4
Keskiviikko toukokuun 27. 2009
Nro 22. 27. vuosikerta. Keskiviikkona 27.5.2009
www.alueviesti.
!
JSN
www. alueviesti.! • Kaupunkilehtien Liitto ry:n jäsen, ISSN 1236-0619
KaupunkilehtienLiittoonmukana
hyvän lehtimiestavan vaalinnassa
ja sananvapauden puolustamises-
sa. Liitto on yksi Julkisen Sanan
neuvoston taustayhteisöistä.
Toimitus, konttori, myynti
03-514 1416
TELEFAX 03-511 3097
E-MAIL:
Toimituksen aineisto:
toimitus@alueviesti.!
Ilmoitusaineisto:
ilmoitukset@alueviesti.!
Seurakuntatiedot:
seurakunnat@alueviesti.!
Järjestöpalstailmoitukset:
jarjestot@alueviesti.!
ILMOITUKSET
MAANANTAIHIN
KLO 14 MENNESSÄ.
Aluetori-ilmoitukset,
järjestöpalstat ja srk-tiedot
maanantaihin klo 12 mennessä.
ILMOITUSHINNAT
alv0%
Etusivu
! 1,40/pmm
väri-ilmoitus ! 1,75/pmm
Takasivu
! 1,30/pmm
väri-ilmoitus ! 1,60/pmm
Tekstisivut
! 1,10/pmm
väri-ilmoitus ! 1,30/pmm
Hintoihin lisätään alv. 22 %.
Puhelimitse vastaanotettuun il-
moitukseen mahdollisesti tulevis-
ta virheistä ei lehti vastaa.
Muiden virheiden osalta lehden
vastuu rajoittuu kokonaan ilmoi-
tushintaan.
Toimitus ei vastaa sitoumuksetta
lähetetystä
toimitusaineistosta;
käsikirjoituksista, valokuvista tai
ääninauhoista eikä säilytä niitä tai
palauta niitä lähettäjälle.
TOIMITUS
03-514 1416
Päätoimittaja
Erkki Petman
0500-235 725
Toimituspäällikkö
Maija Latva
050-555 6290
Toimittajat:
Hannu Virtanen
050-5633424
Pauliina Parto
03-5141 416
JormaWesterholm
03-5141 416
ILMOITUSMYYNTI
Jerry Stenberg
050-593 0620
Eeva Rasinperä
050-593 0621
Heli Suominen
050-436 5068
Mainospäällikkö
Matti Tolonen
0500-769 261
TOIMISTO
Hopunkatu 1, 38200 SASTAMALA
MA-PE klo 8.00-16.00
JULKAISIJA
Kustannusliike Aluelehdet Oy
Toimitusjohtaja
Seppo Lehtinen
0500-634 032
SIVUNVALMISTUS
Keskuskuva Ky, Sastamala
PAINOPAIKKA
Allatum Oy, Pori
Mikäli lehden jakelussa on
häiriöitä, ottakaa yhteys
postiin
p. 0200 71000
Lehden voi tilata jakelualuiden
ulkopuolelle Suomessa
! 39,00/vuosikerta
! 12,00/ 3 kk.
!
!
!
s. 17
Kilpailutus
markkina-
oikeuteen
s. 12
Satafood
valpas kehittäjä
s. 10
Tänään on
maailman
MS-päivä
Lapsen voi kaapata
kotimaassakin
A
nton Salosen tapaus on ollut runsaasti esillä
julkisuudessa viime viikkoina niin Suomessa
kuin Venäjällä esimerkkinä siitä, miten kär-
jekkääksi tilanne voi kääntyä toisistaan eroon kasva-
neet vanhemmat taistelevat yhteisestä lapsesta.
Lapsikaappauksilla ymmärretään lähinnä tapauksia,
joissa toinen vanhemmista vie laittomasta yhteisen
lapsen pois maasta. Suomen rajojen sisäisiä tapauksia
vieroittaa lapsi jommasta kummasta vanhemmastaan
ei kaappauksiksi edes ymmärretä, vaikka sitä ne pa-
himmillaan ovat. Tällaisia tapauksia sattuu myös van-
hemmille, joille oikeus on erossa määrännyt yhteis-
huoltajuuden.
Tunnen tapauksen, jossa samassa maakunnassa, Pir-
kanmaalla, asuvat isä ja lapsi eivät voineet tavata toisi-
aan eron jälkeen oikeuden päätöksestä huolimatta. Äiti
kuljetti lasta edellä pakoon vuosikaudet, ja lopputulos
oli se, että isä ja lapsi eivät ole nähneet toisiaan, aina-
kaan tietoisesti, lähes 40 vuoteen. Äiti ja hänen van-
hempansa järjestivät piilokuurun vaikka vertaa, ja niin
lapsi ja isä kasvoivat erilleen tavalla, josta ei tunnu pa-
luuta olevan.
Kun isä näki lapsensa viimeksi, tämä oli alle kouluikäi-
nen. Tuorein valokuva isällä lapsesta on kun tämä oli
kahdeksanvuotias. Isä kirjoitti lapselle kun tämä tuli
täysi-ikäiseksi, muistuttaen, että lapsi voi nyt päättää
itse asioistaan, mutta ei saanut vastausta.
”
Hyvä äiti, huono isä.
Vanhempien itsekkyys lyö lapsia. Luullessaan kosta-
vansa toiselle, entinen aviopuoliso, on hän sitten isä
tai äiti, lyö sittenkin aina lapsiaan. Riitely huoltajuu-
desta johtaa joskus mielettömyyksiin vailla vertaa, vain
sen vuoksi että jompi kumpi vanhemmista haluaa kos-
taa toiselle.
Asenne ”hyvä äiti, huono isä” on luvattoman yleinen.
Huonokin isä on parempi kuin ei isää ollenkaan, huo-
nokin äiti parempi kuin äiti jota ei ole.
Tämä maailma sotii keskenään aikuisten luomin laein
ja säännöin. Lapsia ei olla kuultu, koska elämänmeno
kehittyy kaiken aikaa suuntaan, jollaista ei ennen ol-
lut. Eduskunnassa hiljattain käsitelty adoptiolaki kuu-
luu tämän suunnan tienviittoihin.
- Tuliko kukaan kysyneeksi, millaiselta tällaista pari-
en lapsista tuntuu?
Erkki Petman
Koulujen lakkauttaminen nousi uudelleen esiin Sastamalassa
Hannu Virtanen
Sastamalan kaupungin kasva-
tus- ja opetuslautakunta pa-
lasi maanantaina säästöjä et-
siessään kouluverkon karsi-
miseen. Äänin 6-3 lautakunta
on valmis lakkauttamaan Ter-
vamäen ja Salokunnan koulut
ensi vuoden elokuusta lähtien.
Kaupunginvaltuusto ei ha-
lunnut puuttua peruskoulu-
verkkoon vielä maaliskuussa.
Asia ei ollut nytkään mukana
kasvatusjohtaja Pekka Karek-
sen esityksessä, vaan se nousi
päätöksentekoon kokoukses-
sa. Kaukolan koulu ei ole nyt
mukana lakkautettavien kou-
lujen listalla.
Kasvatusjohtajan esityk-
sessä lautakunnalle oli muka-
na aamu- ja iltapäivätoimin-
nan supistaminen vuoden
2010 elokuun alusta alkaen
sekä valtuuston myöntämän
kuljetusetuuden poistaminen
pieniltä koululaisilta samas-
ta ajankohdasta alkaen. Näille
esityksille lautakunnan enem-
mistö ei lämmennyt.
Äänestyksiä ja säästöjä
Kasvatus- ja opetuslautakunta
hakee 672 000 euron säästöjä.
Lautakunta on päässyt ratkai-
suillaan nyt 515 000 euroon.
Huhtikuun alussa toteutetun
Kela-maksun alentamisen vai-
kutus kasvatusprosessin osalta
on yhteensä 93 100 euroa.
Samuli Suonpää esitti, et-
tä selvitetään paljonko sääs-
tetään, kun koko kasvatuspro-
sessin henkilöstö lomautetaan
viikon ajaksi. Kristo Korpela
kannatti esitystä.
Maria Matintalo esitti, et-
tä Salokunnan ja Tervamä-
en koulujen lakkauttaminen
1.8.2010 alusta lukien oteaan
uudelleen käsittelyyn. Suon-
pää kannatti ehdotusta.
Kari Alajoki esitti, että
avustajatarpeen vähentämi-
nen jätetään listalta pois. Lii-
sa Myllyniemi kannatti esitys-
tä. Kasvatusjohtajan esitys sai
5 (Suonpää, Korpela, Matin-
talo, Riihimäki ja Väissi) ääntä
ja Alajoen esitys 4 (Hakanen,
Alajoki, Kukkonen-Lahtinen
ja Myllyniemi) ääntä. Mylly-
niemi esitti, että aamu- ja ilta-
päivätoiminnan supistaminen
jätetään listalta pois. Aili Rii-
himäki ja Kristo Korpela kan-
nattivat esitystä. Suonpää kan-
natti kasvatusjohtajan esitystä.
Myllyniemen esitys sai 5
ääntä (Korpela, Kukkonen-
Lahtinen, Matintalo, Mylly-
niemi ja Riihimäki). Kasvatus-
johtajan esitys 4 ääntä (Suon-
pää, Alajoki, Väissi, Hakanen).
Puheenjohtaja esitti, et-
tä listalta poistetaan esikou-
lulaisten sekä ensimmäisen ja
toisen luokan oppilaiden kou-
lumatkaetuus viiteen kilomet-
riin. Myllyniemi ja Korpela
kannattivat esitystä.
Puheenjohtajan esitys sai 9
ääntä (Suonpää, Alajoki, Kor-
pela, Kukkonen-Lahtinen,
Matintalo, Myllyniemi, Riihi-
mäki, Väissi, Hakanen). Kas-
vatusjohtajan esitys jäi äänittä.
Myllyniemi esitti, että opet-
tajien yhden virkaehtosopi-
muksen mukaisen koulutus-
päivän muuttaminen palkat-
tomaksi poistetaan listalta.
Esitystä ei kannatettu. Mylly-
niemi jätti päätöksestä eriävän
mielipiteen.
Suonpään esitys selvityksen
tekemisestä koko kasvatuspro-
sessin henkilöstön lomautuk-
sen selvittämisestä sai 8 ään-
tä (Suonpää, Korpela, Kuk-
konen-Lahtinen, Matintalo,
Alajoki, Riihimäki, Hakanen,
Väissi) sekä ei ääniä yhden
(Myllyniemi).
Matintalon tekemää esi-
tystä Tervamäen ja Salokun-
nan koulujen lakkauttamises-
ta 1.8.2010 alkaen kannatti
Suonpää. Matintalon tekemä
esitys sai 6 ääntä (Suonpää,
Korpela, Kukkonen-Lahtinen,
Matintalo, Riihimäki ja Väis-
si). Ei ääniä annettiin yhteen-
sä 3 (Hakanen, Alajoki ja Myl-
lyniemi).
Lukiosäästöt
Verkostolukion rehtorime-
noista ja Äetsän Sarkia-luki-
on rehtorin vuorotteluvapaas-
ta syntyy säästöä 12 000 euroa.
Tuntikehystarkastelu tuo sääs-
töä 24 000 euroa.
Kurssien verkko- ja vide-
oneuvotteluopetus säästää
10 000 euroa. Lukioiden tutus-
tumismatkoja ja muita matko-
ja yhdistellään.
Verkostolukion rehto-
rin johdollaan laaditaan kat-
tava selvitys verkostolukion
toiminnasta ja opetuksen to-
teuttamisesta. Selvitykses-
sä huomioidaan myös yhteis-
työ ammatillisen toisen asteen
koulutuksen kanssa. Samassa
yhteydessä tarkennetaan am-
mattilukiotoiminnan kustan-
nusten jakoa.
Opettajien yksi virkaehto-
sopimuksen mukainen koulu-
tuspäivä muutetaan palkatto-
maksi vapaaksi.
Säästö lukiokoulutuksesta
on 47 000 euroa.
Nuorisotila Kolu säilyy
Puheenjohtaja Pertti Hakanen
esitti, että Nuorisotila Kolun
toiminta jatkuu entisellään.
Lautakunta esittää, että val-
tuusto osoittaa hyväksymänsä
henkilöstöresurssin. Kari Ala-
joki ja Kristo Korpela kannat-
tivat esitystä.
Puheenjohtajan esitys sai 9
ääntä (Suonpää, Alajoki, Kor-
pela, Kukkonen-Lahtinen,
Myllyniemi, Riihimäki, Haka-
nen, Matintalo ja Väissi). Kas-
vatusjohtajan ehdotus jäi ää-
nittä.
Varhaiskasvatuksen
säästöt
Avoimen päiväkodin toimin-
nan lopettaminen ensi elo-
kuun alusta alkaen toistaisek-
si hyväksyttiin lautakunnassa
yksimielisesti.
Muutokset henkilöstöra-
kenteessa ja sijaisten käytön
tarkka harkinta tuovat myös
säästöjä. Kesäajan hoito kes-
kitetään viikoille 27-31. Sääs-
tää voidaan myös vuokrissa ja
palveluiden ostoissa.
Maria Matintalo esitti, että
yksityisen hoidon kustannus-
rakennetta verrattuna kun-
nalliseen hoitoon selvitetään.
Asia hyväksyttiin yksimieli-
sesti.
Teknikum investoi mittavasti kone- ja laitekantaansa
Pohjoismaiden suurin tekni-
sen kumi- ja muovialan yritys,
Sastamalassa pääpaikkaansa
pitävä TeknikumOy on tehnyt
mittavia investointeja kone- ja
laitekantaansa. Pitkään val-
mistelluilla hankinnoilla nos-
tetaan tuotannon automaatio-
tasoa. Investoinneilla vakiin-
nutetaan ja kehitetään Sasta-
malan tehtaiden toimintaa.
Teknikumin Vammalan
tehtaalle hankittu täysauto-
maattinen ruiskupuristusko-
ne valmistaa radanrakennuk-
sen komponentteja. Tekni-
kum Oy:n tuotantojohtaja Ee-
va Syvälahti kertoo, että näin
pitkälle automatisoidun ku-
mikoneen investointi on ol-
lut konsernissa vireillä jo vuo-
sien ajan.
-Tässä koneessa hyödyn-
netään uusinta kumialan tek-
niikkaa, ja siinä on muun mu-
assa kuusipesäinen kylmäka-
navamuotti ja automaattinen
muotin riisunta- ja puhdis-
tustoiminto. Tuotteiden jääh-
dytys ja pinoaminen nippui-
hin tapahtuu myös koneeseen
integroidussa linjastossa. Ko-
neen kapasiteetti on noin mil-
joona kumikappaletta vuo-
dessa.
Syvälahden mukaan kumi-
alalla pitkälle automatisoitu
tuotanto on vaikeaa, sillä ku-
mi raaka-aineena vaikeuttaa
automatisointia. Teknikumin
toimitusjohtaja Vesa Vihavai-
nen painottaakin, että laite-
hankinta on laajennusinves-
tointi jonka avulla työvaiheen
automaatiotaso nousee mer-
kittävästi.
Teknikum Oy:n toinen lai-
teinvestointi on Taiwanis-
ta tullut uusi tuplavakuumi-
puristin vanhan laitteen tilal-
le. Investointien arvo on yh-
teensä useita satojatuhansia
euroja.
Vesa Vihavainen sanoo,
että laitehankinnat on teh-
ty suoraan asiakastarpeisiin.
Hänen mukaansa Tekniku-
min muovi- ja päällystysrat-
kaisuita tilaavilla asiakkailla
toiminta käy täydellä tehol-
la mikä aiheuttaa kiirettä täl-
lä osa-alueella myös Tekniku-
milla.
-Myös kaivosliiketoiminta
on vetänyt koko ajan. Lisäksi
infrastruktuurin rakentami-
nen on elvytyksen myötä näyt-
tänyt elpymisen merkkejä, mi-
kä on hyvä asia muottituotan-
toomme, Vihavainen linjaa.
-Olemmekin juuri päässeet
perumaan joitakin lomautuk-
sia kuormitustilanteen paran-
tuessa.
Teknikumin myynti- ja
markkinointijohtaja Juha
Myllärinen myöntää, että
Teknikumin komponentte-
ja ostavista asiakkaista mo-
ni on joutunut sopeutta-
maan tuotantoaan talousti-
lanteen vuoksi. Infrastruk-
tuurirakentamisessa tilanne
on toinen.
-Moni valtio investoi esi-
merkiksi ratoihin ja muuhun
infrastruktuuriin. Valmista-
miemme ratakomponenttien
menekki on pysynyt koko ajan
melko hyvänä ja näyttää jatku-
vankin hyvällä tasolla. Tähän
valmistukseen olemme myös
investoineet uutta konekan-
taa, josta edellä mainitut ovat
hyviä esimerkkejä, Myllärinen
toteaa.
1,2,3 5,6,7,8,9,10,11,12,13,14,...32