Page 13 - Alueviesti_21

13

Keskiviikko toukokuun 20. 2009

Maija Latva

Kansainvälistä keliakiapäivää

vietettiin viime lauantaina.

Tämän kuun alussa Keliakia-

liitto luovutti sosiaali- ja ter-

veysministeri Liisa Hyssälälle

vetoomuksen, jossa vaadittiin

ruokavaliokorvauksen tason

korottamista ja korvauksen

sitomista indeksiin. Keliaa-

kikoille on maksettu korva-

usta keliakian ruokavaliohoi-

don aiheuttamista ylimääräi-

sistä kustannuksista vuodesta

2002 lähtien. Tuki on 16 vuot-

ta täyttäneelle keliaakikolle 21

euroa kuukaudessa.

Lääkekorvausjärjestelmää

on uudistettu ruokavaliokor-

vauksen voimaan astumisen

jälkeen. Keliakialiitto edellyt-

tää, että ruokavaliokorvauk-

sen taso tulee määrittää nykyi-

sen lääkekorvausjärjestelmän

alemman erityiskorvausluo-

kan mukaisesti, kuten muis-

sa vastaavissa vaikeissa ja pit-

käaikaisissa sairauksissa. Ruo-

kavaliokorvausta ei myöskään

ole sidottu kansaneläkeindek-

siin, joten korvauksen määrä

on pysynyt koko ajan sama-

na, mikä on heikentänyt mer-

kittävästi korvauksen ostovoi-

maa.

Elinikäinen sairaus

-Keliakia on elinikäinen sai-

raus, jonka ainoa hoito ja lää-

ke on tarkasti noudatettava

gluteeniton erityisruokava-

lio. Ruokavaliota tulee nou-

dattaa kaikissa ruokailutilan-

teissa jokaisena päivänä, sil-

lä pienikin määrä gluteenia

vaurioittaa ohutsuolta, ker-

too Vammalan seudun kelia-

kiayhdistys ry:n puheenjoh-

taja Ella Savinen. Hän on toi-

minut Pirkanmaan keliakia-

yhdistyksen tukihenkilönä

vuodesta 1985 ja Vammalan

seudun yhdistyksen puheen-

johtajana sen perustamises-

ta asti eli vuodesta 2002. -Ta-

voitteenamme on parantaa

keliakiaa ja ihokeliakiaa sai-

rastavien elämänlaatua ja tie-

toa sairaudesta. Järjestämme

luento- ja neuvontatilaisuuk-

sia, pidämme yhteyttä tervey-

denhuoltohenkilöstöön ja ra-

vitsemusalan asiantuntijoi-

hin kuten myös gluteenitto-

mien tuotteiden valmistajiin

ja myyjiin ja järjestämme li-

säksi virkistysmatkoja, Savi-

nen luettelee. Hän kiittelee

yhdistyksensä jäseniä aktiivi-

sesta osallistumisesta erilai-

siin tilaisuuksiin. -Tulevana

lauantaina lähdemme retkel-

le Turun saaristoon, hän lisää.

Gluteenittomat tuotteet

kalliita

Ella Savisella todettiin ke-

liakia vuonna 1979. -Silloin

tästä taudista oli kovin vä-

hän tietoa lääkäreilläkin, saa-

ti tavallisella ihmisellä, hän

muistelee. -Tietoa olikin vai-

kea saada mistään ja kun

kuulin, että jossain päin Suo-

mea oli asiasta luento, menin

varmasti sinne. Ja meille ke-

liaakikoille sopivia tuottei-

ta ei saanut Vammalasta mis-

tään, hän jatkaa. Ensimmäi-

seksi gluteenittomia tuotteita

ja jauhoja alkoi Vammalassa

saada sairaalan kahviosta, ja

sen jälkeen niitä alkoi ilmes-

tyä kauppoihinkin.

-Nyt saatavuuden suhteen ei

juurikaan ongelmia ole, ai-

noa haitta on hinta. Kelia-

kian erityisruokavaliohoito

aiheuttaa ylimääräisiä kus-

tannuksia keskimäärin 48,50

euroa kuukaudessa, Ella Sa-

vinen selvittää ja näyttää Ke-

liakialiiton tekemää hintasel-

vitystä.

-Keliakialiiton vetoomus on

todella tarpeellinen. Tiedän,

että joillakin ikäihmisillä, pie-

nituloisilla ja työttömillä ei ole

varaa ostaa kalliita gluteenit-

tomia tuotteita ja siitä on seu-

rauksena yksipuolinen ruoka-

valio, jonka seurauksena tau-

din terveysriskit kasvavat, El-

la Savinen huolehtii.

Keliakialiitto vaatii ruokavaliokorvauksen tason korottamista

Gluteenittomia tuotteita on jo hyvin tarjolla,

mutta niiden hinta hirvittää pienitulois a

”

Ensimmäiseksi

gluteenittomia

tuotteita ja

jauhoja alkoi

Vammalassa

saada sairaalan

kahviosta.

Keliakia

Keliakia on viljojen aihe-

uttama elinikäinen sairaus.

Keliakiassa vehnän, rukiin ja

ohran sisältämä valkuaisai-

ne, gluteeni, aiheuttaa ohut-

suolen limakalvolla tuleh-

dusreaktion ja suolinukan

vaurion, mikä häiritsee ra-

vintoaineiden imeytymistä.

Keliakian tyypillisiä oi-

reita ovat erilaiset vatsa-

vaivat, väsymys ja anemia.

Keliakia voi ilmetä myös-

kin iholla voimakkaasti ku-

tisevana pienirakkulaisena

ihottumana (ihokeliakia eli

dermatitis herpetiformis).

Keliakian ainoa hoi-

to on elinikäinen gluteeni-

ton ruokavalio. Keliaaki-

kon ruokavaliosta poiste-

taan vehnää, ohraa ja ruis-

ta sisältävät viljavalmisteet.

Ihokeliakiassa tarvitaan

usein hoidon alkuvaihees-

sa ruokavaliohoidon lisäksi

lääkehoitoa ihottuman rau-

hoittamiseksi.

Ruokavaliota on nouda-

tettava läpi koko elämän.

Gluteenitonta ruokavaliota

noudattamalla keliaakikko

pysyy oireettomana sekä

työ- ja toimintakykyisenä.

Suomessa on noin 28

000 (v. 2008) diagnosoi-

tua keliaakikkoa. Keliaa-

kikkojen määrä kasvaa no-

peaa vauhtia kehittyneen

diagnosoinnin myötä. Uu-

simpien tutkimusten pe-

rusteella keliakiaa saattaa

esiintyä jopa 2 %:lla suo-

malaisista.

Ihokeliakia

Ihokeliakia (dermatitis

herpetiformis) on voimak-

kaasti kutiseva pienirak-

kulainen ihottuma, jonka

mielipaikkoja ovat kyynär-

päät, polvet ja pakarat.

Ihokeliakia kuuluu ke-

liakian tautiperheeseen. Sii-

nä iho-oireet ovat pääosas-

sa ja vatsa-oireet sivuosassa.

Diagnoosi tehdään erikois-

näytepalalla ihosta. Hoitona

ovat dapsoni-tablettilääkitys

sekä elinikäinen gluteeniton

ruokavalio.

Ella Savinen tarjosi allekirjoittaneelle gluteenitonta

mustikkapiirakkaa, jonka maku ei juurikaan poikennut

perinteisestä, murotaikinaan tehdystä piirakasta.

Maija Latva

Liekorannan kesäkahvi-

la Torni sijaitsee Vammalan

keskustassa, Herran Hakka-

raisen talon naapurissa. Villiä

ja rehevää puutarhaa ei halu-

takaan raivata liian steriilik-

si. -Olen kuullut, että täällä

kasvaa vanhaa ja vähän eri-

koisempaakin kasvillisuutta.

Mielenkiinnolla odotan, mi-

tä kaikkea sieltä nousee, ker-

too yrittäjä Saila Kallio Lieko-

rannasta.

Talon pihaan tullessa on

jo kuin olisi tullut toiseen

maailmaan. Sama idylli jat-

kuu sisällä. Yrittäjäpariskun-

ta Saila Kallio ja Matti Val-

keaniemi ovat tehneet Tor-

nikahvilaan pientä pintare-

monttia. -Pääasiassa maalin

ja tapetin voimin. Olemme

myös tuoneet tänne omia

huonekalujamme, Saila sel-

vittää. Ns Bäckmannin van-

ha talo on vuokralla kaupun-

gilta ja se toimii nyt toista

vuotta kesäkahvilana, mutta

ensimmäistä kesää Liekoran-

nan isännöimänä.

Suolaisia ja makeita

herkkuja

Kahvila on avoinna joka

päivä kello 10-17. Sen lisäk-

si sitä voi tilata yksityisti-

laisuuksiin. Asiakaspaikko-

ja on 50.

Joka päivä on tarjolla keit-

tolounas ja päivän salaatti. La-

sikoista löytyy lisäksi panine-

ja, suolaisia ja makeita piiraita,

pullia sekä Liekorannan her-

kullisia kakkuja. -Meiltä saa

myös erikoiskahveja, jäätelöä

sekä esimerkiksi Herra Hak-

karaisen limonadia, Saila lu-

ettelee. -Yksityistilaisuuksiin

on mahdollisuus tilata ruoka-

tarjoilu joko bu!et-tyyliin tai

vaikka viiden ruokalajin illal-

linen pöytiin tarjoiltuna, hän

lisää.

Kesäkahvila on näillä nä-

kymin avoinna syyskuun lop-

puun, mutta ympärivuotises-

ta aukiolostakin on ollut pu-

hetta.

Miljöö sopii

monenlaiseen

toimintaan

Kesäkahvilan sijainti Herra

Hakkaraisen talon välittömäs-

sä läheisyydessä tietää paljon

lapsiryhmien vierailuja myös

kahvilassa. -Tänne puutar-

haan tulee penkkejä, joilla lap-

set voivat istua ja syödä eväi-

tään, Saila suunnittelee. Piha-

piirissä sijaitsee myös keppi-

hevostalli.

Kahvilan seinillä on esillä

Viia-Marinka Orren ja Heli

Mäkisen töitä. Ne ovat myös

ostettavissa. -Meillä on tar-

koitus järjestää täällä erilai-

sia tapahtumia. Esimerkik-

si 13.6. vietetään Herra Hak-

karaisen autopäivää ja Van-

han kirjallisuuden päivien

aikaankin tapahtuu jotakin

yllätyksellistä, Saila paljas-

taa. Hän vinkkaa, että ideoita

erilaisista tapahtumista voi

esittää myös suoraan kahvi-

laan. -Tämä on ideaali paik-

ka ja miljöö monenlaiselle

toiminnalle, hän miettii.

Sisään tullaan viihtyisän lasiverannan läpi.

Kahvilanhoitaja Eija Marjamäki (vasemmalla) ja tarjoilija Liisa Loponen palvelevat

asiakkaita idyllisessä kesäkahvila Tornissa.

Vanha Bäckmannin talo toimii toista kesää kahvilana.

Kesäkahvila Tornissa on

mummolan tunnelmaa

Pirkanmaalla

etsitään jälleen

vuoden kylää

Jälleen on aika valita Vuoden

Pirkanmaalainen kylä 2009

sekä ansioitunut kylätoimija.

Vuoden Kylän valinnalla

halutaan nostaa esiin kylien

monipuolista toimintaa ja li-

sätä kylätoiminnan tunnetta-

vuutta. Tavoitteena on löytää

aktiivisia maaseutu- ja kau-

punkikyliä, tuloksellista kylä-

toimintaa ja saada hyviä esi-

merkkejä kylien toiminnas-

ta. Vuoden kylän valinnassa

painotetaan kylien toimin-

nan suunnitelmallisuutta, pit-

käjänteisyyttä ja uutta luovaa

toimintaa. Erityisesti otetaan

huomioon avoin tiedottami-

nen, yhteistyön sujuminen ja

kylän kehittäminen laaja-alai-

sesti. Kilpailuun voivat osallis-

tua yhtä hyvin perinteiset ky-

lät kuin myös asukasyhteisöt

ja muut vastaavat toimijat.

Vuoden kylän lisäksi hae-

taan ansioituneita kylätoimi-

joita. Haussa ovat henkilöt

jotka ovat olleet pitkäaikai-

sella panoksella kehittämässä

valtakunnallista, alueellista tai

oman kylänsä toimintaa.

Hakea ehtii vielä hyvin, ha-

kemukset pitää palauttaa Pir-

kan kylille 4.6. mennessä.

Voittaja julkistetaan 8.8.2009

viime vuoden voittajakylässä

Luhalahdessa. Mikäli posti ei

ole tuonut hakemuslomaketta,

niin se on ladattavissa Pirkan

kylien nettisivuilta.

Vuoden kylä valitaan kai-

kissa Suomen 19 maakunnas-

sa. Maakunnallisten voittaji-

en keskuudesta valitaan valta-

kunnan vuoden kylä. Pirkan-

maan on menestynyt viime

vuosien aikana todella hyvin.

Vuoden 2007 valtakunnan

vuoden kylä oli Vesilahden

Rämsöö ja viime vuonna Lu-

halahti Ikaalisista ylsi kunnia-

maininnalle. Pirkanmaan an-

sioituneita kylätoimijoita on

palkittu myös valtakunnan ta-

solla. Maakunnan voittaja jul-

kistetaan lokakuussa Vaasassa. "

Tampereen läntisellä

seutulipulla

positiivinen alkuvuosi

Tampereen läntisen seutuli-

pun myynnissä jatkui tammi-

maaliskuun aikana myöntei-

nen kehitys talouden taantu-

masta huolimatta.

Kaikkiaan läntistä seutu-

lippua myytiin keskimäärin

420 kappaletta kuukaudessa.

Lisäystä edellisvuoden vas-

taavan ajankohdan myyntiin

oli noin yksi prosentti. Alku-

vuoden aikana seutulipulla

tehtiin yhteensä noin 45 000

matkaa.

Seutulippua myytiin kuu-

kausittain eri kunnissa keski-

määrin seuraavasti: Huittisis-

sa seitsemän kappaletta, Hä-

meenkyrössä noin 85, Ikaali-

sissa noin 50, Nokialla noin

15, Parkanossa noin 13, Sas-

tamalassa noin 120, Tampe-

reella noin 90, Virroilla noin

6-7 ja Ylöjärvellä noin 30 seu-

tulippua.

Läntisen seutulipun hin-

ta vaihtelee 70-159 euron vä-

lillä kunnasta ja vyöhykkees-

tä riippuen.

Mainonnan tehokaksikko!

Page 13 - Alueviesti_21_2009