Page 14 - Alueviesti_20

13

Keskiviikko toukokuun 13. 2009

Maija Latva

Porilainen sairaanhoitaja ja

SPR:n avustustyöntekijä Jar-

mo Villanen heijastaa video-

tykillä Ystävänpirtin valko-

kankaalle kuvaa, jossa muu-

tama henkilö istuu viltteihin

kääriytyneenä ukrainalaises-

sa rahtikoneessa. -Koneeseen

oli pakattu telttasairaalan li-

säksi neljä maastoautoa. Läm-

pötila koneen sisällä oli men-

nessämme pakkasen puolel-

la, mutta kyllä se parin tunnin

päästä kipusi jo plussan puo-

lelle. Ja lentoemäntiä ei muu-

ten matkan aikana näkynyt,

Villanen keventää. Kuva on

vuoden 2005 tammikuulta ja

seurueen määränpää on tsu-

namin runtelema Sri Lanka.

Ystävänpirtille kokoontunut

yleisö kuuntelee ja katselee

herkeämättä Villasen esitys-

tä, joka tuo maailman kriisi-

alueita konkreettisesti lähem-

mäksi ”tavallista ihmistä”. Esi-

tyksen aikana selviää kiistatta

miten tärkeää on jäsenmak-

suista ja muista keräyksis-

tä saatava tuotto ja erityises-

ti se, miten hyvin organisoi-

tua Punaisen Ristin toiminta

maailmalla on. -Me suomalai-

set saamme myös olla ylpeitä

omasta kriisivalmiudestam-

me, sillä suomalainen kenttä-

sairaala on yleensä ensimmäi-

senä lähtövalmiudessa, Villa-

nen tietää.

Aseellinen ryöstö

Liberiassa

Viime viikolla vietettiin Pu-

naisen Ristin viikkoa ja Jarmo

Villasen vierailu oli osa SPR:n

Vammalan osaston järjestä-

mää toimintaa. Villanen on

ollut SPR:n kansainvälisessä

toiminnassa mukana vuodes-

ta 1994 lähtien kohdemainaan

Kenia, Liberia, Intia, Sri Lan-

ka ja Pakistan. -Komennukset

ovat kestäneet kuukaudesta

jopa puoleen vuoteen. Jonkin

luonnonkatastro!n aiheutta-

man kriisin vuoksi komen-

nusaika on kuukauden päivät,

mutta sotatoimialueilla ollaan

vähintään kolme kuukautta

ja Liberiassa olin peräti puoli

vuotta, Villanen selvittää. Li-

beria meinasi jopa koitua mie-

hen kohtaloksi, kun hän jou-

tui kerran aseellisten miesten

ryöstämäksi. -Meidät koulu-

tetaan myös vaaratilanteiden

varalle ja koulutuksesta oli-

kin apua, pystyin olemaan ti-

lanteessa suhteellisen rauhal-

lisena, Villanen kertaa tapah-

tumia.

Kaikki tekevät kaikkea

Kansainväliseen vapaaehtois-

työhön lähtevältä edellytetään

sopeutuvaisuutta, kiinnostus-

ta, riskinottokykyä ja tieten-

kin ammatillista otetta, asiassa

kuin asiassa. Pitää olla valmis

asumaan todella puutteellisis-

sakin oloissa ja työskentele-

mään kaikenlaisissa tehtävis-

sä ja olosuhteissa. -Esimer-

kiksi lääkäri tai sairaanhoitaja

voivat yhtä hyvin joutua huol-

tamaan vaikka leirin sähkö-

miehen tehtäviä ja sähköhän

näihin leireihin tuotetaan ge-

neraattorin avulla, Villanen

kertoo. -Klinikkakin voidaan

pystyttää vaikka puunlehvi-

en varjoon. Näin teimme esi-

merkiksi Keniassa, jossa yh-

den päivän aikana tarkastet-

tiin 400 potilasta, hän jatkaa.

Pian valkokankaalle heijas-

tuukin kuva, jossa Villanen

puhdistaa pienen lapsen kor-

vaa. -Sieltä tuli kärpäsen touk-

ka, hän kertoo.

Apua suoraan

kohteeseen

Selkeän järjestäytymisensä

ansiosta Punainen Risti" pys-

tyy reagoimaan nopeasti niin

maailmanlaajuisiin kuin pai-

kallisiinkin avunpyyntöihin.

Samasta syystä järjestö hy-

väksytään myös kansainväli-

sesti sovittelijaksi ja rauhan

edistäjäksi kon#iktitilanteis-

sa. Kansainvälisellä Punaisel-

la Ristillä ja Punaisella Puoli-

kuulla on keskustoimisto Ge-

nevessä, josta toimintaa orga-

nisoidaan ja jonne työntekijät

lähettävät raportteja asema-

paikoistaan.

Punaista Ristiä arvoste-

taan erityisesti sen luotetta-

vuuden takia. Villanen ker-

too esimerkin. -Jotkut avus-

tusjärjestöt saattavat vaikka

tiputtaa vaatteita tai lääkkei-

tä kriisialueille. Kuka tarkis-

taa, mihin käyttöön ne me-

nevät, hän kysyy. -Kaikki Pu-

naisen Ristin kautta kulke-

va materiaalinen apu jaetaan

suoraan sitä tarvitseville ih-

misille, hän painottaa.

Kännykkä pirahtaa, kun

maailmalla kaivataan

apua

SPR:n vapaaehtoisrekisterissä

on noin 700 lääkäriä, sairaan-

hoitajaa, terveydenhoitajaa,

journalistia, lakimiestä, tek-

nistä henkilöstöä ja muiden-

kin ammattialojen edustajia,

joiden kännykkään pirahtaa

viesti, kun olisi tarvetta läh-

töön. -Päätös pitää tehdä no-

peasti. Itselläni on työnanta-

jan kanssa sopimus, että voin

aina tarvittaessa jäädä virka-

vapaalle ja lähteä sinne, mis-

sä apua tarvitaan, Villanen

selvittää ja kertoo lähteneensä

matkaan hyvinkin lyhyellä va-

roitusajalla. -Mutta nyt en voi

lähteä ainakaan ennen mar-

raskuuta, koska perheelläm-

me on rakennusprojekti kes-

ken, hän paljastaa hymyillen.

4H:n lannoite-

säkkikeräys jälleen

käynnissä

Paikalliset 4H-yhdistykset

järjestävät käytettyjen muovis-

ten lannoite- ja siemensäkkien

keräyksen hyötykäyttöön. Pe-

rinteinen keräys on jatkunut

vuodesta 1975 alkaen.

Säkit pitää tuoda keräyspai-

koille niputettuina. Pieniä säk-

kejä pinotaan 49 päällekkäin,

kääritään tiukaksi kääröksi ja

pujotetaan yhteen lyhyemmältä

sivulta avattuun säkkiin. Suur-

säkkejä asetetaan viisi kappa-

letta päällekkäin, kääritään tiu-

kasti rullalle ja sidotaan paris-

ta kohtaa narulla. Lavahuppuja

taitellaan neljä kappaletta pääl-

lekkäin ja pakataan yhdeltä si-

vulta avattuun piensäkkiin. Ke-

räyspaikoilla on postilaatikko,

jossa olevaan vihkoon säkki-

määrät kirjataan.

Mitä voi tuoda?

Keräykseen kelpaavat 40 kg

lannoitesäkit ja niiden lava-

huput sekä Yaran (painatus

Yara, Kemira GrowHow, Ke-

miraAgro tai Kemira) suur-

säkit. Keräykseen kelpaavat

myös Agrimarketin, K-Maata-

louden ja Tilasiemenen suur-

säkit. Muita säkkejä tai muu-

ta muovia ei keräyspaikoille

saa tuoda.

Sastamalassa keräyspaikat

ovat Äetsässä Pirjasojan alu-

eella, Illossa Suuniityntien var-

rella, StormissaMännistön hal-

lille menevän tien varrella, Liu-

halassa Äijälän konehallin vie-

ressä, Suodenniemellä Tuorin

levikkeellä ja Mouhijärvellä

Nesteen takapihalla. Kiikois-

ten keräyspaikka on Lasistudio

Jan Torstenssonin takapihalla

Kiikostentie 8 ja Lavian kerä-

yspaikka on kunnan hallin pi-

hassa Kärkösentie 6.

Juhannukseen saakka

On tärkeää, että keräyspaikoil-

le ei tuoda mitään ylimääräis-

tä muovijätettä ei keräysaika-

na eikä sen päättymisen jäl-

keen. Viime kesänä Suoden-

niemen säkkipaikalle tuotiin

suuri määrä muovijätettä, jon-

ka siivoaminen ja poiskuljetus

aiheutti 4H-yhdistykselle yli-

määräistä harmia ja paljon ku-

luja. Tuomalla keräyspaikoille

ainoastaan keräykseen kelpaa-

via säkkejä turvataan se, että

keräyspaikka on toiminnassa

myös ensi kesänä.

Keräys on käynnissä juhan-

nukseen asti.

Amppeli on

heti valmis

Ovatko kevään juhlat tulossa,

ja kukkien hankinta jäi viime

minuuteille? Silloin kannattaa

valita heti käyttövalmis kukka,

ja rakennella omatekoiset istu-

tukset paremmalla ajalla.

Nopein tie pikaiseen koris-

tukseen on hankkia amppelei-

ta. Niissä on jo valmiiksi ko-

koa ja näköä, ja ne voi tarpeen

mukaan ripustaa roikkumaan

pientalon kaiteelta, mattoteli-

neestä tai vaikka puun oksas-

ta. Hintakin on usein edulli-

sempi kuin vastaavan kasvi-

määrän hankkiminen erillisis-

sä ruukuissa. Kun muovisen

ripustuskoukun ottaa pois,

amppeli sopii hyvin pöydän ja

pation somisteeksi.

Vinkit amppelien

juhlakäyttöön:

• Valitse ripustettaviksi amp-

peleiksi riippuvia kasveja ja

pöydälle tiiviskasvuisempia.

• Koristetarkoituksiin voit va-

lita mitä tahansa amppeleita

niiden valovaatimuksista riip-

pumatta. Jos kuitenkin pää-

dyt pihasi olosuhteisiin sopi-

viin kasveihin, niistä on juh-

lienkin jälkeen iloa aina kesän

loppuun saakka.

• Kastele amppelit kunnolla en-

nen juhlia. Näin esimerkiksi

pöydälle laitetut amppelit py-

syvät takuulla pystyssä tuules-

sakin. Laita pöydälle sijoitetta-

van amppelin alle varmistuk-

seksi aluslautanen, jottei ruu-

kun kosteus tahraa pöytäliinaa.

• Tee sisääntuloon näyttä-

vä ”amppelipuu” ripustamal-

la sopivan puun oksille usei-

ta amppeleita. Jos pidät amp-

peleita puussa juhlatilaisuutta

kauemmin, teippaa muoviset,

kulmikkaat amppelikoukut

pariin kertaan ympäri esimer-

kiksi värikkäällä ilmastointi-

teipillä. Näin koukun kulmat

pyöristyvät, eikä amppeli tuu-

lessa liikkuessaan vaurioita

puun oksia.

• Pihan sisääntuloon saat

myös lisää näyttävyyttä sijoit-

tamalla amppelit (ilman kouk-

kuja) tai amppeleita sisältävät

isot ruukut portin molem-

min puolin. Myös postilaati-

kon tuntumaan voi laatikon

kiinnityksestä riippuen ripus-

taa amppelin tervetulotoivo-

tukseksi.

• Jos sinulla on tukeva köyn-

nössäleikkö, ripusta amppelei-

ta myös siihen. Muovitettuun

teräsverkkoon amppeleita ei

kannata kiinnittää, sillä jokai-

nen kasvi painaa ruukkuineen

useamman kilon.

Juhlien jälkeen:

• Ripusta amppelit niille valo-

olojen puolesta sopiville pai-

koille. Voit myös istuttaa amp-

pelikasvin maahan tai parve-

kelaatikkoon. Maahan istu-

tettaviksi sopivat esimerkiksi

pikkupetuniat, orvokit ja lo-

beliat, jotka nopeasti leviävät

kukkivaksi matoksi.

• Muista lannoittaa amppeli-

kasveja joka kastelun yhtey-

dessä laimealla lannoiteliuok-

sella, tai pistele multaan ravin-

nepuikkoja. Amppelit jaksa-

vat kukkia komeasti vain, jos

ne saavat tarpeeksi ”ruokaa”.

Liiallinen typpilannoitus kui-

tenkin vähentää kukintaa ja li-

sää versojen kasvua, joten py-

sy kohtuudessa.

Nopein tie pikaiseen

koristukseen on hank-

kia amppeleita.

Klinikka voidaan pystyttää vaikka puunlehvien varjoon

SPR:n vapaaehtoistyöntekijä tietää,

että antamasi apu menee perille

”

-Pitää olla valmis

asumaan todella

puutteellisissa-

kin oloissa ja

työskentelemään

kaikenlaisissa

tehtävissä ja

olosuhteissa.

”

-Liberia

meinasi jopa

koitua miehen

kohtaloksi,

kun hän

joutui kerran

aseellisten

miesten

ryöstämäksi.

Jarmo Villanen puhdistaa lapsen korvaa puunlehvien alle pystytetyllä klinikalla. Sä-

ryn syy selvisi ja korvaan mennyt kärpäsen toukka saatiin pois.

Jarmo Villanen lähettää raporttia Sri Lankasta Gene-

veen.

Ystävänpirtille kerääntynyt yleisö kuunteli ja katseli herkeämättä SPR:n vapaaehtois-

työntekijä Jarmo Villasen esitystä. Tässä kuvassa ollaan tulvista kärsivässä Keniassa

vuonna 2007.

Myönteisyys ravintoloiden savuttomuuteen lisääntynyt

Ravintolatupakoinnin kieltoon

liitetyt uhkakuvat eivät ole to-

teutuneet, vaan suomalaiset

ovat tyytyväisiä ravintoloiden

savuttomuuteen. Jopa sään-

nöllisesti ja satunnaisesti tupa-

koivien mielipiteet ovat muut-

tuneet entistä myönteisimmik-

si. Nuuskan käyttö on harvi-

naista. Tiedot ilmenevät TNS

Gallupin Suomen ASH:lle huh-

tikuussa tekemästä tutkimuk-

sesta.

Kaksi vuotta sitten, en-

nen ravintolatupakointikiel-

lon voimaantuloa, runsas kol-

me neljäsosaa kertoi suhtau-

tuvansa myönteisesti tulossa

olleeseen uudistukseen. Nyt

kun uusi laki on vaikuttanut

jo jonkin aikaa, yhä useampi

(87 %) pitää sitä hyvänä uu-

distuksena.

Tupakoijatkin

muuttaneet mieltään

Vain vajaa kymmenesosa il-

maisi ajattelevansa siitä kieltei-

sesti. Viisi prosenttia ei pidä ra-

vintoloiden savuttomuutta sen

enempäämyönteisenä kuinkiel-

teisenäkään asiana.

Tupakkalain uudistuksen

hyvyys tunnustetaan laajal-

ti eri väestöryhmissä. Nykyi-

sin jopa säännöllisesti tupa-

koivien enemmistö (62 %) ar-

vioi sitä myönteiseen sävyyn.

Kaksi vuotta sitten ajatus uu-

distuksesta jakoi tämän ryh-

män käsitykset kahtia: suu-

rempi osa suhtautui siihen

kielteisesti kuin myönteisesti.

Vuosi sitten tämänkin joukon

niukka enemmistö (56 %) piti

savuttomuutta hyvänä asiana.

Toisaalta, mitä vähemmän

henkilö itse tupakoi, sitä var-

memmin savuttomuus saa tu-

kea. Ei koskaan tupakoineista

94 prosenttia ja 93 tupakoin-

nin lopettaneista prosenttia

suhtautuu myönteisesti ravin-

toloiden ja baarien muuttumi-

seen savuttomiksi.

Tulokset ovat samansuun-

taisia muissakin vastaavan

lainsäädännön toteuttaneissa

maissa.

Vajaa viidennes tutkimuk-

seen osallistuneista miehistä

kertoi tupakoivansa tällä het-

kellä säännöllisesti ja naisis-

ta 14 prosenttia. Satunnaisesti

tupakoivia oli seitsemän pro-

senttia. Nuuskan käyttäminen

oli erittäin harvinaista, alle

prosentin. Yksikään vastaajis-

ta ei ilmoittanut aloittaneensa

nuuskan käyttöä ravintoloiden

savuttomuuden vuoksi.

Tutkimusta varten haasta-

teltiin puhelimitse 1001 hen-

kilöä.

Page 14 - Alueviesti_20_2009