Page 13 - Alueviesti_10_2009

13 Keskiviikko maaliskuun 4. 2009
Maija Latva
-Sastamalan kaupungin tu-
lee lomittajien työnantajana
huolehtia siitä, että työnteki-
jät voivat työskennellä tiloil-
la turvallisesti, selvittää lomi-
tuspalvelupäällikkö Raili Pu-
ro Sastamalan Seudun lomi-
tuspalveluyksiköstä. Tämän
vuoksi tiloilla kiertää tilakar-
toittaja Erika Pykäläinen te-
kemässä tilaolosuhdekar-
toituksia. -Kartoitukset ovat
laahanneet pahasti jäljessä.
Työnjohto ei ole ehtinyt kar-
toituksia tehdä, koska muita-
kin töitä on ollut riittämiin.
Tämän vuoden alusta saimme
kuitenkin määrärahan tilapäi-
seen kartoittajan toimeen, jo-
ten asia saataneen kuntoon,
Raili Puro lisää. Tilakartoi-
tuksessa käydään lävitse nii-
tä työvaiheita, joita lomittaja
tekee tullessaan tilalle lomit-
tamaan sekä katsastetaan esi-
merkiksi sähkölaitteet, työti-
lat ja työolot.
Sastamalan Seudun lo-
mituspalveluyksikkö vas-
taa maatalousyrittäjien lomi-
tuspalvelujen järjestämisestä
Sastamalan alueen lisäksi Hä-
meenkyrön kunnan, Ikaalis-
ten, Nokian ja Ylöjärven
kaupunkien alueella.
Asiat mallillaan
Viime keskiviikkona Erika Py-
käläinen suuntasi kartoituksen
tekoon Sastamalan Myllymaa-
han Merja ja Timo Ylitalon ti-
lalle. Ylitaloilla on perinteinen
parsinavetta, 15 lypsävää sekä
muutama hieho kasvamassa. -
Nykyaikanahan tämä on täl-
lainen pieni tila, isäntä juttelee.
Erika ja isäntäväki katsastavat
yhdessä paikkoja ja Erika kyse-
lee niin työtavoista kuin tulevai-
suuden suunnitelmistakin.
E r i -
ka toteaa
kierroksen
päätteeksi, et-
tä Ylitaloilla
on asiat hyvällä
mallilla. -Nave-
tassa on hyvä va-
laistus ja ilman-
vaihto, hän kiitte-
lee. Ainoastaan navetan ylisiltä
löytyi pari kohtaa, joihin Erika
esitti parannusta.
Hyviä lomittajia
Merja Ylitalonmukaan kartoi-
tuksen teko on tärkeää kaikil-
la tiloilla, joissa lomittaja käy.
-Ulkopuolinen varmasti huo-
maa paremmin, jos tilalla on
joitakin vaaran paikkoja, hän
pohtii. Ylitalot ovat olleet tyy-
tyväisiä heillä käyneisiin lo-
mittajiin ja loma-ajat ovat tie-
tysti tervetullutta vaihtelua
maatalousyrittäjien arkeen. -
Joka vuosi käymme yhdessä
viikon matkalla Lapissa, Muo-
niossa.
Siel-
lä ke-
räämme
marjoja ja
kalastelem-
me, Mer-
ja kertoo.
Muina va-
paapäivinään
he käyvät su-
kuloimassa tai
vaikka laival-
la hieman tans-
sahtelemassa. -Ja
paperitöiden te-
kemiseenkin me-
nee oma aikansa,
Merja lisää.
Lomapäiviä voi ostaakin
-Maatalousyrittäjille kuuluu
25 lomapäivää vuodessa, Raili
Puro kertoo. Hän muistuttaa,
että lomapäiviä voi myös os-
taa ja ostopäiviin on mahdol-
lisuus saada tukea kaupungil-
ta. Timo Ylitalo kertoo, että
ovat käyttäneet tätäkin mah-
dollisuutta. -Alueellamme on
120 kuukausi-
pa l kkais-
ta lo-
m i t -
tajaa ja
erilaisia ly-
hyempiä työsuh-
teita tekee vuosittain
noin 200 henkilöä. Li-
säksi lomituksia tekevät yk-
sityiset palveluntuottajat, joita
on tällä hetkellä 12, Raili Pu-
ro selvittää.
Uutta on lomituksen
netti
Uutta lomituksessa on myös
nettipalvelu, joka on ollut vilje-
lijöiden käytössä vuoden päivät.
-Lomitusnetissä viljelijä voi teh-
dä lomitusvaraukset, tarkastella
toteutuneita lomituksia ja teh-
dä sijaisapuhakemukset esimer-
kiksi koulutuksen tai sairauden
vuoksi, Raili Puro luettelee. Hän
kertoo, että viime vuonna lo-
mahakemuksia tuli netin kaut-
ta noin 10 prosenttia.
Lomahallinto toivookin, et-
tä asiakkaat käyttäisivät tämä
mahdollisuutta enemmän. Vä-
hentäähän se osaltaan hallinto-
puolen työtä.
Tämän vuoden alusta myös
lomittajat ovat päässeet seu-
raamaan työvuorolistojaan lo-
mitusnettiin. -Seuraava tavoite
on, että voisimme sähköises-
ti vastaanottaa työntekijöiden
työtunti-ilmoitukset, suoraan
lomitusnettiin, Raili Puro to-
teaa.
Hannu Virtanen
Katariina Pylsyltä käy kuin
luonnostaan ihmisten rohkai-
seminen uusiin asioihin. Nyt
kehittämispäällikkö innostaa,
kannustaa ja perehdyttää vil-
jelijöitä käyttämään sähköistä
tukihakua.
Vuodesta 1995 lähtien
Pylsy on opastanut EU-Mou-
hijärven viljelijöitä täyttä-
mään maatalousviranomai-
sen edellyttämiä kaavakkei-
ta. Nyt kunnianhimoisella
viljelijöiden koulutushank-
keella halutaan pitää tuot-
tajaväki ajan hengessä kiin-
ni Sastamalan lisäksi myös
Hämeenkyrössä, Parkanos-
sa, Kihniössä, Kiikoisissa ja
Punkalaitumella.
Ministeriö toivoo, että tänä
keväänä 10 prosenttia tukiha-
kemuksista jätetään sähköi-
sesti. Katariina Pylsy arvelee
seudulla päästävän sähköis-
ten hakemusten osuudessa 15
prosenttiin. Sastamalan ja Hä-
meenkyrön alueilla on tuhat-
kunta hakijaa.
Jotta tukihakemukset voi
tehdä sähköisesti netissä,
täyttäjä tarvitsee erityiset vi-
pu-tunnukset, jotka voi hank-
kia kunnan maaseutuviran-
omaiselta.
Sähköisen tukihaun koulu-
tuskierros on parhaillaan me-
nossa.
-Opetan hakemaan tunnuksia
ja näytän lomakkeiden täyt-
tämisen demoversiota, Pylsy
kertoo.
-On hieno tunne, kun koulu-
tustilaisuudessa näkee ihmis-
ten saavan ahaa-elämyksen ja
heidän huomaavan sähköisen
tukihaun mahdollisuudet.
-Koulutus myös auttaa moti-
voitumaan tukihaussa ajois-
sa, eikä hakemusten jättämi-
nen jää viime tippaan. Hake-
muksia ei voi myöskään täyt-
tää väärin, sillä kone ilmoittaa
virheestä.
Tämän viikon torstaina
koulutustilaisuus on Pirjon
pirtillä Keikyässä kello 19. En-
si viikon perjantaina 13. maa-
liskuuta kokoonnutaan aiheen
tiimoilta Kauppalantalon val-
tuustosaliin Sastamalan kes-
kustassa kello 10.
Viljelijät tarttuvat
mahdollisuuteen
Kolutukseen osallistuneet
Mirja Heikkilä Stormista,
Antti Ritala Kiikasta ja Lassi
Ketola Pohjolanjärveltä pitä-
vät täysin mahdollisena, että
tukihakemukset täytetään tä-
nä keväänä tietokoneen ruu-
dulla.
Heikkilällä on lypsykar-
jaa, Ritala kasvattaa hiehoja
sekä viljelee viljaa ja Ketolal-
la on yhdessä veljensä kans-
sa omistaman maatalousyhty-
män puitteissa lypsykarjaa se-
kä viljanviljelyä.
Tukiviidakot ovat kaikille
tuottajille tuttuja tiheikköjä jo
vuosien ajalta, mutta Lassi Ke-
tola oikein näyttää, miten tu-
kihakuun liittyvät mapit ovat
lihoneet. Kun vuonna 1995
viljelijää johdatettiin tukiha-
kujen maailmaan 64-sivuisel-
la oppaalla, vuonna 2007 pos-
ti toi hakemuskaavakkeiden
lisäksi kaksi opusta, joissa si-
vuja oli yhteensä alun kolmat-
ta sataa.
-Koulutuksen myötä on tullut
ajatus hakea tukia sähköisesti,
Ketola sanoo ja tervehtii kiin-
nostavana piirteenä erityisesti
karttamateriaalin tuloa järjes-
telmään saataville.
-Onhan tässä jo monta vuot-
ta muutenkin räplätty tie-
tokoneita, Antti Ritala huo-
mauttaa.
-Mielekästä on lähteä säh-
köiseen hakuun mukaan juu-
ri nyt, kun aiheesta on koulu-
tustakin, Mirja Heikkilä vah-
vistaa.
Itse täyttävä tuntee
tilansa
Ensi vuoden loppuun saak-
ka kestävän hankkeen tavoit-
teena on vahvistaa viljelijöi-
den osaamista sähköisessä tu-
kihaussa, mutta myös kan-
nustaa heitä itse täyttämään
lomakkeensa.
-Lomakkeita pidetään usein
niin vaikeina, että niiden
täyttäminen annetaan teh-
täväksi ulkopuoliselle hen-
kilölle, Katariina Pylsy mai-
nitsee.
Oman tilan asioista on kui-
tenkin oltava selvillä, vaikka
joku toinen lomakkeet täyt-
täisikin. Tässä Pylsyn mukaan
auttaa juuri se, että itse täyttää
lomakkeet.
Hanke myös haluaa paran-
taa viljelijöiden yhteistoimin-
taa ja verkostoitumista sekä
edistää ja parantaa työssä jak-
samista.
Hankkeen rahoitukseen
saatu peräti 90 prosenttia jul-
kista rahaa. Paikalliset maata-
loustuottajat ovat mukana jär-
jestöjensä kautta 10 prosentin
osuudella.
”
Nykyaikana tämä on pieni tila.
-Isäntä Timo Ylitalo.
Sähköinen tukihaku usi työkalu viljelijöille
Antti Ritala, Lassi Ketola ja Mirja Heikkilä ovat aikeissa jättää tilojensa tukihakemuk-
set tänä keväänä sähköisesti. Kehittämispäällikkö Katariina Pylsy on ilahtunut asian
myönteisestä vastaanotosta. Lassi Ketola näyttää, miten tukihakemusmappi on liho-
nut vuodesta 1995 vuoteen 2007.
Tilakartoitus takaa lomittajille
turvalliset työolot
Tilakartoittaja Erika Pykäläinen (vasemmalla), lomituspalvelupäällikkö Raili Puro sekä Merja ja Timo Ylitalo na-
vettakierroksella.
Komeasarvinen Sipu-
li oli kiinnostunut toi-
mittajan kamerasta.