Page 11 - Alueviesti_21_2009

Basic HTML Version

Keskiviikko

toukokuun 20. 2009

Pauliina Parto

Tyrvään käsi- ja taideteol-

lisuusoppilaitoksella järjes-

tettiin kuluneena lukuvuon-

na ensimmäinen kultasepän

ammattitutkintoon valmen-

tava koulutus. Viime viikol-

la kahdeksan ammattitutkin-

toon tähtäävää opiskelijaa

huhki näyttötyönsä parissa.

-Kultasepänalalla oppiminen

on ikuista. Ammattitutkin-

non suorittaneilla alan perus-

teet ovat hyvin hallussa ja he

pystyvät itsenäiseen työsken-

telyyn, summaa vastuuopet-

taja Jyrki Karvinen.

Kultasepänalan perustut-

kinto, artesaanin koulutus, on

ollut Tyrvään käsi- ja taide-

teollisuusoppilaitoksen kou-

lutusvalikoimassa syksystä

2002. -Kaikilla ammattitut-

kinto-opiskelijoilla on pohja-

naan artesaanin koulutus. He

ovat ammatissa toimivia ihmi-

siä, moni itsenäisiä yrittäjiä,

kertoo kultasepänalan osas-

tonjohtaja Arto Kuusela.

Artesaanit haluavat kou-

luttaa itseään lisää tullakseen

”ihan oikeiksi kultasepiksi”,

kuten Karvinen asian ilmai-

see. -Opiskelijoiden ammatti-

identiteetti nousee ja itseluot-

tamus kasvaa, kun ammatti-

tutkinto on suoritettu.

Koulutus palvelee

työelämän tarpeita

Kultasepänalan ammatti-

tutkinnon on voinut aiem-

min suorittaa vain Lahdessa

Koulutuskeskus Salpaukses-

sa. Koulutusoikeudet Tyrvään

käsi- ja taideteollisuusoppi-

laitokselle on myöntänyt kul-

tasepänalan tutkintotoimi-

kunta. Osastonjohtaja Arto

Kuusela toteaa oppilaitoksen

palvelevan koulutuksella työ-

elämän tarpeita. Kultasepät

ovat pieni ammattikunta, joi-

den ammattitaidon kanssa on

oltava tarkkana. Opiskelijoi-

den suorituksia ei katsota lä-

pi sormien.

Jyrki Karvinen muistut-

taa, että kaikkialla maailmas-

sa kultasepänala ei ole yhtä

puhdas kuin Suomessa. -Poh-

joismaat ja Saksa esimerkiksi

ovat turvallisia maita, mutta

mitä etelämmäs mennään, si-

tä höllempi on käsitys oikean

ja väärän välillä.

Uutta näkökulmaa

Kauvatsalta kotoisin oleva,

nykyisin Euran Hinnerjoel-

la omaa kultasepänverstas

Korutonta pyörittävä Jukka

Lääti jaksoi keskiviikkona

hymyillä ja vitsailla. -Teoria

meni helposti, eikä vielä ole

jännittänyt. Saa nähdä, mi-

ten on huomenna. Tuntuu

siltä, että riipuksen kanssa

aikaa on tarpeeksi. Olen teh-

nyt osat, seuraavaksi kiillo-

tan ne, juotan yhteen ja sit-

ten riipus on valmiina, mies

kertoo.

Lääti valmistui kultase-

pänalan artesaaniksi Tyrvään

käsi- ja taideteollisuusoppilai-

toksesta keväällä 2006. Siitä

lähtien hän on toiminut yrit-

täjänä. -Tuntui, että junnasin

paikoillani. Kouluttautumalla

lisää olen saanut ammattitai-

toa syvennettyä ja uutta näkö-

kulmaa työhöni.

Viikon näyttö

Ammattitutkinto-opiskeli-

joiden näyttö oli viikon mit-

tainen. Maanantaina heidän

ammattitaitoaan mitattiin

teoriassa parillakymmenellä

alaa koskettavalla kysymyk-

sellä. Tiistaina eteen annet-

tiin piirustus valmistettavas-

ta riipuksesta. Työn tekemi-

seen oli käytössä 30 tuntia.

-Aikaa on riittävästi, mutta

koska kyseessä on tutkinnon

suorittaminen, se hidastaa ja

jännittää opiskelijoita, tietää

Jyrki Karvinen, joka on toi-

minut vuosia tutkinnon arvi-

oitsijana.

Riipuksessa arvioitavia

osa-alueita olivat muun mu-

assa juotokset, pintakäsit-

telyt sekä kiven istutus. -Li-

säksi kiinnitetään huomio-

ta materiaalin käyttämiseen,

työturvallisuuteen ja ajan-

käyttöön.

Karvinen ja Kuusela muis-

tuttavat, että lopputuloksen,

valmiin riipuksen, on olta-

va myytävissä. -Aikaan pi-

täisi saada sellaista jälkeä, et-

tä tuotteen voi laittaa hyvillä

mielin tiskiin.

Oppiminen on ikuista

Kultasepänalan ammattitutkinnosta

u sia eväit työhön

”

Ammatti-

identiteetti

nousee ja

itseluottamus

kasvaa.

ukka

ääti kertoo ammattitutkintokoulutuksen antaneen uutta näk

kulmaa. Keski

viikkona hän kiillotti

tekeillä ollutta

riipusta

rättilaikalla.

Nuorten teatteriesitys

ensi-iltaan sunnuntaina

Ha na Lyytikäinen

Kuvat: Emmi Helminen

Hiljainen seurantalo, muuta-

ma ääni siellä ja täällä. Elä-

mää uupuu. Kun nuoret saa-

puvat Vammalan seurantalol-

le, sen huomaa ja sen kuulee.

Energiataso nousee ja tuntuu,

että koko paikka herää eloon.

Koolla on yksitoista nuorta

sastamalalaista, jotka ovat ke-

vään ajan harjoitelleet ilmaisu-

taitoaan ja valmistelleet näytel-

mää. Näytelmän ensi-iltaan on

aikaa yhdeksän päivää. Jäljellä

on yhdet harjoitukset ja ken-

raali, sekä vielä pitäisi löytää

viimeiset esiintymispuvut po-

rukalla. Useammat kuitenkin

vakuuttavat, ettei ensi-illan lä-

hestyminen jännitä.

-Vielä. Kyllä se varmasti en-

si viikon loppua kohden alkaa

nousta, sanoo näyttelijäntyön

toinen ohjaaja Kati Lahtivirta.

-Yli puolella nuorista ei ole

minkäänlaista kokemusta

näyttelemisestä tai esiintymi-

sestä ylipäätään. On hienoa

seurata mitä nuoret saavat it-

sestään irti, selittää Lahtivirta.

Hauskaa tekemistä

Näytelmän tekeminen on

nuorten mielestä ollut haus-

kaa, coolia ja mielenkiintois-

ta. Porukka on hauska, teke-

minen on rentoa, muttei silti-

kään helppoa.

-Ryhmän sisällä on saatu ratkot-

tua epävarmuuksia ja tässä po-

rukassa tapahtuu heittäytymis-

tä, mitä ehdottomasti vaaditaan,

että uskaltaa mennä lavalle. Täl-

lainen toiminta on voimaannut-

tavaa, analysoi Lahtivirta.

Nuoret ovat kavereita kes-

kenään ja lisäksi kaikki asu-

vat muualla kuin aivan kes-

kustan alueella: Sammaljoel-

la, Masossa, Illossa, Karkus-

sa, Varilasta, Roismalassa ja

Suodenniemellä. Promootto-

ri on ollut sammaljokelainen

nuorisoseuralainen Ida-Ma-

ria Mielonmäki.

-Ida meitä kyseli tähän näytel-

mään mukaan. – Joo, Idaa saa

syyttää! selittävät kaikki kuo-

rossa.

-Ja pakottanu, sanoo Niko

Honkonen – kuitenkin paljon

pilkettä silmäkulmassa, ettei

sitä voi millään uskoa.

Vesarannassa

hyvät puitteet

Myös näytelmän esityspaikka

on kylällä, Houhajärven Ve-

sarannassa. Siellä on näytelty

monet nuorisoseuranäytelmät

vuosien varrella ja nytkin käy-

tetää Vesarannassa jo valmii-

na olevia puitteita.

-Nuorten vahva osallisuus on

pääasia ja luotamme siihen,

sanoo Lahtivirta.

Mustanmettän Röppä on

näytelmä, joka kertoo kylil-

lä liikkuneesta kummitukses-

ta. Näytelmässä on ikään kuin

välähdyksiä eri aikakausista ja

ilmentymistä, eikä näytelmä

etene välttämättä kronologi-

sessa järjestyksessä.

-Mustanmettän Röpästä ei oi-

kein tiedetä mitään, se siinä

on mysteeri. Se vaan teki pa-

hojaan ja niistä ihmiset sitten

kertoo tarinoita, sanoo Ida-

Maria Mielonmäki.

-Näytelmän lopussa on kirk-

kokahveet, joiden aikana jo-

kaisella katsojalla on mah-

dollisuus kertoa tarinoita Rö-

pästä, kannustavat nuoret ja

Lahtivirta. – Sehän olisikin

hienoa, jos voisi oikeasti ta-

vata ihmisiä, joilla on oma-

kohtaisia tarinoita kerrottava-

naan, sanoo Lahtivirta.

-Joo,mun isä tietää tarinoitaRö-

pästä, mut ei se oo niistä silleen

kertonu, sanooMielonmäki.

-Hienoa historiaa, kiteyttää

Niko Honkonen.

Viimeiset harjoitukset on

ohi ja ramppikuume alkanut

nousta. Ensi-ilta on 24.5.2009

kello 18 Vesarannassa.

Näytelmässä ovat mukana

Ida-Maria Mielonmäki, To-

ni Hannus, Jenny Sariluoto,

Eeva Aronoja, Emmi Helmi-

nen, Santeri Mäensivu, Eve-

liina Hakanen, Veera Haka-

nen, Sakari Juurijoki, Niko

Honkonen ja Eveliina Suu-

niitty. Näytelmän ovat ohjan-

neet Kati Lahtivirta ja Anna-

Riitta Leander. Näytelmän on

käsikirjoittanut Maarit Kallio.

Nuorten näytelmän teke-

minen on osa Tekemällä taita-

jaksi –projektia, jonka on ra-

hoittanut Joutsenten reitti ry

(Leader-tukiraha). Sastama-

lassa projektia tekevät Sam-

maljoen ja Illon Nuorisoseu-

rat yhteistyössä Satakunnan

Nuorisoseurojen Liiton kans-

sa.

”

Nuorten

näytelmän

tekeminen on

osa Tekemällä

taitajaksi –

projektia, jonka

on rahoittanut

Joutsenten

reitti ry

(Leader-

tukiraha)

Niko Honkonen (vasemmalla), Eeva Aronoja, San-

teri Mäensivu puussa, Toni Hannus ja Ida-Maria

Mielonmäki.

Kuvataidekilpailun

satoa Karkussa

Osuuspankkien järjestämän

kansainvälisen kuvataide-

kilpailun aiheena oli tänä

vuonna ”Tehdään yhdessä

hyvää”.

Kilpailu järjestettiin ala-astei-

käisille ja osallistujat jaettiin

kolmeen eri

sarjaan syntymävuoden mu-

kaan. Karkun Osuuspankin

järjestämässä kilpailussa Kar-

kun koulun oppilaat sijoittui-

vat seuraavasti:

Sarjassa 1996 - 1998

1. Loviisa Tirkkonen

2. Vertti Vaarasalo

3. Anna-Liisa Seppä

Sarjassa 1999 - 2000

1. Leevi Leinonen

2. Niko Kalliosalo

3. Sara Yliviikari

Sarjassa 2001 - 2003

1. Teemu Lahtinen

2. Salla Pajunen

3. Ilona Suikki

uomarina

kilpailussa

toimi

kuvatai

eterapeutti

uula

uomisto

ja palkinnot

jakoi Anneli

oiviainen Karkun

suuspankista.

Huomattava

apuraha lasten ja

nuorten orkesteri-

toiminnalle

äkyläläinen nuorisopuhallinorkesteri

uulimyllyn Pu

haltajat vei vappupäivänä

soivan vapputerveh

yksen

savallan presi

entti

arja Haloselle

tohtori Arajärvel

le presi

entinlinnan pihalle.

Satakunnan lasten ja nuorten

orkesteritoiminnan kehittä-

minen sai Suomen Kulttuuri-

rahaston Satakunnan rahas-

ton maakunnallisesti merkit-

tävälle hankkeelle 30!000 eu-

ron apuraha.

Apurahan hakijana oli sä-

kyläläinen Tuulimyllyn Pu-

haltajat ry., jonka kanssa

hankkeen toteuttavat Rau-

man Poikasoittokunnan Tuki

ry., Porin Nuorisosoittokun-

ta ry., Eurajoen Nuorisosoit-

tokunta ry. sekä Huittisten,

Rauman ja Kankaanpään mu-

siikkiopistojen ja Porin Palm-

gren -konservatorion jousior-

kesterit.

Lasten ja nuorten orkeste-

ritoiminnan kehittäminen luo

suunnitelmallisuutta ja pitkä-

jänteistä yhteistyötä alan toi-

mijoiden keskuudessa alueen

musiikkikasvatuksen hyväksi.

Hankkeen tavoitteina on

muun muassa lisätä lasten ja

nuorten innostusta harrastus-

taan kohtaan sekä edesauttaa

yhteistyötä ja tiedottamista

maakunnan sisällä. Lasten ja

nuorten motivoiminen ja ke-

hittäminen orkesterisoittaji-

na antaa heille mahdollisuu-

den kasvaa osana yhteisöllis-

tä musiikkikasvatustoimintaa.

Kehittämishankkeen vai-

kutuspiirissä on tällä hetkellä

yli 500 orkestereissa soittavaa

lasta ja nuorta ohjaajineen se-

kä taustayhteisöt ja konsertte-

ja kuuleva yleisö. Hanke ulot-

tuu maakunnallisesti laajalle

ja kattavalle alueelle.

Satakunnan lasten ja nuor-

ten orkesteritoiminnan kehit-

tämishanke sisältää runsaan

kahden vuoden aikana sekä

orkesterikohtaisia että yhtei-

siä kehittämistoimenpiteitä.

Hankkeen kautta voidaan tu-

kea johtaja- ja solistivierailuja.

Hankkeen painopisteenä ovat

orkestereiden välisiin yhteisiin

toimintoihin sisältyvät leiri-

tykset, yhteisorkesterit, tilaus-

teokset, koulutus sekä markki-

nointi ja tiedotus.

Mainostaja!

Sinunkin viestisi kertoo

joka viikko

Page 12

Page 10

1...,2,3,4,5,6,7,8,9,10 12,13,14,15,16,17,18,19,20,21,...32