Page 11 - Alueviesti_20

11

Keskiviikko toukokuun 13. 2009

Maanantaina julkistettu kysely paljastaa

Kertominen voi pahentaa kiusatun tilannetta

Pauliina Parto

Puolet raskausdiabeteksen

sairastaneista äideistä sairas-

tuu tyypin 2 diabetekseen

10-15 vuoden kuluttua, sa-

noo laillistettu ravitsemus-

terapeutti Terhi Heino. Hän

on luotsannut kahta raskaus-

diabeetikoiden perheryhmää

Vammalan neuvolassa osana

ravitsemusterapeutin työpäi-

vää. Ensimmäinen ryhmä jär-

jestettiin viime syksynä, toi-

nen päättyi juuri. Kolmas ryh-

mä käynnistyy syksyllä, mah-

dollisesti lokakuussa. -Ideana

on kutsua ryhmään raskaus-

diabeteksen sairastaneita äi-

tejä perheineen. Lapsille on

järjestetty joka kerralle hoito-

mahdollisuus neuvolan tilois-

sa. Sekä syksyllä että nyt ke-

väällä äitejä on ollut mukana

kolme, vaikka enemmänkin

mahtuisi.

Raskausdiabetes on viime

vuosina yleistynyt ja esimer-

kiksi Sastamalassa 10-15 pro-

sentilla synnyttäjistä on ras-

kausdiabetes. Suomessa ras-

kausajan diabetekseen sairas-

tuu 10 prosenttia, eli noin 6

000 odottavaa äitiä vuodessa.

Määrä on tasaisessa kasvussa.

Heino kertoo, että joidenkin

arvioiden mukaan kymme-

nen vuoden kuluttua jopa 15

prosenttia äideistä sairastuu.

Maistuvaa ruokaa

pienestä pitäen

Perheryhmässä keskustellaan

koko perheelle sopivasta ruo-

kavaliosta esimerkein ja har-

joituksin. Kokoontumisker-

roilla käsitellään muun mu-

assa elintarvikkeiden valintaa,

suositeltavaa rasvan laatua ja

määrää, riittävän kuidun

saannin turvaamista, ruoan-

valmistusta ja koko perheelle

sopivia terveellisiä välipaloja

sekä suolan käyttöä. -Ryhmä

ei ole painonhallintaryhmä,

vaikka raskausdiabetes usein

onkin yhteydessä ylipainoon

ja vaikka me täällä puhumme-

kin hyvästä ja monipuolisesta

ruokavaliosta. Kokoontumis-

kerroilla on aina tarjolla väli-

palaa koko perheelle ja joilla-

kin kerroilla valmistetaan vä-

lipalaa myös yhdessä.

Jos äiti saa raskausdiabe-

teksen, lapsella saattaa ol-

la myöhemmin suurentunut

vaara ylipainoon, sokeriai-

neenvaihdunnan häiriöille

sekä metaboliseen oireyhty-

mään. Raskausdiabeteksen

ehkäisemiseen avaimet ovat

yksinkertaiset: laihdutus ja

liikunnan lisääminen sekä

oikeanlainen ruokavalio.

Koko perheen juttu

Tämän kevään ryhmässä

mukana olleet Taina Kuuk-

ka, Nina Laine ja Riikka Ri-

utta saivat tiedon perheoh-

jausryhmästä terveydenhoi-

tajaltaan. -Terveydenhoitaja

soitti ja kysyi, haluaisinko

mukaan ryhmään. Olin he-

ti valmis. Minulla on todet-

tu raskausdiabetes jokaisen

raskauden aikana. Kun lap-

si on syntynyt, ei sairaudes-

ta ole enää puhuttu millään

lailla, toteaa kolmen pojan

äiti Riikka Riutta. Hän, ku-

ten ryhmän muutkin osal-

listujat, on joutunut pis-

tämään insuliinia hoidok-

si sairauteensa. -Se oli kova

opetus, joka herätti. En ha-

luaisi jatkuvaa insuliinihoi-

toa pistoksineen. Siksi ryh-

mään lähteminen oli help-

po päätös.

Naiset vakuuttavat ryh-

män oppien menneen peril-

le. Pakkausselosteita tiirail-

laan kaupassa entistä tar-

kemmin ja tietoa on välitet-

ty myös miehelle ja lapsille.

-Olen oppinut, että leiväk-

si kannattaa valita reilusti

kuitua sisältävä vaihtoehto

ja että rasvojen koostumuk-

sella on merkitystä. Kevyin

ja rasvattomin vaihtoehto ei

aina olekaan se kaikkein pa-

ras, Riutta kertoo.

Laillistettu ravitsemuste-

rapeutti Terhi Heino kan-

nustaa koko perhettä läh-

temään mukaan ryhmään.

Taistelu aikuistyypin diabe-

testa vastaan on koko per-

heen juttu.

Lapset tarvitsevat rakkautta erityisesti silloin,

kun he eivät ansaitse sitä.

Harold Hulbert

”Sinä et sitten ikinä...”. Huomaan, että lukuisista

päätöksistäni huolimatta aloitan ihan liian usein

edellä mainitulla tyylillä, kun arvostelen puoli-

soani jostakin tekemättömästä hommasta. Pitäi-

sihän se jo monen vuoden kokemuksella ja asias-

ta useampiakin artikkeleita lukeneena ymmärtää,

että moinen aloitus ei ole kovinkaan hedelmälli-

nen. Times Online oli jokin aika sitten koonnut

vinkkejä, mitä kaikkea ei pidä tehdä, jos haluaa

parisuhteensa pysyvän oikeilla raiteilla. Mainit-

semani asia oli niistä yksi. ”Sinä” sana pitäisi kor-

vata minä -puheella ja valittamisen sijaan keskit-

tyä kertomaan, miltä jokin asia tuntuu minusta.

”Minusta olisi mukavaa, kun hoitaisit pesemäni

vaatteet kaappiisi” kuulostaa kieltämättä muka-

vammalta ja rakentavammalta, kuin ”sinä et sit-

ten koskaan viitsi viedä vaatteitasi kaappiin”. Sa-

nottiinpa tässä vinkkilistassa muuten sekin, että

sanojen ”ei ikinä” ja ”aina” käyttö on lähes poik-

keuksetta syyllistävää.

”

Eniten ihmisiä tuntuvat

parisuhteessa haastavan

kuuntelemisen taidot.

Tottakai tiedän, että aikuisen ihmisen on otetta-

va vastuu omista tunteista eikä kaataa ”tunteiden

likasankoa” toisen niskaan. Silti teen joskus niin-

kin. Jos päivä on ollut jostakin syystä huono, lap-

set olleet hankalia tai kaikki asiat menneet muu-

ten vain päin mäntyä niin arvaatte varmaan, kuka

sen saa tuntea nahoissaan; rakas puolisoni tietys-

ti, en kai nyt sentään ala tiuskia työkavereille tai

ystäville. Tunteiden vuoristorata parisuhteessa on

toden totta eri kaliiperia kuin vaikkapa työmaalla

tai ystäväporukassa. Sen tähden parisuhteen vuo-

rovaikutustaitojen opettelu olisi niin tärkeää. Se

kun on itse asiassa omien tunteiden tiedostamis-

ta ja sitä kautta niiden hallinnointia.

Eräs parisuhdekouluttaja sanoi haastattelussaan,

että eniten ihmisiä tuntuvat parisuhteessa haasta-

van kuuntelemisen taidot. Se on melko merkittä-

vä tieto. Pohjimmiltaan jokainen ihminen kaipaa

suhteessaan läheisyyttä — ja todellisen läheisyy-

den saavuttaminen edellyttää itsensä jakamista.

Jotta se onnistuisi ja toteutuisi puolin ja toisin, pi-

tää osata sekä puhua että kuunnella. Vaikka tun-

tisimme puolisomme kuinka hyvin, emme mil-

lään pysty näkemään hänen ajatuksiaan. Ja sitten

kuitenkin sorrumme toisinaan siihen, että odo-

tamme puolison ymmärtävän omia tarpeitamme

ja toiveitamme ilman, että olemme niitä edes il-

maisseet.

Otsikoiden takaa

Maija Latva

Osaatko puhua ja

kuunnella oikein?

Sastamalassa oma perheohjausryhmä

Raskausdiabetes yleistyy vauhdilla

Hyvästä ruoasta

voimia arkeen!

”

Insuliinin

pistäminen oli

kova opetus.

Raskausdiabeetikoiden

perheohjaus

Vammalan neuvolassa aloitet-

tiin huhtikuussa ryhmäohja-

us raskausdiabeetikoille ja hei-

dän perheilleen. Koko perhe

oli tervetullut ryhmään. Ryh-

mään otetiin mukaan 5-6 per-

hettä Sastamalan alueelta. Las-

ten käyttöön varattiin ryhmäti-

lan viereinen leikkihuone, jos-

sa apuna olivat lastenhoitajat.

Ryhmä kokoontui Vammalan

neuvolan ryhmätilassa kevään

2009 aikana neljä kertaa ja seu-

ranta toteutetaan syksyllä 2009

vanhempien kanssa sovittuna

ajankohtana.

Ryhmissä keskustellaan muun muassa elintarvikkeiden

valinnasta. Jogurtti- ja viilipurkkeihin uppoaa yllättävän

monta sokeripalaa. Pakkausselosteiden kanssa kannat-

taakin olla kaupassa tarkkana.

Laillistettu ravitsemusterapeutti Terhi Heino on vetänyt Vammalan neuvolassa ras-

kausdiabeetikoiden perheohjausryhmiä. Seuraava käynnistyy syksyllä.

Raskausdiabetes

•

Raskausdiabetes on raskauden aikana en-

simmäistä kertaa ilmenevä sokeriaineen-

vaihdunnan häiriö, joka yleensä paranee

synnytyksen jälkeen.

•

Raskaushormonien määrä veressä lisään-

tyy odotusaikana. Tämän seurauksena in-

suliinin teho alkaa heiketä toisen raskaus-

kolmanneksen aikana.

•

Insuliini on haiman erittämä hormoni,

joka säätelee veren sokeripitoisuutta. Sen

tehtävänä on kuljettaa ravinnosta saatu so-

keri verestä kudoksiin.

•

Yleensä haima pystyy valmistamaan insu-

liinia tarpeen mukaan lisää, jolloin veren

sokeripitoisuus ei pääse kasvamaan liian

suureksi. Jos insuliinin määrä ei lisäänny

tarvetta vastaavasti, veren sokeripitoisuus

nousee. Tätä tilaa kutsutaan raskausdiabe-

tekseksi.

Lähde: Diabetesliitto.

Nuoret eivät kerro kiusaami-

sesta koulun aikuisille, koska

eivät usko että siitä on hyötyä.

Osa nuorista kokee tilanteen

vain pahentuneen kiusaami-

sesta puhumisen jälkeen. Van-

hemmat eivät tunne koulujen

kiusaamisen vastaisia käytän-

töjä. Tiedot perustuvat Man-

nerheimin Lastensuojelulii-

ton kouluviihtyvyyskyselyi-

hin, jotka julkistettiin maa-

nantaina.

MLL kartoitti yli 15 000

yläkoulussa, lukiossa ja am-

mattioppilaitoksessa opiske-

levan 12-19-vuotiaan nuoren

ajatuksia kouluhyvinvoinnis-

ta ja kiusaamisesta. Internet-

kyselyyn vastanneista 75 % oli

tyttöjä ja 25 % poikia. Talous-

tutkimuksen kanssa toteutet-

tuun vanhemmille suunnat-

tuun kyselyyn vastasi yli 1000

vanhempaa.

Nuoret kertovat useimmi-

ten kiusaamisesta omille van-

hemmilleen tai opettajalle.

Kiusatut nuoret kokevat, että

omille vanhemmille kertomi-

sesta on useimmiten hyötyä.

Yli puolet kiusatuista nuoris-

ta ei näytä hyötyneen siitä, et-

tä oli puhunut koulun henki-

lökunnan kanssa kiusaamises-

taan. Joka kymmenes kiusaa-

misesta puhuneista koki, että

tilanne oli vain pahentunut

puhumisen jälkeen.

Kiusaamiseen puuttumi-

nen ei siis takaa kiusaamisen

loppumista. Tulos haastaakin

kouluja kehittämään edelleen

kiusaamiseen puuttumisen

tapoja ja kuulemaan nuorten

kokemuksia tehokkaista kei-

noista.

Melkein joka kolmas kiu-

satuista nuorista ei kerro asi-

asta kenellekään, koska ei us-

ko siitä olevan mitään hyö-

tyä. Toistuvasti kiusaamis-

ta kokeneista nuorista lähes

puolet (46 %) ei ole puhunut

asiasta vanhemmilleen. Kos-

ka nuoret eivät kerro kiusaa-

misesta, vanhemmat uskovat

nuorten ympäristön olevan

turvallisempi kuin se käytän-

nössä on. Vanhemmat olisi-

vat valmiita toimimaan kou-

lun kanssa yhteistyössä, mut-

ta heille ei läheskään aina ole

selvää, miten kiusaamiseen

koulussa puututaan. Puolet

vanhemmista ei tiedä onko

oman lapsen koulussa käsi-

telty kiusaamista.

Oma kaveri paras

puolustaja

Kyselyn mukaan oma kaveri

on kiusatun paras puolusta-

ja. Noin kolme neljästä kiu-

satusta oli saanut apua ti-

lanteeseensa, jos kaveri oli

noussut puolustamaan kiu-

sattua. Kielteisiä vaikutuk-

sia kaverin puolustamises-

ta oli vain harvoin. Yläkou-

lussa myös tukioppilaista oli

ollut usein apua kiusatuille.

Ystävyyssuhteet suojaavat

lasta ja nuorta kiusaamisel-

ta, siksi koulun tulisi tukea

nuorten kaverisuhteita ja

huomioida yksinäisten op-

pilaiden tukeminen kaikes-

sa toiminnassa.

Kyselyn mukaan koulu-

kiusaaminen jatkuu usein ne-

tin tai kännykän välityksellä.

Kiusaaminen voi loppua kou-

lussa, kun siihen puututaan,

mutta jatkua netissä. Osa ne-

tissä tapahtuvasta kiusaami-

sesta tapahtuu nimimerkin

suojassa siten, että kiusattu ei

itsekään tiedä, ovatko kysees-

sä samat kiusaajat kuin kou-

lussa. Silti netissä kiusatuis-

ta selvästi yli puolet tiesi kiu-

saajien olevan oman koulun-

sa oppilaita.

Page 11 - Alueviesti_20_2009