Page 10 - Alueviesti_20

10

Keskiviikko toukokuun 13. 2009

Pauliina Parto

Vammalan aluesairaalan so-

maattisten osastojen perus-

korjaus on valmistunut. -Uu-

distetut tilat takaavat poti-

laille kolme asiaa: paremman

hoidon, lisää turvallisuutta ja

mukavuutta, summaa alue-

sairaalan johtaja Jarmo Ly-

lynperä.

Peruskorjaus käynnistyi

syksyllä 2007 ja se toteutet-

tiin kolmessa päävaiheessa.

Alkuperäinen 1,5 miljoonan

euron kustannusarvio ylittyi

lopulta noin 400 000 eurol-

la, sillä matkan varrella eteen

tuli erinäisiä muutostöitä,

kuten vanhojen rakenteiden

purkamista vesivahinkojen

johdosta. Myös peruskorja-

uksen yhteydessä sairaalaan

asennettu uusi sammutus-

järjestelmä kasvatti lopullis-

ta budjettia.

Huomio myös

turvallisuuteen

Sisätautiosastolla, synnytys-

saleissa sekä operatiivisel-

la vuodeosastolla toteute-

tun perusparannuksen yhte-

ydessä tilat uusittiin lattias-

ta kattoon. Kolmen hengen

potilashuoneita on muutet-

tu kahden hengen huoneik-

si ja saniteettitilat siirretty

käytävältä huoneiden välil-

le. -Kahta huonetta kohti on

yksi wc- ja pesutila, joka on

niin tilava, että sinne mah-

tuu ongelmitta sekä potilas

että hoitaja, Lylynperä ker-

too.

Tiloihin rakennettiin ny-

kyaikainen jäädyttävä ilmas-

tointijärjestelmä, joka takaa

sen, ettei potilailla ole tu-

kalat oltavat edes kesähel-

teillä. Ikkunat on uusittu ja

viemäröintiä, lämmitystä ja

sähköjärjestelmiä parannel-

tu. Henkilökunnan turvalli-

suutta on kohennettu henki-

löturvajärjestelmällä.

-Lisäksi kanslia ja esimerkik-

si lääkehuone ovat nyt ku-

lunvalvonnan takana, kertoo

osastonhoitaja Tiina Tom-

mola.

Odotukset korkealla

Vammalan aluesairaalassa

on nyt valmius myös sairaa-

labakteerin ja muiden eris-

tystä vaativien tartuntojen

varalle. Remontin yhteydes-

sä kaksi huonetta muutettiin

yhden hengen eristyshuo-

neiksi. -Tiloja pystytään toki

käyttämään myös normaalis-

sa potilashoidossa, Tommo-

la sanoo.

Sisätautiosastolle perus-

parannus toi uusia, elvytys-

tilanteita varten suunnitel-

tuja laitteita.

Vammalan aluesairaa-

lan johtaja Jarmo Lylynpe-

rä kiittää henkilökuntaansa

suopeasta suhtautumisesta

remonttiin.

-Toimintaa on ylläpidet-

ty normaalisti ja töitä tehty

häiriöttä. Remontin johdosta

meillä on käytössämme ajan-

mukaiset tilat ainakin kym-

meneksi vuodeksi eteenpäin.

Osastonhoitaja Tiina

Tommola kertoo henkilö-

kunnan odotusten olleen

korkealla.

-Tilojen käytettävyys ja toi-

mivuus ovat remontin myö-

tä parantuneet selvästi. Myös

turvallisuuteen panostami-

nen miellyttää.

Aluesairaalan remontti valmistui

Perusparannus takaa ajanmukaiset

tilat vuosiksi eteenpäin

”

Saniteettitilat on siirretty

käytäviltä potilashuoneiden

välille.

Vammalan aluesairaalan johtaja Jarmo Lylynperä julisti aluesairaalan peruskorjaus-

ohjelman virallisesti päättyneeksi.

Operatiivisen vuodeosaston osastonhoitaja Tiina Tom-

mola odotti, että uusittuja tiloja päästään käyttämään.

-Odotukset ovat korkealla.

Potilashuoneita onmuutettu kolmen hengen huoneista kahden hengen huoneiksi. Wc-

ja pesutilat on siirretty käytäviltä huoneiden väliin niin, että kahdella huoneella on

käytettävissään yhdet saniteettitilat.

”Pienen ihmisen ekoteko”

Aurinkoenergian käyttö

yleistyy Suomessakin

Maija Latva

Aurinkopaneelit ovat ylei-

siä kesämökeillä, veneissä ja

asuntovaunuissa, mutta ha-

lu säästää luontoa lisää nii-

den asennuksia myös oma-

kotitaloihin. Aurinkoener-

gia soveltuu sekä lämpimän

veden että lämmitysenergi-

an tuottamiseen ja on kyt-

kettävissä osaksi talon ener-

giaratkaisua. Aurinkoener-

giaa saadaan luonnollisesti

eniten kesällä, niinpä läm-

min käyttövesi on yleisin

aurikoenergian käyttökoh-

de. Aktiivisessa hyödyntä-

misessä käytetään aurinko-

keräintä, joka muuntaa au-

ringon säteilyn lämmöksi.

Keräimen sisällä kupariput-

kessa virtaa vesi-glykolise-

os, jota aurinko lämmittää.

Lämpö siirretään lämmön-

siirtimen avulla vesivaraa-

jaan ja ohjataan sieltä ta-

lon putkistoon. Tärkeimmät

käyttökohteet ovat käyttöve-

den, huonetilojen ja uima-

altaiden lämmitys. Aurin-

kolämmitys voidaan yhdis-

tää mihin tahansa olemassa

olevaan lämmitysmuotoon,

niin että auringon lämmittä-

essä riittävästi käytetään au-

rinkolämpöä ja talvisaikaan

öljyä, sähköä tai puuta. Asi-

antuntijat arvioivat, että ra-

kennuksen vuotuisesta läm-

mitysenergiankulutuksesta

15-25 % voidaan tuottaa au-

ringon avulla.

Katolla olevat paneelit

kiinnostaa

Sastamalassa asuvan rehtori

Jari Anderssonin omakotita-

lon katolle pystytetyt aurin-

kopaneelit ovat herättäneet

kosolti kiinnostusta ja moni

on jo käynyt niihin tutustu-

massakin.

-Öljystä luovuin jo vuosia

sitten ja vaihdoin puulämmi-

tykseen. Aurinkolämmityk-

sen ottaminen lisälämmön-

lähteeksi oli tällainen pienen

ihmisen ekoteko, Andersson

perustelee. Hänen mukaan-

sa systeemi on kaiken lisäk-

si helppo ja vaivaton. An-

dersson selvittää, että aurin-

koenergia lämmittää talon ja

käyttöveden pääsääntöises-

ti maaliskuusta lokakuuhun.

-Muuna aikana ja tarvittaes-

sa lyödään pökköä pesään,

hän lisää.

Jari Anderssonin katolla on aurinkopaneelia kahdeksan neliötä.

Rakennusperinnön hoidon avustukset myönnetty Pirkanmaalla

Pirkanmaan ympäristökes-

kus on jakanut vuoden 2009

valtionavustukset rakennus-

perinnön hoitoon. Avustuk-

sia myönnettiin 44 raken-

nukselle tai rakennusryhmäl-

le, joista noin puolet on val-

takunnallisesti arvokkaaksi

luokiteltuja rakennuksia tai

sijaitsee valtakunnallisesti

merkittävässä kulttuuriympä-

ristössä Pirkanmaan alueella.

Avustussummat vaihtelivat

haetun mukaisesti 1 300 euros-

ta 8 000 euroon rakennusta koh-

den riippuen korjaustöiden kii-

reellisyydestä ja laajuudesta. Eni-

ten avustuksia haettiin asuinra-

kennusten katon, perustusten,

ulkovuorin ja ikkunoiden kun-

nostamiseen. Avustuksia myön-

nettäessä ympäristökeskus pai-

notti kosteusvaurioita ennalta-

ehkäiseviä toimenpiteitä.

Avustetut kohteet ovat

pääsääntöisesti asuinraken-

nuksia, mutta myös esimer-

kiksi rautatiehistoriaan liitty-

vät entiset asemarakennukset

Nokian Siurossa ja Sastama-

lan Kiikassa saivat korjaus-

avustuksen.

Kesäillan valssia kuvataan Hirvensuulilla

Tulevana kesänä TV2:n suo-

situin kesäohjelma Kesäillan

valssi starttaa Suomen kesäla-

voille jo neljännentoista ker-

ran. Juontajana toimii tuttuun

tapaan Sari Tamminen, joka tä-

näkin vuonna saa aisaparikseen

jo kahdelta kesältä tutun Janne

Katajan. Kesäillan valssin ”ta-

lon orkesterina” toimii Viihdyt-

täjä 2009 -tittelin itselleen na-

pannut Myrskytuuli -tanssior-

kesteri.

Kesäillan valssi kiertää tans-

silavoilla ympäri Suomen py-

sähtyen kesäkuussa myös Huit-

tisten Hirvensuulilla. Kuvaus-

päivä on keskiviikko 17.6., jol-

loin lavalle astelevat kotimaisen

iskelmätaivaan suosikkinimet

TomiMarkkola, Ari Klem,Mei-

ju Suvas, Kake Randelin ja Suvi

Hiltunen. Nauhoituksessa ku-

vataan kaksi televisio-ohjelmaa.

Page 10 - Alueviesti_20_2009