohdus, väärä merkin-

tä kalenterissa, antennia ei

olekaan varastossa jne. Kun

asentaja viimein saapui ja

työkin oli lähes valmis, soit-

ti vaimo ja komensi miehen

kotiin syömään. Siltä seiso-

malta mies pakkasi työka-

lunsa ja lähti. Palasi onneksi

seuraavana päivänä.

Taloyhtiön parkkialuei-

den asfaltointia varten autot

pyydettiin siirtämään hy-

vissä ajoin edellisenä iltana.

Ohjeita noudattaen siirsim-

me automme kadun varteen

vain huomataksemme aa-

mulla, että olimme ainoat.

Asfalttiporukka saapui vas-

ta seuraavana päivänä.

Kiireettömyyteen ja aika-

taulujen joustavuuteen on

pikku hiljaa tottunut, niin

kuin siihenkin, että itse teh-

den säästyy aikaa, vaivaa ja

rahaa. Tarvikkeita hakies-

sa ympäristö tulee tutuksi ja

sanavarasto kasvaa.

Saaren luonto ja sen mo-

nimuotoisuus ovat yllättä-

neet. Olemme ajelleet sato-

ja kilometrejä kiemuraisilla

teillä tutustuen pieniin vuo-

ristokyliin, pohjoisen puo-

len hedelmätarhoihin ja

mantelipuulaaksoihin, hen-

keäsalpaaviin maisemiin

länsirannikolla ja tietenkin

karuun etelärannikkoon,

jossa suurimmat turistikes-

kukset sijaitsevat. Näkemät-

tä on vielä paljon, kuudesta

muusta saaresta puhumat-

takaan.

Mitä voisi lahjoittaa sille, joka jo

omistaa kissankellon, vanamon,

säteet kevätauringon, jolla on talvi

ja syys, kävisikö ystävyys?

- Uppo-Nalle -

P

ääsin viime viikolla pitkästä aikaa käymään

navetassa ja kun ajelin kotiinpäin lannalta

haisten, olin varsin nostalgisissa tunnelmis-

sa. Lapsuusmuistot palasivat niin elävinä mieleeni.

ikkutyttönä en nimittäin tiennyt juuri ihanampaa

paikkaa, kuin mummula. Ja mummulan navetta.

Harjasin lehmiä, juotin vasikoita ja lypsin mummun

kanssa kuttuja ja sain jopa auttaa juustojen teossa.

Se oli ihan mahtavaa. Kissojen kippoon laitoin lyp-

sylämmintä maitoa ja maistelin sitä kyllä itsekin.

Erityisen jännittäviä olivat tilanteet, kun jonkun

lehmän poikimisen h-hetki lähestyi. Kerran vanno-

tin mummua herättämään minut, jos lempilehmä-

ni poikiminen alkaisi yöllä. Mummu herättikin ja

yöpaita päällä, kumisaappaat jalassa ja unenrippei-

tä silmistäni hieroen seurasin mummua navettaan,

jossa poikiminen oli jo alkanut. Jossakin vaiheessa

jouduimme mummun kanssa hieman avittamaan

poikivaa äitilehmää vetämällä vasikkaa ulos sorkis-

ta. Ihmeissäni seurasin, kuinka hontelo tulokas pi-

an jo pyrki jaloilleen.

Tunsin itseni aika tärkeäksi, kun kesäaikaan taa-

ta usein pyysi minua avukseen ja viemään lehmiä

vähän matkan päässä sijaitsevalle laitumelle. Taata

kulki lauman edellä ja minä koivuvitsan kanssa pe-

rässä tarkistamassa, että muut seuraavat johtajaa.

Se oli kuulkaa jännää puuhaa.

Kuttujen kanssa minulla ja kahta vuotta vanhem-

malla tädilläni oli kiva leikki, pidimme nimittäin

niille ravintolaa. Teimme voikukanlehdistä ja kai-

kenmoisista kasveista ja oksista niille herkullisen

näköisiä kakkuja ja kääretorttuja, jotka meidän ilok-

semme maistuivat kutuille todella hyvin.

Muistaakseni lapsuuden kesät olivat aina kauniita,

satoikohan silloin ollenkaan? Muistan, miltä seipäil-

tä korjattu heinä tuoksui, saatikka miltä kutunjuus-

toleivät ja kahvi maistuivat heinäpellolla. Entäs, kun

heinä oli ajettu navetan ylisille? Sen parempia piilo-

paikkoja ei kuulkaa ole keksittykään, vaikka mum-

mu kyllä pelkäsi meidän kolovan itsemme ja puto-

avan syöttöluukun kautta lehmien ruokintapöydäl-

le. Ei pudottu, mutta kolhittiin kyllä itseämme aina

tasaisin väliajoin. Voi niitä aikoja.

Havahdun takaisin tähän päivään päästessäni koti-

pihaan. -Hyi, miltä sä haiset. Missä sä olet ollut, ky-

selevät rakkaat teinini, kun pölähdän ovesta sisään.

Minua naurattaa ja vastaan, että aika kaukana, ai-

nakin ajatuksissani.

Otsikoiden takaa

Maija Latva

Nostalgisissa

tunnelmissa

”

Yöpaita päällä, kumisaappaat

jalassa ja unenrippeitä silmistäni

hieroen seurasin mummua

navettaan, jossa poikiminen oli jo

alkanut.

Mies, kukka on todella helppo tapa ilahduttaa naisia. Kokeile vaikka

Naistenpäivän kukkaopas miehille

Miehet ovat avainasemassa

naistenpäivän, maaliskuun

kahdeksannen, juhlinnas-

sa. Miehet käyvät kukka-

kaupassa paljon harvemmin

kuin naiset, mutta he teke-

vät usein isomman kerta-

ostoksen. Miehet osaavat

myös arvostaa kukkamyyjän

ammattitaitoa naisia enem-

män.

Naistenpäivä on ehkäpä

kukkapäivistä helpoin, sillä

siihen ei meillä liity moni-

kymmenvuotisia perinteitä.

Siis, mies, reippain mielin

lahjoittamaan kukkia elä-

mäsi naisille.

Näin onnistut

varmasti:

1. Varaa itsellesi kukkaos-

tokseen aikaa noin vartin

verran.

2. Pyydä apua. Kukkamyy-

jä on ammattilainen, ja osaa

ehdottaa sopivia ratkaisu-

ja. Myyjä voi kysellä mieles-

täsi outoja, kuten kukkien

saajan ikää, mutta hän vain

yrittää rakentaa lahjan saa-

jasta mielikuvaa.

3. Kukka on pääasia, ei sen

väri. Jos et tiedä kukkien

saajan mieliväriä, ota itsel-

lesi mieluista. Mikään vä-

ri ei nykypäivänä ole epä-

sovelias.

4. Leikko- ja ruukkukukat

ovat aivan yhtä sopivia nais-

tenpäivänä.

5. Leikkokukissa pätee

nyrkkisääntö: mitä lyhyem-

pi varsi, sitä kauemmin kuk-

ka yleensä kestää. Lyhytvar-

tisella kukalla on lyhyempi

matka imeä vettä maljakos-

ta kuin pitkävartisella.

6. Jos valits t valmista kimp-

pua, vältä krumeluureja ja

metallihileitä.

7. Kukkivalle ruukkukukal-

le kannattaa valita mukaan

myös väriin sopiva suoja-

ruukku, joka antaa kukalle

tyylikkään säväyksen. Kuk-

kamyyjä osaa neuvoa asi-

assa.

8. Kukkia voi jo laittaa ulos-

kin. Tetenarsissit ja muut

pienet sipulikukat viihtyvät

jopa muutaman asteen pak-

kasessa, ja lasitetulla par-

vekkeella erityisen hyvin.

Ne voi kesällä istuttaa puu-

tarhaan.

9. Muista viedä kukkia myös

nuorisolle.

10. Työpaikalle kannattaa

kiikuttaa kukkia jo perjan-

taina 6. maaliskuuta.

Naistenpäivä on ehkä kuk-

kapäivistä helpoin.

Suhtautuvatko miehet ja naiset asiaan eri tavoin?

Tahaton lapsettomuus koskettaa jopa joka

kuudetta hedelmällisessä iässä olevaa pariskuntaa

”

Naiselle

tehdään

rakenteellisia ja

toiminnallisia

tutkimuksia:

tutkitaan muun

muassa, voiko

raskaus alkaa,

säilyä ja kestää

loppuun asti.

YK:nKansainvälistä naistenpäi-

vää (eng. InternationalWomen’s

Day / United Nations Day for

Women’s Rights and Interna-

tional Peace) on vietetty 8. maa-

liskuuta vuodesta 1975 alkaen,

mikä oli samallamyös Kansain-

välinen naisten vuosi.

Mimosan oksa (Acacia dealbata), symboloi useissa kult-

tuureissa Naistenpäivää

Naistenpäivä

Page 12 - Alueviesti_10_2009