Page 26 - Alueviesti_14

26

Keskiviikko huhtikuun 1. 2009

Suomen lähihistoriasta johtuen meillä maatalous on

ollut varsin pientilavaltaista. Rakennemuutos alkoi

voimakkaana vasta 90-luvulla EU-jäsenyyden vauh-

dittamana. Maataloudesta luopumista on myös vauh-

dittanut se, että emännistä ja isännistä merkittävä osa

on kuulunut ns. suuriin ikäluokkiin ja on ollut luon-

nollinen aika siirtyä eläkkeelle.

En tarkoita sitä, että rakennemuutos olisi tapahtu-

nut ”kivuttomasti”. Valtakunnan tilastoissa kehitys on

näyttänyt sujuvan maataloushallinnon suunnitelmi-

en mukaan ehkä ylikin. Tilakohtaisesti ei ole kuiten-

kaan kivuttomasta ratkaisusta kysymys. Vaikka usein

jäädäänkin tilalle asumaan on raastavaa luopujien nä-

kökulmasta se, että oman maatilan peltoja viljelee jo-

ku muu kuin oma poika tai tytär. Pihanpiiri hiljenee,

kun kotieläintuotanto loppuu. Pieniksi jääneet raken-

nukset ovat vain varastoina. Luopumisen tuska on jää-

nyt vähälle huomiolle tässä ”koheltavassa” yhteiskun-

nassa.

Millaista maatilojen mallia nyt Suomessa tavoitellaan.

Näkymä taitaa olla sumea ja onko sitä edes Kalevi He-

milän jälkeen mietitty. Suomen olosuhteisiin eivät so-

vi USA:n, Ukrainan tai Brasilian plantaasimallit . Kas-

vukauden lyhyys, peltoalojen pienuus ja rikkonaisuus

ovat rajoittavia tosiasioita. En kannata teollista koti-

eläintuotantoa, jota jo on nähtävissä kotikaupungissa-

ni Huittissa. Lihatalot HK ja Atria ohjaavat kotieläin-

talouden sopimustuotantoa teollisiin yksiköihin oman

tehokkuutensa näkökulmasta.

Kannatan perheyritys- kokoa maataloustuotantoon.

Se ei ole enää sama perheviljelmä ihanne, jota tois-

timme kymmenet vuodet. Koneet, tietotekniikka ja ja-

lostus mahdollistaa selvästi suuremman tuotannon ja

entistä kevyemmillä töillä kuin esim. 80-luvulla. Jos

tuotanto on kannattavaa vain teollisessa mittakaavas-

sa on suomalainen ruuantuotanto erittäin haavoittu-

vaa. Juuri nyt salmonellakriisi paljastaa mitä vaikuttaa

se, että 120 000 kanaa käsittävä yksikkö joutuu pois

tuotannosta. Jos nämä kanat olisivat 12:sta 10000 ka-

nan kanalassa ei kaikkia varmaankaan olisi kohdannut

tämä saastuminen.

Luonto on yllätyksineen se huomioitava tekijä, joka

erottaa maataloustuotannon esim. metalliteollisuu-

desta. Luonnon ilmiöihin on suhtauduttava nöyrästi

ja sen lainalaisuuksia ei voi ohittaa. Suomen luonnos-

sa ja sääolosuhteissa on myös merkittäviä etuja, jot-

ka suojaavat meitä. Suomalaista maatilamallia ei pidä

tuhota. Se, että meillä maatilalla yhdistyy maatalous

ja metsätalous samaan yksikköön on arvokas asia. Sa-

manlaista hyvin ympäristöystävällistä mallia ei maa-

ilmalla ole. Me voimme perheyritystä edelleen kehit-

tää niin, että sen energiaomavaraisuus kasvaa. Ravin-

teiden kiertokulku, energiapuun hyödyntäminen ovat

nyt entistä mahdollisempia uuden tekniikan myötä.

Aitoja maatiloja lienee nyt Suomessa noin 50000 .Var-

masti vieläkin tapahtuu vähenemistä, mutta sitä ei

enää pitäisi vauhdittaa yhteiskunnan toimesta. Syr-

jäiset kylät Etelä-Suomessakin autioituvat . Nyt pitäi-

si kiinnittää erityistä huomiota uuden jatkavan suku-

polven mahdollisuuksiin menestyä kohtuullisesti ti-

lanpidossa.

Jukka Tuori

agronomi

Maatalouden murros

Siitonen onnitteli Joutsenten

reittiä uudenlaisesta ajattelusta

EU-parlamentin jäsen Eva-

Riitta Siitonen kiitti ja onnit-

teli juhlapuheessaan Joutsen-

ten reitti -yhdistystä uudenlai-

sesta ajattelusta, joka voidaan

kiteyttää sanontaan think glo-

bally, act locally, ajattele maa-

ilmanlaajuisesti, toimi paikal-

lisesti.

Pirkanmaan ja Satakun-

nan rajamailla toimiva maa-

seudun kehittämisyhdistys

Joutsenten reitti ry vietti 10-

vuotisjuhlaansa Hämeenky-

rön Heiskalla viime viikon

tiistaina.

Paikallistason pienyhtei-

söistä lähtee Siitosen mukaan

myös taloustaantuman selät-

täminen, vaikka EU:n viikon-

vaihteessa hyväksymillä el-

vytyspaketeilla kehitystä voi-

daan myös ylhäältä päin jou-

duttaa.

Siitonen korosti puhees-

saan verkostoissa toimimisen

ja mahdollisuuksien näkemi-

sen tärkeyttä. Kattavien tie-

toliikenneyhteyksien ansios-

ta Suomen maaseutu ja kau-

pungit muodostavat nykyisin

tiiviin, tasa-arvoisen verkon,

jossa millään yhteisöllä, ei

edes Helsingillä, ole enää pää-

konttoriasemaa.

Maamme syrjäisen maa-

seudun valtiksi Siitonen nos-

taisi sisävesien kalankasvatuk-

sen, johon panostamalla voi-

si ruokkia puoli Eurooppaa.

Esimerkiksi Pariisin ravinto-

loissa suomalainen järvika-

la on suurta mutta harvinais-

ta herkkua.

186 hanketta 6,8

miljoonalla eurolla

Joutsenten reitin ensimmäi-

nen puheenjohtaja Kauno Per-

kiömäki muisteli puheessaan

yhdistyksen perustamiseen

johtaneita tapahtumia syksyl-

tä 1998. Tilaisuuksissa oli mu-

kana parhaimmillaan 14 kun-

nan ja kaupungin edustajia Jo-

kioisista Kihniöön.

Perustavaan kokoukseen

Äetsän Heimolassa 16. maalis-

kuuta 1999 osallistui 87 hen-

keä. Runollisen nimensä yh-

distys sai Kaarlo Sarkian ko-

timaisemissa luontokuvaaja

Antti Yrjölän ottamasta jout-

senkuvasta.

Yhdistyksen nykyinen pu-

heenjohtaja Paavo Törmä-

lä esitti kehittämisyhdistyk-

sen välitilinpäätöksen. Kym-

menessä vuodessa on käsitel-

ty 243 hankehakemusta, joista

186 on saatu siivilleen Jout-

senten reitin kautta.

Hankkeiden kokonaisarvo

on 6,8 miljoonaa euroa, josta

huomattava osa eli reilu kol-

mannes on yksityisrahoitusta.

Rahoituksesta kolmannes on

kohdistunut uusien työpaik-

kojen luomiseen, kolmannes

kylätoimintaan ja loppu kol-

mannes nuorisotyöhön, kult-

tuuriin, ympäristönhoitoon ja

kansainvälistymiseen.

Yritystukirahoitus on kau-

delle 2007-13 tullut uusi rahoi-

tusinstrumentti, jonka piirissä

on jo 17 alle kymmenen työ-

paikan mikroyritystä. Hank-

keiden tuella yrityksiin syntyy

22 uutta työpaikkaa vähäisellä

10 000 euron keskimääräisel-

lä julkisella panostuksella työ-

paikkaa kohti.

Hämeenkyrön

Talviuimarit toteutti

vuoden hankkeen

Hämeenkyrön Talviuimarit

ry palkittiin 10-vuotisjuhlassa

vuoden 2008 hanketoteuttaja-

na. Yhteisöllisellä investointi-

tuella Kyrösjärven Kauhtuan

rantaan nousi komea savusau-

na nopeasti kasvavan, jo mo-

nisatapäisen talviuimarijou-

kon käyttöön.

Talviuimareiden puheen-

johtaja ja saunahankkeen sie-

lu Risto Toiviainen pokka-

si palkinnoksi Sirpa Ollinpo-

jan veistämän joutsenaiheisen

puurelie!n, joka ennen Kauh-

tuan rantaa on kiertänyt nel-

jän hanketoteuttajan seinillä.

Syntymäpäiväjuhlien jatkot

ja kuumimmat hetket koettiin

luonnollisesti Heiskan puhe-

osuuden jälkeen talviuimarei-

den savusaunan lauteilla.

Hallitukseen viisi uutta

jäsentä

Juhlaa edeltänyt vuosikokous

uudisti Joutsenten reitin halli-

tusta. Hallituspaikkoja päätet-

tiin lisätä kahdella 13:een.

Uusina hallituksen jäseni-

nä aloittavat Susanne Hamari

Hämeenkyröstä, Anitta Hie-

taniemi Punkalaitumelta, Kai

Huovinen Huittisista, Keijo

Lakkinen Sastamalasta ja Aki

Mikkola Punkalaitumelta.

Uusiksi varajäseniksi valittiin

Juha Aro ja Tarja Hietalahti

Punkalaitumelta, Anne Koi-

vuniemi Huittisista ja Pentti

Mikkola Sastamalasta.

Paavo Törmälä Huittisista

valittiin jatkamaan hallituk-

sen puheenjohtajana. Halli-

tuksen kokoonpano noudattaa

maa- ja metsätalousministeri-

ön edellyttämää kolmikantaa,

jossa paikat jakaantuvat tasan

yksityissektorin, julkisen sek-

torin ja riippumattomien toi-

mijoiden välillä.

Puolto kahdelle uudelle

hankkeelle

Joutsenten reitti ry:n hallitus

käsitteli vuoden toisessa ko-

kouksessaan 16. maaliskuuta

kuusi uutta hankehakemusta,

joista kahdelle päätettiin puol-

taa rahoitus, kaksi hylättiin ja

kaksi jätettiin pöydälle lisäsel-

vityksiä varten.

Luoteis-Pirkanmaan ra-

kennuskulttuuriyhdistys ry:

n esiselvityshankkeella tutki-

taan rakennusperintökeskuk-

sen toimintaedellytykset Hä-

meenkyrössä.

Hoidetusta kulttuurimaise-

masta tunnettu kunta on vii-

me vuosina vetänyt puoleen-

sa uusia tulomuuttajia, jotka

usein kaipaavat neuvontaa ja

osaamista vanhojen kiinteis-

töjen kunnostamisesta.

Esiselvitys kartoittaa kes-

kuksen toiminnalliset ja ta-

loudelliset mahdollisuudet

ja verkostosuhteet. Suomes-

sa toimii Museoviraston mu-

kaan 15 korjausrakentamis-

keskusta, jotka jakavat neu-

voja rakennusten perinteisis-

tä, kestävistä ja ekologisista

korjaus- ja rakentamistavois-

ta.

Kokemäenjoen

mahdollisuudet

Kokemäenjoen Veneilijät ry:

n alueiden välisessä inves-

tointihankkeessa lisätään

Kokemäenjoen veneily- ja

virkistyskäytön mahdolli-

suuksia. Hankkeen ensim-

mäisessä vaiheessa perataan

vaarallisen Ruohosenkarin

kivikoita.

Toisessa vaiheessa luo-

daan yhdistyksen kotisivuil-

le laaja ja tarkka veneilykart-

ta, joka kattaa yli 70 kilomet-

rin jokiosuuden Vammalasta

Nakkilan koskiin asti, sisältä-

en myös lisäpalan Huittisten

kohdalta. Joella liikkujat ja

matkailijat voivat kotisivuilta

tulostaa itselleen tarpeellisen

osuuden.

Kolmannessa vaiheessa laa-

jennetaan yhdistyksen karien

merkitsemistoimintaa. Ka-

rit merkitään keväisin, ja syk-

syisin merkkipoijut kootaan

pois.

Puollettujen hankkeiden

yhteenlasketut kustannuk-

set ovat 24 000 euroa, jos-

ta julkisen tuen osuus on 83

prosenttia. Joutsenten rei-

tin rahoituskiintiöstä vuosil-

le 2007-09 on puoltojen jäl-

keen varattuna 97 prosenttia

56 hankkeelle.

Hankkeilla on jatkuva ha-

ku. Seuraavan kerran hallitus

käsittelee hakemuksia huhti-

kuun lopussa. Hakemusten

tulee olla perillä Joutsenten

reitin toimistolla kymmenen

päivää ennen kokousta.

Kiinnostaako jopa tuhansien eurojen

verottomat lisätulot?

Italiassa arvostetaan

suomalaista herkkutattia

Maija Latva

Miltä kuulostaa 3000-5000

euron lisätulot? Uskoisin, et-

tä varsin mukavalta. -Tällai-

siin tuloksiin ovat päässeet

ahkerasti keräilyä harjoitta-

vat perheet herkkutattien sa-

tokaudessa, rohkaisee herk-

kutattikeisari Loreno Dalla

Valle. Toiminta ei vaadi poi-

mijakorttia ja tulokin on ve-

rotonta.

Satakuntaan rakennetaan

parasta aikaa tattihälytysre-

kisteriä, joka kutsuu tatista-

jat hommiin oikeaan aikaan

ja oikeaan paikkaan. -Sata-

kunnan mäntykankailla kas-

vaa mielettömät sadot, tietää

metsänhoitaja Kimmo af Ur-

sin, joka on myös Satakun-

nan ansiotatistajien toimin-

nanjohtaja. -Ja viime vuonna

esimerkiksi parasta ykkös-

luokan valkopillistä nuor-

ta tattia tuli enemmän kuin

koskaan Satakunnasta, hän

paljastaa.

”Suomalaista

herkkutattia

arvostetaan”

Dalla Valle Oy:n pääpaik-

ka toimii Pohjois-Karjalassa.

Siellä sienet pakataan ja siel-

tä herkkukuormat myös läh-

tevät Italiaan, jossa herkku-

tattien markkinat ovat Dal-

la Vallen mukaan rajattomat.

-Suomalainen herkkutatti

on kaikista arvostetuin, hän

kertoo.

Huittisissa Dalla Valle

Oy:n yhteistyökumppani-

na toimii Tuotetukun toimi-

tusjohtaja Jukka Kivimäki,

joka suunnittelee aikatau-

lut ja ostoreitit. Koska poi-

mijoiden hyvä palvelu on

toiminnan A ja O, Kivimä-

ki lupaa, että ostoautot eivät

myöhästele. -Huittisiin tu-

lee lisäksi kiinteä ostopiste,

hän kertoo. Huittisissa tatit

myös pakastetaan ja suun-

nitelmissa on, että tulevai-

suudessa kaikki käsittelykin

siirtyy sinne.

Satokauden

ennustaminen

mahdotonta

Dalla Valle toteaa, että sato-

kauden kaikenlainen ennus-

taminen on mahdotonta. -

Koskaan ei voi tietää, mil-

loin satokausi alkaa, millai-

nen siitä tulee ja kauanko se

kestää. Esimerkiksi vuonna

2003 tatteja saatiin huikeat

1,1 miljoonaa kiloa, kun taas

vuonna 1999 vain 100 000

kiloa. Joskus satokausi voi

olla kuuden viikon mittai-

nen, joskus vain kahden.

Kimmo af Ursin piti en-

simmäiset tatti-illat Sata-

kunnan harjualueilla vuon-

na 2002. -Kaikki silloin an-

tamani lupaukset ovat toteu-

tuneet tattihälytyksiä ja Dalla

Valle Oy:n ostotakuuta myö-

ten, hän kertoo. Viime keski-

viikkona tatti-ilta järjestet-

tiin Huittisten kaupungin-

talolla ja tilaisuus houkutteli

paikalle lähes 130 henkilöä ja

määrä yllätti af Ursinin täy-

dellisesti. -Tattihälytysrekis-

teriin tuli 80 uutta nimeä, jo-

ten nyt Satakunnan alueelta

rekisterissä on lähes 600 ni-

meä, hän laskee.

Herkkutattikeisari Loreno

Dalla Valle ei lakkaa ylis-

tämästä suomalaista herk-

kutattia, jonka markkinat

ovat rajattomat hänen syn-

nyinmaassaan Italiassa.

Esko Aho puhuu

avajaisissa

Kirjapäivillä

sotaa ja

rakkautta

Ensi kesän Vanhan kirjalli-

suuden päivillä tarkastellaan

sotaa ja rakkautta. Tapahtu-

man avajaisissa pääpuhuja-

na on johtaja Esko Aho pe-

rinteisellä otsikolla Löytöjäni

vanhasta kirjallisuudesta.

Kirjapäivät järjestetään

Sastamalassa juhannuksen

jälkeisenä perjantaina ja lau-

antaina 26.-27. kesäkuuta,

jolloin kirjaväki on koolla

näissä merkeissä 25. kertaa

Kuluvana vuonna Suo-

messa muistellaan 200 vuot-

ta sitten päättynyttä Suomen

sotaa sekä 70 vuotta sitten

syttynyttä talvisotaa. Vanhan

kirjallisuuden päivillä teema

laajenee tarkastelemaan so-

taa ja rakkautta, jotka histo-

rian kohtaloissa väistämättä

liittyvät toisiinsa.

Seminaareissa sota ja rak-

kaus teemaan sisältyy muun

muassa rakkautta rintamalla

ja sotakirjeenvaihtoa kihlat-

tujen välillä mutta myös ar-

kipäivän avioliitoissa käytä-

vää sotaa rakkaudessa. Pu-

hujina ovat Jari Tervo, Elina

Hytönen, Mikko Lahtinen,

Riku Korhonen, Sirpa Käh-

könen, Lasse Lehtinen ja Jar-

mo Papinniemi.

Vanhan kirjallisuuden

päivien juhlavuoden mer-

keissä avajaisissa julkaistaan

25-vuotisjuhlakirja. Kirja-

päivien 25-vuotisjuhlanäyt-

tely on katsottavissa päivien

aikana.

Tämän runon haluaisin

kuulla -tilaisuuden teemana

on sotarunous. Tiia Louste

ja Eino Kaikkonen lausuvat

Yrjö Jylhän ja Matti Kuusen

runoja sekä runoja Vänrikki

Stoolin tarinoista.

Viime vuoden tapaan per-

jantaina on Tietokirja.fi –se-

minaari, jossa Jukka Tark-

ka kertoo, miten hänestä tuli

tietokirjailija. Perjantai-ilta-

na Kirjatoukkain ehtoohuvit

järjestetään Ellivuoressa kel-

lo 21 alkaen.

Lasten omilla kirjapäi-

villä on esiintymässä Herra

Heinämäen lato -orkesteri.

Lukupiirit tapaavat toisiaan

teemalla Lukupiirit ja me-

dia. Kirjahuutokauppa jär-

jestetään perjantaina kirjan-

kerääjille ja lauantaina lap-

sille.

Näyttelyissä on tarjolla

Sota ja rakkaus –postikort-

tinäyttely, Ex libris –näyttely

Heikki Kiljanderin kokoel-

mista sekä Bibliofiilien seu-

ran näyttely ”Vänrikkien ku-

vat”.

Stipendejä

Huittisiin ja

Sammaljoelle

Satakunnan Nuorisoseurojen

Liitton ja Kalevan Nuorten

Satakunnan piiri ry:n sääntö-

määräiset kevätkokoukset pi-

dettiin 24.3. Kiikoisissa.

Kokouksessa käsiteltiin ja hy-

väksyttiin vuoden 2008 toimin-

ta ja tilinpäätökset sekä jaettiin

vuoden 2008 ohjaajastipendit

Satakunnan Nuorisoseuro-

jen Liiton stipendin sai Anette

Kylä-Liuhala SuttilanNuoriso-

seurasta ja Teatteri Taikayöstä.

Kylä-Liuhala on ollut mukana

näytelmätoiminnassa lapses-

ta saakka. Hän on kirjoittanut

ja ohjannut pienoisnäytelmiä

valtakunnalliseen Willi Kansa

tapahtumaan vuodesta 2003

lähtien ja viime vuoden esitys

“Lauttakylän laulu” voitti kat-

selmuksen.

Kalevan Nuorten Satakun-

nan piirin stipendin sai Ida-

Maria Mielonmäki Sammal-

joen Nuorisoseurasta. Mielon-

mäki on toiminut nuorten 7-13

vuotiaiden teatteriohjaajana ja

luonut ohjelmaa kylän pikku-

jouluihin ja teatterivierailuihin

Vesilahteen ja Stormiin.

Lisäksi Ida-Maria on oh-

jannut 7-9 vuotiaiden sähly-

kerhoja.

Page 26 - Alueviesti_14_2009