Page 22 - Alueviesti_10

22

Keskiviikko maaliskuun 4. 2009

Koulut ja kurssit

KULTASEPPÄ

• valmistaa aitoja koruja

• on perinteen taitaja

• osaa muotoilla ja tuntee materiaalit

LAVASTERAKENTAJA

• tekee elokuvaan ja teatteriin esineitä jotka eivät ole totta

• osaa rakentaa valaistuksia

• pystyy luomaan tunnelmia

SISUSTAJA

• on todellinen uudistaja

• muokkaa kodit ja julkiset tilat asiakaslähtöisesti

• tietää miten toimitaan yhdessä

Tyrvään käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksessa vaatimuksena on peruskoulu, lukio tai jokin ammatillinen

tutkinto. Opiskelu on kokopäivätoimista ja kestää 2,5 - 3 vuotta pohjakoulutuksesta riippuen.

Jo hankitut tiedot ja taidot luetaan hyväksi niin että osaamiaan asioita ei tarvitse opiskella uudestaan.

Perehdytämme ammattitaidon perusteisiin ja kannustamme yritystoimintaan.

Ammattilaiseksi pyrkivän eduksi ovat sinnikkyys ja uteliaisuus sekä kätevyys jossakin asiassa.

Yhteishaku on 2.3. – 20.3. Valintakokeisiin voi osallistua joko 4. tai 5.5.2009.

Lisätietoja: opinto-ohjaaja Eija Uotila 050 3458725 / apulaisrehtori Anita Lietepohja 050 5558845

Tyrvään käsi- ja taideteollisuusoppilaitos

Sastamalankatu 2, 38210 Sastamala

Työ- ja elinkeinokeskus

Tilaisuuden aiheina ovat

Finpron kansainvälistymisratkaisuja nykyhetken

yritystarpeisiin • Myynnin ja markkinoinnin kehittäminen

• Messut kansainvälistymisen apuna • Finnveran rooli

ulkomaankaupan ja kansainvälistymisen rahoituksessa •

Ulkomaankaupan maksuliikenne ja viennin rahoitus •

Kansainvälistymisen työkalut

Ilmoittautumiset ja lisätiedot:

Ohjelman löydät internet-osoitteista

www.te-keskus.fi/pirkanmaa/tapahtumat

ja

www.yrityssastamala.fi.

Ilmoittautumiset viimeistään 16.3.2009

jaana.seppala@yrityssastamala.fi

tai (03) 5213 5106.

Tiistaina 17.3.2009 klo 12.30–16.00

Paikka: Sastamalan Seudun Yrityspalvelu Oy,

Puistokatu 10, Sastamala

Tilaisuus vientiä suunnitteleville tai

sitä laajentaville yrityksille:

Kansainvälistymisen

haasteet ja käytännöt

Kalvosuodatusmenetelmä

puhdistaa veden, eikä jätä veteen ja

harjuun myrkyllisiä kemikaaleja

Suomessa on, jopa TSV:n si-

saryritysten Kotkan Vesi Oy:

n ja Kymenlaakson Vesi Oy:n

käyttämä menetelmä, jolla he

saavat vetensä tulemaan EU-

kelpoiseksi. Se on käännetty

Osmoosi-menetelmä, jota he

siellä kutsuvat kalvosuodatus-

laitokseksi. Siellä ovat lopet-

taneet Kymijoen käyttämisen

ihmisten juomavedeksi, koska

joki oli pahoin saastunut em.

elohopeasta. Kuitenkin joki si-

sälsi vain murto-osan siitä elo-

hopeamäärästä, mitä Kokemä-

enjoki sisältää. Onhan Koke-

mäenjoki Suomen raskaan ja

kemianteollisuuden tunnettu

viemärijoki, jonne ovat kaikki

teollisuuden alat laskeneet su-

rutta jätteensä.

Käännetty osmoosi kyke-

nee puhdistamaan kaikki nä-

mä myrkyt partikkelikool-

taan( 0,0001-0,1 µm) ja Virt-

taankangas tulee säilymään

puhtaana, jolloin nykyiset alu-

een asukkaat voivat ottaa kai-

voistaan puhdasta pohjavet-

tä, minkä veroista ei monesta

maasta maapallolla löydy. EU

kieltää lainsäädännöllään jyr-

kästi pohjaveden laadun huo-

nontamisen kaikissa jäsen-

maissaan ja se määräys olisi

pitänyt olla Suomenkin lain-

säädännössä jo yli vuosi sit-

ten. Siitä EU onkin moittinut

Suomea vasta pari kuukautta

aikaisemmin.

Miksi muuten joen me-

tyylielohopean pitoisuutta ei

ole mitattu. MeHg on ehdot-

tomasti elohopean vaarallisin

yhdiste ja vaarallinen myrk-

ky. LOSYK juuri ilmoitti kir-

jeellään Di Hannes Heikkiläl-

le Kokemäenjoen ruoppauasi-

assa, että jokea ei voi ruopata,

koska se sisältää” erittäin hai-

tallista metyylielohopeaa, jo-

ka sattaa lähteä liikkeelle jo-

kea ruopattaessa” ja sitä saat-

taa tulla lisää elohopean mety-

loituessa metyylielohopeaksi.

Muuten, metyylielohopea

on joessa jatkuvasti liikkeellä.

Sitä valmistuu jatkuvasti me-

tyyloitumalla pintasedimen-

tissä ja se liikuu virran muka-

na, mutta pitoisuus vaihtelee

olosuhteiden mukaan, paljon-

ko on SRB-bakteeria (Sulfate

Reducing Bakteria), sulfaatte-

ja ja erilaisia metalleja on ve-

dessä.

Professori Vuori ilmoitti

TS:n uutisessa viime vuoden

alussa syyt mittausten puuttu-

miseen: ”On kallis mitata, pi-

toisuudet joessa erittäin pie-

niä, eikä Suomessa voida mita-

takaan ja että metyylielohopea

vedessä ei ole koskaan aiheut-

tanut terveysriskiä”. Onkohan

muuten näin todella, professo-

ri? Miksi sittenMinamatalahti

Japanissa määrättiin ruopatta-

vaksi, koska sen sedimenttien

elohopeapitoisuus oli vain 5-

8,75 mg/kg. Kokemäenjoessa

TSV:n tutkimusten mukaan

on 100 mg/kg ja Saksalaisen

ENVIRON tutkimuksen mu-

kaan on 94 mg/kg eli yli 12

kertainen määrä verrattuna

Japanilaiseen yli 1000 ihmistä

tappaneeseen pitoisuuteen.

Kuitenkin Amatson-elo-

hopeajoen metyylielohopean

tutkija tri Arroy sanoo olevan

sama, nautitaanko metyyli-

elohopea kalassa vai vedes-

sä. Hän on tehnyt väitöstutki-

muksensa kaloista ja työsken-

telee Cajamarcan Yliopistossa

tutkijana. Hän pitää ensiar-

voisen tärkeänä Kokemäenjo-

en metyylielohopean pikaista

tutkimista. On positiivistakin

kerrottavaa: SRB-bakteeri ke-

hittää metyloidessaan eloho-

peaa- B12 vitamiinia tampe-

relaisten viemäriveden ulos-

teista, joten TSV voi myydä

vettään terveysvaikutteisena-

vitamiinilisäyksellä terästet-

tynä, olkoonkin B12 vitamii-

ni valmistettu tamperelaisten

ulosteista. Tämähän on vain

puhdasta kemiaa.

On törkeä ympäristörikos

jättää joen vaarallisin myrkky

tutkimatta.

Virttaankankaan Suojelu-

yhdistys Ry

Erkki Halkivaha, puheen-

johtaja, maatalousyrittäjä

Heino Kärkkäinen, sihtee-

ri, insinööri.

Yleisöltä

Vetoomus Pirkanmaan päättäjille

Keskusjätevedenpuhdista-

moa ollaan kovasti suunnit-

telemassa Pirkkalaan ja No-

kia-vaihtoehdossakin ainoa

teknisen veden poistopur-

kuputki sijaitsisi Pyhäjärven

matalikossa ( tai Kulovedessä

). Suomen aiemmat keskusjä-

tevedenpuhdistamot sijaitse-

vat rannikolla ja poistoput-

ket ovat useiden kilometrien

päässä Itämeren syvänteissä.

Tässä suunnitelmavaihtoeh-

dossa laskettaisiin jätevesi

häiriötilanteissa täysin käsit-

telemättömänä Pyhäjärveen.

Tämä tuhoaisi Pyhäjärven se-

kä sen alapuoliset vesistöt.

Ympäristövaikutusten ar-

viointiselvityksessä, YVA-

selvityksessä, oli useita yli-

malkaisuuksia ja puutteita.

Esimerkiksi maamassojen,

lietteen ja tuhkan valtavi-

en määrien välivarastointi

ja jatkokäyttö olivat selvit-

tämättä. Myös ympäri maa-

kuntaa jouduttaisiin teke-

mään lisää siirtoviemäreitä

pumppausasemineen, joita

ei ole laskettu kustannuksiin.

Merkittävää on, ettei hanke-

vaihtoehdoille ole tehty kus-

tannusvertailua. On esitet-

ty, että hajautetussa 0+ vaih-

toehdossa säästettäisiin jopa

100 miljoona euroa verrat-

tuna keskuspuhdistamon ra-

kentamiseen kaikkine siirto-

tunneleineen. Murto-osalla

tästä rahasta voitaisiin maa-

kunnan puhdistamoihin saa-

da esim. typenpoisto, jota la-

kikaan ei vielä vaadi.

Vaihtoehto 0+ , jossa kes-

keiset maakunnassa jo ole-

vat puhdistamot nykyai-

kaistetaan, on tulevaisuutta

ajatteleva ympäristöpäätös.

Hajautetussa mallissa tapah-

tuu myös sellaista luontaista

puhdistumista, joka ei keski-

tetyssä mallissa ole mahdol-

lista. Olemme myös erittäin

huolissamme Pirkkalan maa-

perän korkeasta arseenipitoi-

suudesta. Tämä muodostaisi

kalliota louhittaessa myrkyl-

lisen ympäristöhaitan eikä

kalliotunneleista jäteveteen

kertyvää arseenia pystytä

poistamaan, joten siitä tulee

vaarallinen riski ihmisille ja

luonnolle eikä vielä ole löy-

detty puhdistusmenetelmää,

millä kaikki virukset, baktee-

rit, hormonit ja muut myrk-

kyjäämät saadaan puhdistet-

tua. On edesvastuutonta, että

suunnitellaan keskuspuhdis-

tamovaihtoa, jossa lähes ko-

ko Pirkanmaan, yli 400 000:n

asukkaan, sairaaloiden ja jat-

kossa myös teollisuuden jäte-

vedet johdetaan yhdeltä puh-

distamolta yhtä purkuputkea

myöten yhteen kohtaan ma-

talaa Pyhäjärveä.

Lisäksi uhkana olisivat

vierekkäin sijaitsevat strate-

giset poikkeusolojen sabo-

tointikohteet: armeijan len-

nosto, lentokenttä lisäkiitora-

tavarauksineen sekä ajateltu

maakunnan jätevedenpuh-

distamo.

Puhdas vesi on ollut aiem-

min meillä itsestään selvyys

ja sitä on haaskattu. Nyt on

herätty säästötoimiin ja tämä

trendi tulee voimistumaan ja

sen myötä keskusjäteveden-

puhdistamo tulisi olemaan

valmistuessaan ylimitoitettu,

valtaisan kallis ja lisäksi tek-

niikan kehitysvauhdissa jäl-

keen jäänyt. Yksi pelko on

myös se, että seuraavien 10-

15 vuoden aikana, kun suun-

nitellaan keskitettyä vaihto-

ehtoa, annetaan nyt toimivien

puhdistamojen rapistua jopa

asetusten vastaisesti.

Totta kai pirkkalalaisina

yritämme pitää pientä kun-

taamme asumiskelpoisena.

Mutta haluamme pitkällä täh-

täimellä ympäristöystävällistä

lopputulosta koko vesistöä ja

koko maakunnan tulevaisuut-

ta ajatellen. Toivomme teidän

päätyvän päätöksissänne 0 +

vaihtoehtoon, jossa osa ny-

kyisistä puhdistamoista uu-

distetaan vastaamaan vähin-

tään keskuspuhdistamotasoa

ja muita saneerataan tarpeen

mukaan.

Pirkkalan Keskusta

Kaunein

patalappu

selvisi

maanantaina

Taitokeskus Sastamalan pa-

talappunäyttely päättyi viime

perjantaina. Taitokeskuksen

väki laski kaunein patalappu

-äänestyksen tuloksen maa-

nantaina.

Ääniä annettiin yhteen-

sä 156. Hajonta oli suuri, pa-

talappuja oli 167 kpl ja 58 pa-

talappua sai ääniä. Kilpailun

voittajaksi nousi Sirkka Saa-

relan tyttöpatalappu, toiseksi

tuli Outileena Uotilan tu!at-

tu patalappu ja kolmanneksi

Kirsti Ylikosken virkattu kuk-

kapatalappu.

Ystävänpirtin sukkamum-

mujen hyväksi myytäviä pa-

talappuja on Taitokeskukses-

sa edelleen myynnissä.

Taitokeskus Sastamalan

kolme kauneinta patalap-

pua.

Valmistuneita

Kaija Helena Antola, o.s.

Huovila on valmistunut

kasvatustieteen maisterik-

si Turun yliopistosta.

Kelan nettisivut

uudistuivat

Kelan internetsivut on uudis-

tettu. Uudistuksen tavoitteena

on parantaa sivuston käytettä-

vyyttä sekä ohjata asiakkaita

ja yhteistyökumppaneita asi-

oimaan aktiivisesti verkossa.

Kelan internetsivut ovat yk-

si julkishallinnon eniten käy-

tetyistä verkkopalveluista. Ke-

laa enemmän kävijöitä ke-

räävät vain kotikuntien ja ve-

rottajan sivut. Kelan sivujen

kävijämäärä on kasvanut jat-

kuvasti. Viime vuonna Kelan

internetsivuille tehtiin yhteen-

sä 9,3 miljoonaa vierailua.

Ilme ja rakenne

muuttuivat

Uudistuksessa sivuston ra-

kenne ja ilme muuttuivat. Si-

vuston päävalikko muodos-

tuu nyt kuudesta välilehdes-

tä, joista kolme on suunnattu

henkilöasiakkaille, työnanta-

jille ja yhteistyökumppaneil-

le. Omiksi osioiksi on erotettu

Tietoa Kelasta, Asioi verkossa

ja Yhteystiedot.

Osoite

http://www.kela.fi

tuo suoraan henkilöasiakkai-

den etusivulle. Siellä on edel-

leen tuttu jaottelu elämänti-

lanteisiin. Lisäksi etusivul-

la on suora kirjautumismah-

dollisuus tunnistusta vaativiin

asiointipalveluihin, uusimmat

tiedotteet sekä pikalinkkejä

käytetyimpiin palveluihin.

Työnantajat-osioon on

koottu työantajille suunnattua

tietoa muun muassa työter-

veyshuollosta ja perhevapais-

ta sekä linkit työnantajien asi-

ointipalveluun, jossa työnan-

tajat voivat Katso-tunnuksilla

lähettää Kelalle tietoja tai ha-

kea etuuksia.

Yhteistyökumppanit-osios-

sa on Kelan palveluprosessiin

osallistuville asiantuntijoille,

kuten lääkäreille ja terveyden-

huoltohenkilöstölle, apteekeil-

le, oppilaitoksille, kuljetus- ja

kuntoutuspalveluntuottajille,

suunnattua tietoa ja asiointi-

palveluita.

Tietoa Kelasta osioon on

koottu tietoa Kelan toimin-

nasta, organisaatiosta, tutki-

muksesta ja tilastoista. Tästä

osiosta löytyvät myös avoimet

työpaikat, julkaisut ja tiedo-

tearkisto. Tiedotteita voi jat-

kossa tilata myös RSS-syöt-

teenä.

Asioi verkossa -osioon on

koottu sähköiset asiointipal-

velut, laskurit ja tulostettavat

hakemuslomakkeet. Näihin

kaikkiin on myös pikalinkit

etusivulla.

Yhteystiedot-osiosta löy-

tyvät valtakunnalliset palve-

lunumerot, toimistojen, eri-

tyisyksiköiden sekä hallinnon

yhteystiedot. Kelan toimisto-

jen, sivuvastaanottojen sekä

yhteispalvelupisteiden yhte-

ystiedot löytyvät jatkossa pal-

velupistehaulla. Palvelusta nä-

kee mm. tiedon palvelupisteen

esteettömyydestä, poikkeavis-

ta aukioloajasta sekä sijainnin

kartalta.

Jo yli 20 kuollut

tulipaloissa tänä vuonna

Tulipaloissa on kuollut jo 22

ihmistä tänä vuonna. Suurin

osa palokuolemien uhreista

oli keski-ikäisiä tai ikäänty-

viä miehiä.

Tiedot käyvät ilmi Suo-

men pelastusalan keskusjär-

jestön (SPEK) mediaseuran-

nasta.

Huolimaton tupakointi ai-

heutti helmikuun aikana to-

dennäköisesti ainakin kaksi

ihmishengen vaatinutta pa-

loa. Tupakointi oli myös vii-

me vuonna yleisin syttymis-

syy kuolemaan johtaneissa

tulipaloissa.

Viime vuonna tulipaloissa

kuoli yhteensä 103 ihmistä.

Page 22 - Alueviesti_10_2009